Yritysanalyysi (osa #4): Tase

Tämä on yritysten ja osakkeiden analysoinnin sarjan neljäs osa. Edellisessä osassa tutustuttiin tuloslaskelman oleellisiin eriin, joita olivat liikevaihto, liikevoitto (ebit) ja nettotulos. Yksittäisen tuloslaskelman sijaan, analysoinnissa tulisi keskittyä useamman vuoden trendeihin.

Myös taseessa huomion tulisi olla yksittäisten lukujen sijaan useamman vuoden trendeissä. Näin pystyy paremmin havaitsemaan onko esimerkiksi korolliset velat lasku- tai nousutrendissä. Tase on aina tilikauden (tai kvartaalin) viimeisen päivän tilanne, kun taas tuloslaskelma on tilikauden (tai kvartaalin) alku- ja loppupäivän välinen laskelma.

Yritysanalyysi sarja:

  1. Arvonmääritys ja tehokkaat markkinat
  2. Tietojen haku
  3. Tuloslaskelma
  4. Tase
  5. Tunnusluvut
  6. Tunnusluvut II
  7. Yhteenveto

Tase (Balance Sheet)

Ja kuten tuloslaskelmassa, niin huomion tulisi olla tilinpäätöksen virallisissa taseen luvuissa. Jos, ja kun, analysoijan tietotaito kasvaa, niin taseeseen ja tuloslaskelmaan voi itse tehdä oikaisuja.

Esimerkiksi leasing-sopimuksella omistetut omaisuuserät eivät välttämättä näy taseessa, mikä vaikeuttaa vertailua eri yritysten välillä. Esimerkiksi, jos toinen yritys on ostanut omaksi (näkyy taseessa) ja toinen vuokrannut omaksi (ei välttämättä näy taseessa), jolloin omaisuutta omistavan yrityksen tunnusluvut voivat olla huonompia kuin leasing-sopimuksella omistavan.

Taseen rakenne

Tase jakautuu kahteen osaan: vasemmalla on varat tai vastaavaa (assets) ja oikealla on oma pääoma ja velat tai vastattavaa (liabilities and sharedholders’ equity).

Tase-kuva2

Varat-osiossa (vasen puoli) on se, mitä yritys omistaa eli maa-alueet, kiinteistöt, koneet, varastot, rahavarat, asiakkaiden velat yritykselle (saamiset), yms. Varojen avulla yritys pyörittää liiketoimintaansa.

Jos yritys hankkii uuden tuotantolaitoksen, niin sen arvo näkyy varoissa. On siis hyvä huomata, että pitkäikäisen investoinnin hankintahinta ei mene suoraan tuloslaskelmaan, vaan se merkitään taseeseen hankinta-arvoonsa, josta tehdään vuosittaisia poistoja. Nämä poistot näkyvät tuloslaskelmassa.

Esimerkiksi tuotantolaitoksen hankinta-arvo merkittäisiin rakennukset (buildings) tai vastaavalle tilille. Jos yhtiö arvioi, että tuotantolaitoksen taloudellinen käyttöikä on esimerkiksi 20 vuotta, niin silloin tuotantolaitoksen arvoa pienennetään (eli tehdään ”suunnitelman mukainen poisto”) taseesta 1/20 eli 5 % vuodessa. Tämän poiston arvo merkitään sitten tuloslaskelmaan, joka vähentää vuosittaista tulosta.

Oma pääoma ja velat (oikea puoli) on se, millä yrityksen toiminta on rahoitettu. Yrityksen omaa pääomaa on saatu sijoittajilta yhtiön myydessä osakkeita. Näistä saadut varat on merkitty osakepääomaan. Vierasta pääomaa eli velkaa yritys on saanut pankeilta ja muilta korkosijoittajilta. Lisäksi yritys on monesti velkaa tavarantoimittajilleen (esim. ostovelat erä) niiden antaessa maksuaikaa laskuilleen.

Taseen eri puolien loppusummien tulee olla yhtä suuret.

