Valitse passiivinen rahasto

Siirtämällä kk-säästämisen aloittamista vuodella, voit hävitä menetettyinä tuottoina jopa 30 000 euroa. Rahaston kulut voivat syödä vuosituottojasi jopa 20 prosenttilla. Näistä kuluista voi kertyä jopa 150 000 euron kulut vuosien saatossa.

Pysähdy siis miettimään rahastosi kuluja. Se on hyvin käytettyä aikaa, sillä harvoin pääset näin hyville tuntipalkoille!

Tämä kirjoitus jatkaa ”Aloita säästäminen ajoissa” teemaa.

Ensimmäisessä kirjoituksessa Aloita säästäminen ajoissa todettiin aikaisin aloittamisen tärkeys. Pienilläkin säästösummilla voi kerryttää sievoisen eläkepotin, jos säästämisen aloittaa ajoissa.

Toisessa kirjoituksessa Talouden puskurit kuntoon todettiin, että ennen säästämisen aloittamista oman talouden puskurien tulee olla kunnossa. Kolmannessa kirjoituksessa Aloita kk-säästämien rahastoista tutustuttiin erilaisiin rahastotyyppeihin.

Jotta edullisen rahaston osaa valita, niin on hyvä ymmärtää mikä on ”indeksirahasto” tai miten aktiivinen ja passiivinen rahasto eroaa toisistaan.

Aktiivinen ja passiivinen rahasto

Rahastoyhtiöt pyrkivät saavuttamaan mahdollisimman hyvän tuloksen verrattuna vertailuindeksiin. Esimerkiksi Suomeen sijoittavien rahastojen vertailuindeksi on yleensä OMX Helsinki CAP, missä yksittäisen osakkeen painoarvo on maksimissaan 10 %. Vuosituhannen alussa, kun Nokia oli voimissaan, niin ilman painorajoitusta indeksin arvo olisi käytännössä seurannut Nokian kurssikehitystä.

Jotta rahastoyhtiö voisi voittaa valitun vertailuindeksin, niin rahastonhoitajan pitää ennakoida ja spekuloida lähitulevaisuuden tapahtumia. Tästä aiheutuu paljon kaupankäyntiä, ja siten paljon kuluja rahastolle, mikä osaltaan painaa rahaston tuottoa.

Yleistäen voidaan sanoa, että puolet lyö indeksin ja toinen puoli häviää sille. Näin siis ennen niitä kaupankäynnistä aiheutuneita kuluja. Lisäksi ei ole takeita, että tässä kuussa indeksin voittanut rahasto voittaa indeksin myös seuraavassa kuussa. Lopulta pitkän ajan (eli yli 10 vuoden) jälkeen rahastot yleisesti häviävät indeksilleen. Voittavalla salkunhoitajalla on voinut olla hyvää tuuria, eikä välttämättä hyvään tulokseen löydy mitään tilastollista todistusarvoa.

Edellä mainittuja rahastoja kutsutaan aktiivisiksi rahastoiksi.

black-and-white-people-bar-men

Passiiviset rahastot eli ns. indeksirahastot ovat sellaisia, että ne eivät oikeastaan pyri voittamaan indeksiä, vaan saamaan indeksinmukaisen tuoton. Passiiviset rahastot eivät käy aktiivista kauppaa, vaan pyrkivät pitämään rahaston koostumuksen identtisenä indeksin kanssa. Tästä syystä rahaston kulut ovat varsin pienet. Lisäksi passiivisten rahastojen tuottoerot (ennen kuluja) indeksiin nähden ovat pienet, sillä ne ovat kuin indeksi.

Em. aktiivisten rahastojen aktiivisuuden takia rahastojen tuottoerot ovat suurempia. Näin siksi, että spekuloitaessa tulevaisuuden tapahtumia virhemahdollisuus on suurempi.

