Yritysanalyysi (osa #1): Tehokkaat markkinat

Tämä kirjoitus aloittaa sarjan, missä tutustutaan yritysten ja osakkeiden analysointiin. Kirjoituksissa käydään läpi niitä periaatteita, joita käytetään Talousmentor-yritysanalyyseissä. Kirjoituksissa opitaan katsomaan oleelliset luvut yritysten tuloslaskelmista ja taseista. Lisäksi tarkastellaan, miten kerättyjen tietojen avulla lasketaan arvosijoittajalle tärkeät tunnusluvut sekä se, miten em. tietoja käytetään analysointiin ja johtopäätösten tekoon.

Tässä sarjan ensimmäisessä osassa tutustutaan arvonmääritykseen ja tehokkaisiin markkinoihin yleisesti. Kirjoituksessa todetaan dilemma, että arvonmääritysten ja analyysien tekeminen on lähtökohtaisesti hyödytöntä. Mutta silti se kannattaa tehdä.

Talousmentor-yritysanalyysien tarkoituksena on selvittää yrityksen pitkän aikavälin tuloksentekokykyä, osingon kehitystä, pääomien tehokasta käyttöä sekä velkaantumisen tuomaa riskiä.

Yritysanalyysi sarja:

  1. Arvonmääritys ja tehokkaat markkinat
  2. Tietojen haku
  3. Tuloslaskelma
  4. Tase
  5. Tunnusluvut
  6. Tunnusluvut II
  7. Yhteenveto

Arvonmääritys

Sijoittaminen on periaatteessa helppoa: ostetaan halvalla ja myydään kalliilla. Tai, ei makseta sijoituksesta enempää kuin sen todellinen arvo on. Mutta, mistä tietää, onko esimerkiksi osakkeen hinta nyt halpa (tai kallis) – tai mikä sen todellinen arvo on? Miten tämän todellisen arvon saa selville?

Osakkeen arvo voidaan laskea samalla tavalla kuin korkosijoituksen arvo laskettiin (katso Pörssi toimii, koska ostajan ja myyjän ”r” on eri). Korkosijoituksen arvo on tulevien korkojen ja pääoman palautuksen diskontattu nykyarvo. Tämä voidaan laskea kuvan mukaisella kaavalla:

PresentValue-kaava

missä
CF = Cashflow eli kassavirta (eli korko tai muu kassasuoritus)
r = diskonttaustekijä

Osakkeen arvo on tulevien osinkojen diskontattu nykyarvo. Eli sijoittajan pitää ”vain” tietää kaikki yrityksen tulevat osingot sekä diskonttaustekijä, ja hän saa laskettua osakkeen oikean hinnan. Vaikka tämä tuntuu helpolta, niin se vaatii ihan oman kirjoituksen tai kirjoitussarjan, missä käydään läpi menetelmän ongelmakohdat.

Arvonmääritys on puolueellista

ADamodaran-InvestmentValuation-kansi

Aswath Damodaran, rahoituksen professori New Yorkin yliopistosta toteaa osakkeen arvonmäärityksen olevan lähtökohtaisesti puolueellista – ja kaiken lisäksi se tuottaa vääriä tuloksia.

Damodaran on kirjoittanut arvonmäärityksestä kirjoja sekä hänen yliopisto-kurssejaan arvonmäärityksestä on tarjolla mm. YouTube:ssa .

Linkkejä:
Damodaran kotisivut http://pages.stern.nyu.edu/~adamodar/
Damodaran online-kursseja: http://pages.stern.nyu.edu/~adamodar/New_Home_Page/regularclass.htm

Arvonmääritys on puolueellista tai asenteellista siksi, että arvonmääritystä tekevällä henkilöllä voi olla jokin ennakkokäsitys analysoitavasta yrityksestä. Yritys on voinut olla julkisuudessa jonkin ikävän asian takia, jonka vaikutusta analysoija ehkä tietämättään ylikorostaa. Se on puolueellista myöskin sen takia, että ammattimaista analyysiä tekevät henkilöt ovat yleensä jonkin isomman organisaation palkkalistoilla (esim. investointipankki), jolloin turhan ikävään sävyyn kirjoitettu analyysi voisi haitata muun organisaation toimintaa. Kirjoittaja on voinut myös tehdä hyvät voitot tai karmeat tappiot analysoitavan yrityksen osakkeista vuosia sitten, joten tämä myöskin voi luoda ennakkoasenteita analysoitavaa yritystä kohtaan.