Taseen oleelliset erät

Taseessa on muutama tärkeä luku, joita Talousmentor-yritysanalyyseissä seurataan. Nämä ovat:

  • Varat
    • Käteinen ja lyhytaikaiset sijoitukset
    • Liikearvo
    • Muut varat
  • Oma pääoma ja velat
    • Oma pääoma
    • Vähemmistö
    • Korolliset velat
    • Muut vastuut

Käteinen (cash and cash equivalents) ja lyhytaikaiset sijoitukset (short-term marketable securities) kuvaa likvidiä käteisvarantoa. Tätä taseen erää tarvitaan esimerkiksi laskettaessa nettovelkaantumisastetta. Käteisen määrä tulisi olla sopivassa suhteessa liiketoiminnan tarpeisiin. Tarpeeksi paljon, jotta voidaan välttää kalliiden luottolimittien käyttöä, mutta tarpeeksi vähän, jottei käyttämätöntä käteistä loju pankkitilillä.

Liikearvo (goodwill) syntyy siitä, kun yritys ostaa toisen yrityksen ja maksaa siitä ylihintaa suhteessa ostettavan yrityksen tasearvoon. Monesti se ylihinta on synergiaetuja, asiakassuhteita ja muita abstrakteja määreitä. Liikervon määrää voi joutua katsomaan tilinpäätöksen liitetiedoista ”aineettomat hyödykkeet” kohdasta.

Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan yrityksen johto määrittelee vuosittain onko liikearvon määrä laskenut alle taseessa olevan määrän. Ja jos on, niin yritys tekee liikearvon alaskirjauksen, joka merkitään tuloslaskelmaan nettotulosta laskevaksi kirjaukseksi, joka siten vähentää omaa pääomaa.

Esimerkiksi, jos yritys olisi tehnyt 10 miljoonan nettotuloksen, mutta joutuisi tekemään 30 miljoonan liikearvon alaskirjauksen, niin nettotulos olisi 20 miljoonaa tappiollinen. Näin 30 miljoonan alaskirjaus kiertää tuloslaskelman kautta takaisin taseen omaan pääomaan.

Tase-kuva3

Mikäli liikearvo on suuri suhteessa taseen loppusummaan, omaan pääomaan tai normaaliin nettotulokseen, niin sijoittajan tulee olla varuillaan, ettei alaskirjaukset pääse yllättämään ikävästi.


Esimerkiksi Sanoma Oyj:llä on liikearvoa tilikauden 2015 lopussa 1 665 miljoonaa euroa, kun koko taseen loppusumma on 2 765 miljoonaa euroa. Eli taseesta on noin 60 % (abstraktia) liikearvoa.

Sanoma-Tase-esimerkki


Muut varat ovat taseen loppusumma, josta on vähennetty käteisen ja liikearvon määrä.

Oma pääoma (shareholders’ equity) on sijoittajille kuuluva osuus yrityksestä. Se sisältää mm. osakepääoman, erilaiset rahastot sekä kertyneet voittovarat (retained earnings). Jos yritys maksaa osinkoa, niin osinko vähentää kertyneitä voittovaroja.

Vähemmistö eli määräysvallattomien osuus (noncontrolling interests) on se osuus, joka kuuluu vähemmistölle, silloin kun konserni ei omista tytäryhtiöstä täyttä 100 prosenttia. Tämä on siis samankaltainen korjaus kuin tuloslaskelman nettotuloksen vähemmistön osuus.

Korollinen velka on lainaa, jonka ovat myöntäneet rahoituslaitokset sekä muut korkosijoittajat. Korollisesta velasta yrityksen täytyy maksaa korkosuoritukset ja lainalyhennykset lainasopimuksien mukaisesti. Lisäksi korolliseen velkaan liittyy monesti kovenantteja eli ehtoja sille, miten paljon yritys voi maksaa osinkoja tai muuttaa taloudellista riskiprofiiliaan. Korkosijoittajahan ei sinänsä hyödy siitä, että yritys ottaisi lisää riskiä ja tavoittelisi lisää voittoa. Yrityksen liiallinen riskinotto voisi vaarantaa lainojen lyhennykset tai korkojen maksut, joten korkosijoittajat asettavat rajoitteita yrityksen riskitason muutoksille.

