Yritysanalyysi (osa #3): Tuloslaskelma

Tämä on yritysten ja osakkeiden analysoinnin sarjan kolmas osa. Edellisessä osassa tutustuttiin siihen, mistä yrityksen taloustietoa voi etsiä. Siinä todettiin, että tiedonhaussa kannattaa nojatua ns. virallisiin lähteisiin eli yrityksen omiin pörssitiedotteisiin sekä virallisiin tilinpäätöstietoihin.

Tässä kolmannessa osassa tarkastellaan tilinpäätösaineiston tuloslaskelmaa ja sitä, mihin siinä kannattaa kiinnittää huomiota. Yritystä analysoitaessa tulisi tarkastella useamman vuoden jaksoa, sillä yksittäisen vuoden tuloslaskelma ei kerro yrityksen tuloksentekokyvystä paljoakaan.

Talousmentor-yritysanalyysien tarkoituksena on selvittää yrityksen pitkän aikavälin tuloksentekokykyä, osingon kehitystä, pääomien tehokasta käyttöä sekä velkaantumisen tuomaa riskiä.

Yritysanalyysi sarja:

  1. Arvonmääritys ja tehokkaat markkinat
  2. Tietojen haku
  3. Tuloslaskelma
  4. Tase
  5. Tunnusluvut
  6. Tunnusluvut II
  7. Yhteenveto

Tuloslaskelma (Income Statement)

Tuloslaskelma kertoo sen, miten yrityksellä meni tilikauden aikana. Monesti tilikausi on kalenterivuosi, mutta se voi olla jokin muu vuoden mittainen aikaväli. Esimerkiksi Microsoftin tilikausi on 1.7 – 30.6.

Tuloslaskelmasta tulee katsoa vain ja ainoastaan viralliset luvut. Yrityksen itsensä raportoimat ns. ”ei-ifrs”, ”non-gaap”, ”pro-forma” tai muut vastaavat luvut kannattaa sivuuttaa suoraan. Ne eivät perustu mihinkään standardiin, vaan yritys voi muokata niitä miten parhaaksi näkee. Lisäksi eri yritysten raportoimia lukuja ei näiden avulla voi verrata. Tällaiset raportit ovat kuin ”näin hyvin meillä olisi mennyt, jos ei olisi mennyt niin huonosti kuin meillä meni” -tyyppisiksi. Eli unohda ne ja katso vain viralliset luvut.

Näin hyvin meillä olisi mennyt, jos ei olisi mennyt niin huonosti kuin meillä meni.

Tuloslaskelman oleelliset erät

Tuloslaskelmassa on muutama tärkeä luku, joita Talousmentor-yritysanalyyseissä seurataan. Nämä ovat

  • Liikevaihto
  • Liikevoitto eli ebit
  • Nettotulos
  • Nettotulosmarginaali

Liikevaihto (revenue tai sales) kuvaa sitä myyntiä, mitä konserni on tehnyt tilikauden aikana. Liikevaihto ei sisällä arvonlisä- tai muita vastaavia myynnin veroja. Keskon myydessä 124 euroa maksavat kengät, niin liikevaihtoa se kasvattaa 100 eurolla, sillä arvonlisäveroa (24 euroa) ei kirjata liikevaihdoksi.

Orion-Tuloslaskelma-esimerkki

Oheisessa kuvassa on Orionin tilikauden 2015 tuloslaskelma. Siitä nähdään, että Orionin liikevaihto vuonna 2015 oli 1015,6 miljoonaa euroa (2014: 1015,3).

Liikevoitto tai liiketulos eli ebit (earnings before interest and taxes tai operating profit) kuvaa voittoa ennen korkomenoja ja veroja. Tämä on liiketoiminnan tulos ennen kuin kukaan toiminnan rahoittajista on saanut palkkiotaan korkojen tai osinkojen muodossa. Myös verojen voidaan ajatella olevan palkkio valtion tarjoamasta ”rahoituksesta”, vaikka se ei olekaan suoraan sijoittanut yritykseen rahaa. Yrityksen toiminta kuitenkin ”nauttii” toimintamaassaan verojen tuottamasta hyödystä.

Liikevoitto on tulos, joka ei riipu velkojen korkoprosenteista taikka veroasteesta, ja se kuvaa hyvin sen, kuinka hyvällä mallilla yrityksen liiketoiminta on.

Joskus yritys raportoi liikevoiton sijaan ”tulos ennen veroja” -luvun (earnings before taxes), jolloin liikevoiton saa lisäämällä korkomenot ja vähentämällä korkotuotot tähän lukuun.

Orionin tilikauden 2015 liikevoitto oli 266,6 miljoonaa euroa (2014: 272,4).

Nettotulos on tulos, josta vähennetty korot sekä kaikki verot. Nettotulos on yrityksen omistajille kuuluva osuus yrityksen toiminnasta. Kaikki muut yrityksen toimintaan vaikuttaneet osapuolet (tavaran- ja palvelujentoimittajat, työntekijät, rajoittajat sekä verottaja) ovat jo saaneet omansa.

Nettotulos siirtyy taseeseen omaan pääomaan ja kertyneet voittovarat erään (Sharehodlers’ equity / Retained earnings).

Orionin omistajille kuuluva nettotulos oli tilikaudella 2015 208,2 miljoonaa euroa (2014: 211,3).