Arvonmääritys tuottaa vääriä tuloksia

Arvonmääritys tuottaa myös vääriä tuloksia, sillä teoreettisen mallin parametrien (eli tulevat osingot ja diskonttaustekijä) ennustaminen on arpapeliä. Analyytikot pystyvät ennustamaan varsin hyvin yrityksen kuluvan vuoden tuloksen sekä muut talousluvut, mutta muutaman vuoden päähän ulottuvien ennusteiden osumatarkkuus alkaa olemaan jo varsin kehnoa.

Toisaalta, jos analyysi olisi matemaattisen tarkkaa ja tuottaisi oikeita tuloksia, niin meillä ei olisi markkinoita. Jos osakkeen oikea hinta olisi 20 euroa, niin ei sitä kukaan haluaisi ostaa 21 eurolla. Eikä kenenkään kannattaisi myydä osaketta 19 eurolla, kun markkinoilta siitä saisi 20 euroa.

Väärän tuloksen antava arvonmääritys voi silti olla kannattavaa, jos laskettu arvo on (syystä tai toisesta) liian alhainen. Näin ostoraja olisi oikeaa arvoa alhaisempi, jolloin hinnan laskiessa alle ostorajan ostaja tekisi hyvät kaupat. Siksi monet arvonmääritystä tekevät sijoittajat käyttävät ns. virhemarginaalia, jolla he korjaavat laskettua arvoa vielä alaspäin.

Tehokkaat markkinat

Arvonmääritys on myös turhaa, sillä sen avulla on vaikea tuottaa etua muihin analyytikkoihin nähden. Arvonmääritystä tekevillä analytiikoilla on samat lähtötiedot käytössä, joten he päätyvät suurinpiirtein samoihin loppupäätelmiin. Ja kuten edellä todettiin, niin analyysien osumatarkkuus jo muutaman vuoden päähän on heikkoa, joten periaatteessa aina joku on oikeassa – kun vain tietäisi kuka.

Analyytikko voi tehdä täysin oikean ennusteen tulevista tapahtumista, mutta jos kaikki muut ovat eri mieltä, niin osakkeen kurssikehitys ei seuraa oikeassa olevan analyytikon toiveita. Kun lopulta muutkin ovat samaa mieltä ja kurssi alkaa hakemaan ”oikeaa” tasoaan, niin tähän on voinut mennä pitkä aika, jopa useampia vuosia. Voi myös käydä niin, että vaikka ennuste oli aikanaan täysin oikea, niin jokin yllättävä tapahtuma romuttaa ennustuksen ennen kuin kurssikorjaus ehtii koskaan tapahtua.

Edellä mainittua turhaa arvonmääritystä tukee myös ns. ”tehokkaat markkinat”-teoria, joiden mukaan kaikki olemassa oleva tieto on huomioitu osakkeen hinnassa. Eli analyysejä tekemällä et pystyisi lyömään markkinoita. Näin sijoittajan kannattaisi sijoittaa rahansa kustannustehokkaisiin rahastoihin tai ETF:iin ja käyttää analysoinnista säästynyt aika paremmin hyödyksi.

Tässä on dilemma. Tehokkaat markkinat syntyvät nimenomaan siitä, että analysoijia ja markkinaosapuolia on niin paljon, jotka toimenpiteillään aiheuttavat sen, että markkinoille tuleva uusi tieto menee suoraan hintoihin. Ja toisin päin, jos kukaan ei analysoisi, niin sen seurauksena uusi tieto ei menisi suoraan hintoihin, jolloin analyysistä tulisi taas kannattavaa.