Taseessa korollisten velkojen määrä selviää eurooppalaisista (IFRS) tilinpäätöksistä helposti summaamalla lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset korolliset velat. Amerikkalaisissa tilinpäätöksissä korollinen velka selviäisi liitetiedoista, mutta Talousmentor-yritysanalyyseissä summataan seuraavanlaisia rivejä:

  • short-term debt
  • notes payable
  • current maturities of long-term debt
  • long-term debt
  • johdannaisista aiheutuvat rivit, vaikka ne eivät olisikaan korollisia.

Muut vastuut ovat taseen loppusumma, josta on vähennetty oma pääoma, vähemmistö ja korolliset velat.

Pitkä aikaväli ratkaisee

Kuten jo todettiin, niin tase on tilikauden viimeisen päivän tilanne. Seuraavana päivänä se on jo muuttunut, joten siksi sijoittajaa kiinnostaa pitkän aikavälin muutokset ja trendit. Samoin kuin tuloslaskelmassa, niin taseen tietoja tulisi kerätä mielellään yli 10 vuoden ajalta. Talousmentor-yritysanalyyseissä näin tehdään – tosin analyyseissä näkyy luvut lyhyemmältä aikaväliltä, mutta analyyseissä on linkki laskentataulukkoon, jossa kaikki kerätyt luvut ovat nähtävillä.

Pitkä, yli 10 vuoden aikaväli, kantaa yleensä yli suhdannekierron, jolloin myös syklisten yritysten (esim. metalli- ja metsäteollisuus) muutokset tulee paremmin esiin. Seuraavassa on listattu asioita, joita taseetta analysoitaessa tulisi kiinnittää huomiota:

  1. Mikä on liikearvon määrä ja sen osuus taseen loppusummasta taikka nettotuloksesta. Onko vaaraa, että yritys joutuisi tekemään esim. 20 % alaskirjauksen, ja miten se vaikuttaisi nettotulokseen ja omaan pääomaan.
  2. Onko käteistä riittävästi
  3. Miten oma pääoma kehittyy, ja mikä on sen suhde korollisiin velkoihin
  4. Onko oma pääoma noussut orgaanisesti eli onko yritys on tehnyt enemmän voittoa kuin se on maksanut voitonjakona ulos. Vai onko yritys myynyt lisää omia osakkeitaan, jonka johdosta oma pääoma on kasvanut.
  5. Miten korolliset velat kehittyy, ja mikä on sen suhde omaan pääomaan. Mitä jos korollisten velkojen korkoprosentti nousee 1 prosenttiyksikön. Miten se vaikuttaa nettotulokseen?
  6. Mikä on korollisten velkojen määrä suhteessa käteisen määrään. On yrityksiä, jotka voisivat maksaa korolliset velat pois käteisellään – moneen kertaan.
  7. Kuinka monessa vuodessa yritys voisi nettotuloksellaan kuolettaa korolliset velat. Onko tässä tapahtunut oleellista muutosta vuosien varrella

Esimerkki: C. H. Robinson Worldwide

C. H. Robinson Worldwide:sta on Talousmentor-yritysanalyysi täällä. Oheisessa kuvassa on yrityksen taseen tiedot (päivättynä 25.2.2016).

chrw-tase-esimerkki

Taseessa huomio kiinnittyy liikearvon nousuun 1,1 miljardiin dollariin tilikauden 2011 noin 360 miljoonasta dollarista. Samoin yhtiöllä on nyt korollista velkaa noin 950 miljoonaa dollaria, kun vuonna 2011 yhtiö oli käytännössä velaton. Sijoittajan kannattaisi seuraavaksi tarkistaa, mikä muutoksen liikearvossa ja veloissa aiheutti.

Korollisten velkojen määrä laski 155 miljoonalla dollarilla vuodesta 2014, mutta vielä siitä ei pidä tehdä liian suurta johtopäätöstä. Mikäli velkojen laskutrendi jatkuu vielä lähitulevaisuudessa, niin se on hyvä merkki velkariskin pienentymisestä.

Seuraavaksi

Seuraavassa sarjan kirjoituksessa tutustutaan tarkemmin, miten tilinpäätöksen tiedoista voidaan laskea erilaisia tunnuslukuja ja miten niitä tulkitaan.

Mainokset