Vaikka on olemassa rahastoja, jotka voittavat indeksin, niin sijoittajan on vaikea etukäteen tietää se, mikä rahastoista on se voittava. Näin paras vaihtoehto rahastosijoittamiseen on yleensä valita sellaiset rahastot, joiden kulut ovat mahdollisimman pienet.

Aktiivisen rahaston kulut ovat korkeita

Aktiivisten rahastojen vuosikulut ovat yleensä 1,5 prosentista ylöspäin rahaston arvosta laskien, kun taas passiivisten rahastojen vuosikulut ovat yleensä alle 0,5 prosenttia.

Esimerkki: 10 000 euron rahastosijoitus aktiiviseen rahastoon, jonka kulu on 1,5 prosenttia tarkoittaa 150 euron vuotuisia kuluja. Passiivisen rahaston vuotuiset kulut olisivat sen sijaan 50 euroa. Kun rahaston arvo kasvaa, niin samalla kasvavat euromääräiset kulutkin!

Et näe rahaston keräämistä kuluista laskua, koska rahastoyhtiö veloittaa kulut rahastosta ennen sen arvon laskemista.

Rahaston kuluihin vuosien varrella jopa 150 000 euroa. Haluaisit varmaan osan näistä kuluista itsellesi.

Huomaa, että vaikka kulu oli ”vain” 1,5 prosenttia, niin se lasketaan sijoituksen arvosta – ei sen tuotosta. Jos rahaston tuotto on 7,5 prosenttia, niin kulut voivat leikata yli 20 prosenttia (=150/750) vuotuisesta tuotostasi. Ja kuten ensimmäisessä kirjoituksessa Aloita säästäminen ajoissa todettiin, niin korkoa korolle on voimakas tekijä. Se toimii myös näiden palkkioiden kohdalla – tällä kertaa sinua vastaan.

Piiloindeksirahasto

Martin Paasi kirjoittaa NordnetBlogissa, että Piiloindeksirahasto on kuin alkoholiton keskiolut.

Kaappi-indeksirahasto eli piiloindeksirahasto on sellainen rahasto, jota

  1. myydään sijoittajille aktiivisena
  2. veloitetaan aktiivisen rahaston kuluja eli yleensä 1,5 prosentista ylöspäin
  3. rahastoyhtiö hoitaa rahastoa kuin indeksirahastoa

Tuo 3-kohta tekee tästä ongelmallisen. Sijoittajille siis myydään rahastoa, sillä periaatteella, että se voittaisi indeksi. Tämän syystä se teettää työtä ja siksi korkeat kulut ovat perusteltuja. Mutta rahastoyhtiö ei teekään mitään. Se ei edes yritäkään voittaa indeksiä – se seuraa sitä. Samaan aikaan sijoittajilta kerätään korkeita kuluja, kun salkunhoitaja ”makoilee sohvalla ja katsoo kissavideoita”.

Aivan huikea rahantekokone – siis rahastoyhtiölle, ei sinulle!

Lue Martinin blogikirjoitus ajatuksella, niin ymmärrät miksi indeksirahastot alkavat vaikuttaa parhaimmilta rahastovalinnoilta.

Yhteenveto

Aktiiviset rahastot yrittävät voittaa indeksi. Lähtökohta on kuitenkin vaikea, sillä korkeat kulut lähes takaavat sen, että rahasto häviää indeksille. Ja aina jokin rahasto voittaa indeksin, niin sijoittajan on vaikea tietää, mikä rahasto voittaa minäkin vuonna. Tai mikä rahasto olisi seuraavan 10 vuoden aikana se voittava rahasto.

Aktiivisten rahastojen kulujen takia sijoittajan kannattaa valita indeksirahasto, jonka kulut ovat alle 0,5 prosenttia vuodessa.

Seuraavassa kirjoituksessa nähdään se, että näistä kuluista kasvaa iso summa – rahastoyhtiö voi kerätä säästöajan aikana kuluina jopa 150 000 euroa. Kyllä 150 000 euroa! Olen varma, että haluaisit suurimman osan näistä kuluista itsellesi.

Advertisements