Yritysanalyysi (osa #5): Tunnusluvut I

Yritysten ja osakkeiden analysoinnin sarjan viidennessä sekä seuraavassa kuudennessa osassa käydään läpi tärkeitä taloudellisia tunnuslukuja. Näiden tunnuslukujen avulla pyritään selvittämään yrityksen tuloksentekokykyä, pääoman tuottoa, velkaisuutta, osinkotuottoa sekä sitä, onko osake halpa vaiko ei.

Sarjan aikaisemmissa osissa ollaan kuvattu sitä, mitä oleellisia tietoja tulee tilinpäätöksen tuloslaskelmasta ja taseesta kerätä. Lisäksi todettiin, että yksittäisen vuoden sijaan analysoijan tulisi käydä useamman vuoden, mielellään yli 10 vuoden, tilinpäätökset läpi.

Tuloslaskelmasta ja taseesta kerättiin vain oleellisimmat luvut. Emme siis olleet kiinnostuneita taseen varaston arvosta taikka henkilöstömenoista. Sijoittajan tulee kuitenkin ymmärtää, että joskus tulee kuitenkin selvittää taseen omaisuuden todellinen arvo. Varsinkin silloin, kun osakkeen hinta on selvästi alle oman pääoman arvon.

Yritysanalyysi sarja:

  1. Arvonmääritys ja tehokkaat markkinat
  2. Tietojen haku
  3. Tuloslaskelma
  4. Tase
  5. Tunnusluvut I
  6. Tunnusluvut II
  7. Yhteenveto

Osakkeiden lukumäärä

Tilinpäätöksestä tulisi tuloslaskelman ja taseen lukujen lisäksi poimia osakkeiden lukumäärä ja hallituksen osinkoesitys (amerikkalaisissa tilinpäätöksissä julkaistu osinko (declared dividend)).

Osakkeiden lukumäärästä tulisi poimia laimennustekijällä (diluted) huomioitu luku. Tämän lisäksi analysoijan tulisi päättää käyttääkö hän analyyseissään tilikauden keskimääräistä vaiko tilikauden viimeisen päivän osakemäärää. Tämän jälkeen hänen tulisi systemaattisesti käyttää samalla periaatteella kerättyä lukua.

Talousmentor-yritysanalyyseissä käytetään ensisijaisesti tilikauden keskimääräistä laimennettua osakemäärää (weighted average diluted).

Osakkeiden laimennetussa osakemäärässä huomioidaan optioiden ja muiden sopimusten vaikutus. Periaate tässä on se, että kaikki ne optiot ja muut sopimukset huomioidaan, jotka kannattaisi taloudellisesti muuntaa osakkeiksi.

Jos optio oikeuttaisi yhden uuden osakkeen ostamiseen 20 euron hintaan, mutta osakkeen hinta markkinoilla on 19 euroa, niin silloin tämän option laimennusvaikutusta ei huomioitaisi (muuntaminen ei olisi taloudellisesti järkevää).

Tilinpäätöksessä on valmiiksi laskettu laimennettu osakemäärä, joten sitä ei tarvitse itse laskea.

Osakemäärän olisi hyvä olla laskutrendissä. Jos määrä päinvastoin kasvaa, niin se tarkoittaa sitä, että yritys käy sijoittajan kukkarolla. Tavoitehan pitäisi olla juuri toisin päin. Yritys voi myydä osakkeita (osakeanti) kerätäkseen lisää pääomia. Pääomia voidaan kerätä esimerkiksi mittavaa fuusiota varten: ”ostetaan toinen yritys omilla osakkeilla”. Usein osakeannilla kohennetaan yrityksen heikkoa taloudellista asemaa. Molemmissa tapauksissa nykyisen sijoittajan omistusosuus laimenee, mikäli hän ei osallistu anteihin.

Yritys voi myös antaa osakkeita kannustinpalkkioina työntekijöilleen.

Amerikkalaiset yhtiöt käyttävät omien osakkeiden ostoa tapana jakaa voittovaroja osinkojen rinnalla tai niiden sijaan. Siksi osingon lisäksi sijoittajan tulee katsoa myös sitä, paljonko yritys ostaa omia osakkeita vuositasolla.