Tehokkaiden markkinoiden teoriaa kohtaan on esitetty myös kritiikkiä, sillä sijoittajat eivät toimi tehokkaasti. Sijoittajilla on myös omia ennakkoasenteita, he yli- tai alireagoivat asioihin, tekevät virheitä jne. Em. syystä on hyvä myös tiedostaa, että vaikka osakkeen hinnassa on huomioitu kaikki tiedossa oleva tieto, niin näin muodostunut hinta voi olla väärin. Markkinat voivat olla tehokkaat, mutta se ei tarkoita, etteikö ne voisi olla väärässä. Sopulilauma-ilmiö voi nostaa jonkun osakkeen tai toimialan osakkeiden hinnat aivan omiin korkeuksiin – kuten kävi esimerkiksi vuosituhannen vaihteen IT-kuplan aikoihin.

Miksi kannattaa analysoida?

Miksi sitten analysoida, jos siitä ei saa hyötyä? Arvonmääritystä tekevä analyytikko ei usko tehokkaisiin markkinoihin, ja siksi hän uskoo (tai toivoo) löytävän sijoituksen, jonka hinta on alhaisempi kuin sen arvo on. Hän voisi ikään kuin ostaa 100 euron setelin 95 eurolla. Heti, kun analyytikko on löytänyt tällaisen sijoituskohteen ja sijoittaa siihen omaa rahaa, hän tietenkin toivoo, että tehokkaat markkinat alkavatkin nyt maagisesti toimia, ja korjaavat hinnoitteluvirheen.

Tavallisen osakesäästäjän analyysi ei kuitenkaan voi päihittää niitä tuhansia ja taas tuhansia analyytikoita, jotka tekevät analyysejä työkseen – eikä se olekaan se päätarkoitus. Tarkoitus on tutustua yritykseen niin, että pystyy välttämään konkurssikypsät yritykset, kuten Talvivaaran tai Trainers’ House:n, joissa sijoituksen kokonaan menettämisen uhka on todellinen. Lisäksi osakesäästäjä haluaa välttää selvät virheet, jotka olisivat selvineet tutkimalla yhtiön taustoja.

Sijoittajan on varsin fiksua selvittää ennen sijoituspäätöstä se, miten yrityksellä menee ja millä ansaintalogiikalla se tekee tulosta. Lisäksi muutamalla tunnusluvulla voidaan arvioida se, että onko osakkeen hinta liian korkea tulevaisuuden näkymiin nähden. Piensijoittajalle osakeanalyysi voi myös olla mieluisa älyllinen harrastus, joka voi tuottaa tyydytystä voitollisten sijoitusten muodossa.

Mikäli piensijoittaja voi omalla analysoinnillaan välttää selkeästi huonot (tai liian riskiset) osakkeet, niin hänen onnistumismahdollisuudet paranevat huomattavasti. Harva meistä ostaa uutta televisiota tai tietokonetta fiilispohjalla. Yleensä ennen kauppoja käydään netissä tutustumassa vertailuihin, kysellään kavereilta ja muutenkin ”potkitaan renkaita”. Samasta syystä yrityksiin tulee tutustua ennen kuin sijoittaa rahojaan niihin.

Talousmentor-yritysanalyyseissä fokus on pitkän aikavälin historiallisilla tuloksilla ja lähitulevaisuuden näkymillä. Vaikka historia ei voi ennustaa tulevaisuutta, niin se kuitenkin kertoo jotain yrityksen tuloksentekokyvystä, jos esimerkiksi kasvavaa osinkoa on maksettu jo vuosikymmenien ajan.

Seuraavaksi

Seuraavassa sarjan kirjoituksessa tutustutaan tarkemmin siihen, mistä analyysiin tarvittavaa tietoa löytää. Ja mikä tieto on relevanttia, ja mihin pitää suhtautua varauksella.

Advertisements