Kun korko nousee, sijoituksen arvo laskee

Edellisessä kirjoituksessa ”Korko ja inflaatio” kirjoitin rahan aika-arvosta ja sen eri tekijöistä. Tässä kirjoituksessa nähdään se, mitä sijoituksille tapahtuu, kun korot kääntyvät nousuun.

Rahan aika-arvon tekijöitä ovat inflaatio, kulutuksen lykkääminen ja lainan antajan maksukyvyttömyyden riski (Korko ja inflaatio). Korkosijoittaja kohtaa myös toisenlaisia riskejä, joita ovat ns. hintariski sekä uudelleensijoitusriski.

Uudelleensijoitusriski tarkoittaa saatujen korkojen sekä erääntyvien lainojen uudelleen sijoittamisesta. Kymmenen vuotta sitten ostetun lainan korkoprosentti on voinut olla 5 %, jollaista voi tällä hetkellä olla vaikea saada.

Pankin asuntosäästäjille tarjoama vuoden lyhennysvapaa voi olla seurausta tästä: pankin voi olla vaikea sijoittaa saatuja lyhennyksiä paremmalla tuotolla kuin asuntolainan korko on tällä hetkellä.

Korkosijoittajan hintariski syntyy siitä, että velkakirjoilla käydään yleensä kauppaa ns. jälkimarkkinoilla (pörssi tai vastaava markkinapaikka). Vaikka velkakirjan ostaja tietää tn. saavansa korkomaksut sekä lainapääoman takaisin, niin velkakirjan hinta voi heilua jälkimarkkinoilla. Hintaa heiluttaa lainaajan maksukyvyttömyyteen liittyvät seikat.

Kreikan lainojen hinta muuttui markkinoilla, kun sijoittajat pelkäsivät Kreikan lainojen ”defaulttaavan” eli lainoista ei saisi sopimuksen mukaisia korkoja tai pääomia takaisin.

Jos korkotaso nousee, niin sijoituksen arvo laskee

Toinen heiluntaa aiheuttava tekijä on yleiset korkotason muutokset – esimerkkinä EKP:n taikka FED:n koron nostot tai laskut. Jos korkotaso nousee, niin sijoituksen arvo laskee – ja toisinpäin.

Toistetaan vielä: Jos korkotaso nousee, niin sijoituksen arvo laskee.

Myös korkorahastojen arvostus toimii samalla tavalla. Eli jos teet sijoituksia korkorahastoihin juuri nyt, kun korkotaso on nollassa, niin riski sille, että sijoitus tuottaa lähitulevaisuudessa tappiota on varsin todennäköinen. Odotus on, että jossain vaiheessa talous alkaa rullaamaan, jolloin inflaatio kiihtyy. Tämän seurauksena korkotaso nousee, jonka seurauksena korkorahastojen arvo laskee.

Dominoefektiä parhaimmillaan!

Esimerkki
Olet ostanut vuoden laina-ajalla olevan korkosijoituksen (korko 5 %), jonka hinta oli 1 000 euroa. Vuoden päästä saisit koron 50 euroa ja lainapääoman 1 000 euroa eli yhteensä 1 050 euroa. Heti oston jälkeen korkotaso nousee 6 prosenttiin. Miten korkosijoituksen hinta muuttuu jälkimarkkinoilla?

Korkosijoituksen jälkimarkkinahinta laskisi noin 990 euroon. Näin uusi sijoittaja saisi sinun lainapaperillasi vuoden päästä 1 050 euroa eli 990 euron sijoitukselleen noin 6 prosentin tuoton. Et voisi oikeastaan myydä sitä toiseen hintaan, sillä ostaja voisi ostaa markkinoilta toisen lainapaperin, josta hän saisi sen 6 prosentin tuoton.

Tarkka hinta lainapaperillesi olisi 990,57 euroa.

1050/1.06 = 990.57 e

Vastaavasti, jos korkotaso laskisi 4 prosenttiin, niin lainapaperisi hinta nousisi 1 009,62 euroon.

1050/1.04 = 1009.62 e

Yhteenveto

Sijoittajan on hyvä tiedostaa se, että korkotason normalisoituessa 2 – 3 prosentin tuntumaan, niin silloin sijoitusten arvot ja hinnat ovat laskeneet voimakkaasti.

Korkosijoitusten hinnat laskevat edellä esitettyjen esimerkkien periaatteilla. Myös osakkeiden hinnat laskevat samasta syystä.

Osakkeet laskevat myös siitä syystä, että nykyisten nollakorkojen aikana osakkeisiin on valunut sellaista rahaa, joka muutoin olisi ollut korkosijoituksissa. Kun korkotaso alkaa nousemaan, niin tämä raha valuu pois osakkeista korkosijoituksiin. Kun miljardit ja taas miljardit dollarit poistuvat lyhyen ajan sisään osakkeista, niin niiden hinnat laskevat. Myyjiä on markkinoilla paljon enemmän kuin ostajia.

Onko tämä seuraavan pörssiromahduksen syy?

Advertisements