Osakekohtainen tulos (EPS)

Osakekohtainen tulos (earnings per share, EPS) kertoo tuloksen osaketta kohden. Tilinpäätöstiedotteita tms. analyysejä lukiessa, on aina oltava tarkkana siitä, millä tavalla EPS on laskettu.

EPS = nettotulos / osakkeiden lukumäärä

Onko osakkeiden lukumäärässä huomioitu laimennusvaikutus vaiko ei? Onko osakemäärä tilikauden lopun vaiko tilikauden keskimääräinen määrä? Lisäksi mitä nettotulosta on käytetty? Koko konsernin nettotulosta vaiko vähemmistön osuudella siivottua lukua? Onko kertaluontoiset erät huomioitu ja jos on, niin miten?

Koska jakajana on osakkeiden lukumäärä (eli omistajat), niin silloin tulee käyttää omistajille kuuluvaa nettotulosta (eli vähemmistön osuus on siivottu pois). Mikäli kertaluontoinen erä on todellakin kertaluontoinen, niin sen voi siivota pois nettotuloksesta, kun laskee EPS. Mutta, mikäli kertaluontoisia eriä tulee vuodesta toiseen, niin silloin ne kannattaa jättää nettotulokseen EPS:n laskennassa.

Talousmentor-yritysanalyyseissä nettotulos on omistajille kuuluva tulos eli siitä on poistettu vähemmistön osuus. Lisäksi kertaluontoisia eriä ei ole siivottu pois laskennassa käytetyistä luvuista. Osakkeiden lukumäärä on tilikauden keskimääräinen laimennettu määrä.

Osinko

Osinko (dividend) ilmoitetaan yleensä osaketta kohden, ja sen määrän näkee tilinpäätöksestä.

Talousmentor-yritysanalyyseissä eurooppalaiset osingot merkitään maksuvuotta edeltävälle tilikaudelle ja amerikkalaisessa osingon julkaisupäivä määrittää mille vuodelle osinko merkitään.

Esimerkki: Ramirent:n tilinpäätös tilikaudelta 2015 ilmestyi 11.2.2016. Tässä tiedotteessa yhtiön hallitus kertoo esittävänsä yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,40 euroa. Yhtiökokous pidettiin 17.3.2016 ja osingon maksupäivä oli 1.4.2016. Vaikka tämä osinko päätetään ja maksetaan vuoden 2016 puolella, niin se merkitään Talousmentor-yritysanalyysien taulukoihin tilikaudelle 2015.

Esimerkki: Amerikkalainen General Dynamics ilmoitti (declared) 2.12.2015 maksavansa osinkoa 0,69 dollaria, jonka irtoamispäivä oli 13.1.2016 ja maksupäivä 5.2.2016. Talousmentor-yritysanalyyseissä tämä osinko merkitään tilikauden 2015 puolelle, koska osinkopäätös tapahtui vuoden 2015 puolella.

Osingon olisi hyvä olla nousutrendissä, ja sen tulisi nousta jokaisena tilikautena. Mitä pidempään nousua on tapahtunut, sitä parempi.

Osingonmaksusuhde

Osingonmaksusuhde (pay-out ratio) kertoo kuinka paljon osinkoa maksetaan suhteessa nettotulokseen (vähemmistön osuus siivottu pois)

Osingonmaksusuhde = osinko / EPS

Esimerkki: jos yritys tekee 3,51 dollarin EPS tuloksen ja maksaa osinkoa 1,57 dollaria, niin silloin osingonmaksusuhde on 44,7 prosenttia. Eli yritys maksoi noin 45 prosenttia tuloksestaan osinkoina omistajille.

Osingonmaksusuhteen tulisi olla alle 80 prosenttia, mielellään alle 60 – 70 prosenttia (3-4 vuoden keskiarvo). Näin osingon kasvulle olisi tilaa tulevina tilikausina, eikä tuloksen pieni heilahdus uhkaisi kasvavaa osinkoa.