Nettotulosmarginaali kertoo nettotuloksen suhteen liikevaihtoon. Sen avulla voi helposti vertailla sitä, mihin suuntaan kannattavuus on kehittynyt viimeisten vuosien aikana. Ja kuinka paljon nettotulos vaihtelee eri tilikausien välillä.

Huomioita nettotuloksesta

Nettotulos on se osuus yrityksen toiminnasta, joka kuuluu osakkeenomistajille. Eurooppalaisessa osakeyhtiölainsäädännössä yhtiökokous päättää voitonjaosta eli osingoista hallituksen esityksen pohjalta. Yhtiön maksuvalmius ei saa vaarantua osingonjaon seurauksena, joten mitä tahansa osinkoa yritys ei voi maksaa. Nettotulos on sijoittajan näkökulmasta siten tärkeä luku.

Monesti nettotulosta rasittavat kertaluontoiset erät, kuten myytyihin liiketoimintoihin liittyvät tappiot, liikearvon (goodwill) alaskirjaukset yms. Hyväkin tulosvuosi voi painua raskaasti pakkaselle kertaluontoisten erien takia. Jos kertaluontoinen erä on aidosti kertaluontoinen, niin sen voi siivota pois nettotuloksesta, jolloin varsinaisen liiketoiminnan tuloskunto näkyy paremmin. Talousmentor-yritysanalyyseissä jätetään kuitenkin nämä kertaluontoiset luvut nettotulokseen, sillä näillä kertaluontoisilla luvuilla on paha taipumus toistua turhan usein.

Nettotuloksesta tulee kirjata ylös se luku, josta on vähennetty ”vähemmistön osuus”. Vähemmistön osuus syntyy siitä, mikäli konsernin emoyhtiö ei omista kokonaan tytäryhtiötään. Tällöin tuloslaskelma ja tase kootaan kuin omistusosuudet olisivat 100 %, mutta konsernille kuulumattoman osan korjaus tehdään tuloslaskelmassa nettotulokseen ja taseessa omaan pääomaan.

Esimerkiksi konserni omistaa tytäryhtiöstään 80 prosentin osuuden, jolloin tytäryhtiön tuomasta nettotuloksesta 20 prosenttia kuuluu  ns. vähemmistölle. Jos tytäryhtiön nettotulos on 750 000 euroa, niin tästä 150 000 erotellaan ”vähemmistön osuudeksi”. Näin 600 000 euroa nettotuloksesta kuuluu konsernin omistajille.

Pedantein tapa olisi kirjata molemmat nettotuloksen erät ylös, jolloin koko konsernin toimintaa voi arvioida, mutta samalla omistajille kuuluva osuus tulisi  oikein huomioitua.

Pitkä aikaväli ratkaisee

Yritysanalyysin tavoitteena on löytää kannattavia yrityksiä, jotka ovat pärjänneet vuodesta toiseen. Näin tuloslaskelman lukuja tulisi kerätä mielellään yli 10 vuoden ajalta. Talousmentor-yritysanalyyseissä näin tehdään – tosin analyyseissä näkyy luvut lyhyemmältä aikaväliltä, mutta analyyseissä on linkki laskentataulukkoon, jossa kaikki kerätyt luvut ovat nähtävillä.

hand

Pitkä, yli 10 vuoden aikaväli, kantaa yleensä yli suhdannekierron, jolloin myös syklisten yritysten (esim. metalli- ja metsäteollisuus) tuloksentekokyky tulee paremmin esiin.

Seuraaviin seikkoihin tulee kiinnittää huomiota, kun pitkän aikavälin luvut on saatu kirjattua ylös

  1. Onko liikevaihto kasvu-uralla? Huomioi tässä myytyjen liiketoimintojen vaikutus sekä vuoden 2008-2009 finanssikriisi.
  2. Onko nettotulos ollut jokaisena vuotena voitollinen? Huomio tässä kertaluontoiset erät, mikäli niitä on vain yhtenä tai kahtena vuotena sekä ”anna anteeksi” vuosien 2008-2009 finanssikriisin vaikutus.
  3. Onko nettotulos kasvu-uralla
  4. Mihin suuntaan nettotulosmarginaali kehittyy ja onko marginaalissa isoja heilahteluja?

Esimerkki: C. H. Robinson Worldwide

C. H. Robinson Worldwide:sta on Talousmentor-yritysanalyysi täällä. Oheisessa kuvassa on yrityksen tuloslaskelman tiedot (päivättynä 25.2.2016).

chrw-tuloslaskelma-esimerkki

Kuten nähdään, niin yrityksen liikevaihto on kasvu-uralla. Se on kasvanut vuosien varrella mukavasti – tosin tilikauden 2015 liikevaihdon kasvu oli pientä  verrattuna edelliseen vuoteen.

Yritys on tehnyt voittoa jokaisena tarkasteluvuotena ja voitto on kasvu-uralla.

Marginaali on tilikausilla 2013 – 2015 ollut noin 3,3 – 3,8 prosenttia, kun se tilikausilla 2007 – 2011 oli 4,2 – 4,8 prosenttia. Marginaalit ovat siis laskeneet hieman. Analysoijan tulisi vielä selvittää, miksi näin on käynyt. Onko esimerkiksi yrityksen laajentumisprosessi syönyt kannattavuutta lyhyellä aikavälillä?

Seuraavaksi

Seuraavassa sarjan kirjoituksessa tutustutaan tarkemmin taseeseen ja sen rakenteeseen.

Mainokset