Osakkeen hinta

Osakkeen hinnan voi tarkistaa pörssien kotisivuilta, Google Financen (https://www.google.com/finance/) tai Yahoo Financen (http://finance.yahoo.com/) palveluista. Kirjaa ylös analyysipäivän kurssi sekä jokaisen kerätyn tilikauden viimeisen pörssipäivän päätöskurssi. Jos tilikausi päättyy 31.12, niin silloin kirjataan ylös vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskurssi.

Pohjoismaisten yhtiöiden päätöskurssin voi löytää tilinpäätöksen syövereistä, mutta myös pörssin omilta sivuilta voi hakea päätöskursseja (http://www.nasdaqomxnordic.com/shares/historicalprices) tai Yahoo Finance ”Historical Prices” osioista. Esimerkiksi Wal-Martin pörssikursseja voi katsoa täältä: http://finance.yahoo.com/q/hp?s=WMT+Historical+Prices. Molemmista palveluista voi ladata tiedot omalle koneelle esimerkiksi Exceliin, jolloin tilikauden päätöskurssit saa monelta vuodelta kerralla.

Osakkeen hinnoissa pitää huomioida splittien eli osakkeiden jakautumiset sekä muut suuret osakkeiden määrien muutokset.

Esimerkki: Jos tilikauden 2015 päätöskurssi oli 70 euroa, ja yritys splittaa osakkeen vuonna 2016 niin, että yksi vanha osake muuntuu kahdeksi uudeksi osakkeeksi. Tällöin myös osakkeen hinta splittautuu eli osakkeen uusi hinta on 35 euroa. Eli yhden vanhan osakkeen omistajan 70 euroa on nyt jakautunut kahdeksi uudeksi osakkeeksi, joiden arvo on 35 euroa kappale.

Osakesplit on kuin vaihtaisi yhden 20 euron setelin kahteen 10 euron seteliin. Vaikka setelien määrä nousi yhdestä kahteen, niin rahamäärä pysyi samana.

Mikäli yritys tekee osakesplitin, niin silloin tulisi tehdä splittikorjaus historiassa taaksepäin (esimerkiksi 1 osake korvautuu 2 uudella osakkeella):

  • uusi osakkeiden lukumäärä = 2 x vanha määrä
  • uusi osakkeen hinta = vanha hinta / 2
  • uusi osinko = vanha osinko / 2

Talousmentor-yritysanalyyseissä splitit on huomioitu. Taulukoissa osakkeen hinta on joko analyysipäivän kurssi tai tilikauden päätöskurssi.

Osinkotuotto

Efektiivinen osinkotuotto tai osinko% (dividend yield) on

osinkotuotto = osakekohtainen osinko / osakkeen hinta.

Esimerkki: jos yrityksen odotetaan maksavan osinkoa 0,40 euroa ja osake maksaa pörssissä 9,15 euroa, niin osinkotuotto on silloin 4,37 %.

Historiallisissa luvuissa osakkeen hintana käytetään tilikauden päätöskurssia. Osaketta hankkiessa on hyvä tiedostaa se, että onko osinko jo irronnut osakkeesta. Eli oikeuttaako ostamasi osake seuraavaan osinkoon, vai saako osingon edellinen omistaja.

Markkina-arvo

Yrityksen markkina-arvo (market cap) on

market cap = osakkeen hinta * osakkeiden lukumäärä

Jotkin sijoittajat käyttävät markkina-arvoa sijoitusstrategiansa kriteerinä. He saattavat sijoittaa vain markkina-arvoltaan pieniin (esimerkiksi alle 1 miljardin arvoiset yritykset) tai suuriin yrityksiin.

Velkaisuuden huomioiva enterprise value (EV) on markkina-arvo lisättynä yrityksen korollisilla veloilla.

Enterprise value EV = market cap + korolliset velat

Tämä on se summa, jolla sijoittaja saisi yrityksen kokonaan omaksi.

Tämä vastaa asunnonostajaa, joka maksaa myyntihinnan (85 000 e) asunnostaan, jossa on velkaosuutta (155 000 e). Jotta hän saisi asunnon kokonaan omaksi, niin hänen pitäisi maksaa vielä velkaosuus, jolloin asunnon kokonaishinta eli ”enterprise value” olisi 240 000 euroa.

Osinkosijoittaja

Osinkosijoittaja arvostaa sellaista yhtiötä, joka pystyy maksamaan vuosittain kasvavaa osinkoa pitkälle tulevaisuuteen. Tästä syystä analyysissä tarkastellaan sitä, kuinka kestävällä pohjalla osingonmaksukyky on. Ainakin seuraavanlaisia kysymyksiä tulee esittää, kun analysoi yritystä:

  • Onko yritys maksanut vuosittaista osinkoa pitkän aikaa, mielellään vuosikymmeniä?
  • Onko osinko kasvanut joka vuosi, mielellään yli 15 vuotta peräjälkeen?
  • Onko osingonmaksusuhde sellainen, joka antaa puskuria kasvavalle osingolle? Jos osingonmaksusuhde on vuodesta toiseen alle 60 – 70 prosenttia, niin siinä riittää tilaa pienelle laskusuhdanteelle, ja silti osingon nousuputki ei olisi vaarassa.
  • Onko omaa pääomaa tai käteistä riittävästi osingon maksamiseen? On yrityksiä, jotka voisivat käteisellään maksaa seuraavan 3 vuoden osingot. Tämä tukee myös osingon kasvutrendiä.
  • Onko korollisten velkojen määrä sellaisella tasolla, ettei se uhkaa osingon kasvua?
  • Ostaako yritys omia osakkeitaan suuria määriä? Myös tämä tukee nousevaa osinkotrendiä, sillä omien osakkeiden ostoa voi rajoittaa ja jakaa ostoihin tarkoitettua rahaa osinkoina. Myös pienenevä osakemäärä helpottaa osinkosumman kasvamista, sillä osingonmaksuun kuluvaa rahaa tarvitaan tulevaisuudessa vähemmän.
  • Onko osingon lähihistorian vuotuinen kasvuvauhti yli 6 %? On yrityksiä, jotka kyllä maksavat kasvavaa osinkoa, mutta osingon kasvu on vaatimatonta.
  • Onko osinkotuotto eurooppalaisilla yrityksillä yli 3,0 % tai amerikkalaisilla yli 2,5 %?

Mikäli em. kriteerit täyttyvät, niin silloin osinkosijoittaja kiinnostuu varmasti yrityksestä.

Esimerkki: CH Robinson Wordwide

C. H. Robinson Worldwide:sta on Talousmentor-yritysanalyysi täällä. Oheisessa kuvassa on tunnuslukuja (päivättynä 25.2.2016).

chrw-osakeosinko-esimerkki

Tilikausien 2009 – 2015 osakkeen hintana on tilikauden viimeisen pörssipäivän päätöskurssi. Sen sijaan vuoden 2016 kohdalla on käytetty analyysipäivän päätöskurssia 70,23 dollaria.

Osakkeiden lukumäärä on laskevassa trendissä eli yritys ostaa omia osakkeita. Samaan aikaan osinko on nousevassa trendissä. Ja yrityksen tietoja selaamalla kasvavaa osinkoa on maksettu vuodesta 1997 alkaen. Lisäksi osinko näyttää kasvavan mukavaa noin 7,8 % vuosivauhdilla. Vuoden 2011 1,20 dollarista ennustettuun 1,75 dollariin.

Osinkotuotto on noin 2,5 prosentin tasolla, mikä yrityksen historian valossa näyttäisi olevan varsin hyvä taso.

EPS eli osakekohtainen tulos on sekin nousutrendissä, mitä osaltaan myös selittää vähenevä osakemäärä. Eli sijoittajan kannattaa katsoa myös, kasvaako todellinen nettotulos. Vai onko EPS:n nousu vain yhtiön omien osakkeiden ostojen varassa.

Osingonmaksusuhde on varsin tasaisesti noin 45 – 55 prosentin välillä.

Seuraavaksi

Esimerkin analyysissä ei ihan kaikkiin Osinkosijoittaja-kappaleen kysymyksiin saatu vastauksia, mutta lupaavalta näyttää. Sijoittajan tulee kuitenkin vielä tarkistaa muut tunnusluvut sekä se, onko osakkeen hinta on kohtuullisella tasolla.

Näitä tunnuslukuja (mm. PE, PB, ROE, ROI, gearing) käsitellään sarjan seuraavassa osassa.

Mainokset