Yritysanalyysi (osa #7): Yhteenveto

Tässä yritysanalyysi-sarjan viimeisessä osassa tehdään yritysanalyysi käymällä läpi Ahlstromin tilikauden 2015 ja 2014 tulokset läpi. Aluksi katsotaan, mistä Ahlstromiin liittyvää tietoa voi etsiä ja löytää. Tämän jälkeen kerätään tuloslaskelman ja taseen oleelliset luvut kahdelta vuodelta, sekä lasketaan näiden avulla sijoittajalle tärkeitä tunnuslukuja.

Tavoitteena tällä kaikella työllä on selvittää yrityksen pitkän aikavälin tuloksentekokykyä, osingon kehitystä, pääomien tehokasta käyttöä sekä velkaantumisen tuomaa riskiä.

Korostetaan vielä, että yhden tai kahden vuoden lukujen perusteella em. ei pysty selvittämään, vaan lukuja tulisi kerätä mielellään noin 10 vuoden ajalta.

Yritysanalyysi sarja:

  1. Arvonmääritys ja tehokkaat markkinat
  2. Tietojen haku
  3. Tuloslaskelma
  4. Tase
  5. Tunnusluvut I
  6. Tunnusluvut II
  7. Yhteenveto

Mistä tietoa?

Talouslehtien (mm. Arvopaperi, Kauppalehti, Taloussanomat, Talouselämä) sivuilla on Suomalaisiin yrityksiin liittyvää talousuutisointia, varsinkin tulosjulkistuspäivinä. Itse olen kuitenkin jättänyt nämä talouslehdet omaan arvoonsa journalismin tason laskun takia.

Tästä syystä käytän tiedon keruuseen vain yritysten omia nettisivuja ja pörssitiedotteita. Amerikkalaisten yritysten kohdalla käytän yritysten omia ”investors”-sivuja, SEC:n Edgar tietokantaa (http://www.sec.gov/edgar/searchedgar/companysearch.html) sekä Yahoo Finance (http://finance.yahoo.com) palvelua.

Ahlstromin sijoittajasivut ovat osoitteessa http://www.ahlstrom.com/fi/Sijoittajat/.

ahlstrom-naviSivun vasemmasta navigaatiosta löytyy ”Katsaukset ja presentaatiot”, ja tältä sivulta löytyvät myös vuosikertomukset vuosilta 2009 – 2015. Tätä aikaisemmat vuosikertomukset löytyvät vasemman navigaation vuosilukuja klikkaamalla.

Vuosikertomuksia on yli 10 vuoden ajalta, joten tietojen keruun voi kohdistaa tähän tietovarastoon. Koska tässä kirjoituksessa tarkoituksena on kerätä tietoa tilikausilta 2015 ja 2014, niin avaamme vuosikertomuksen vuodelta 2015. Tilinpäätöksessä on aina vertailuluvut edeltävältä vuodelta, joten periaatteessa joka toisen vuoden tilinpäätöksen läpikäynti riittää (2013, 2011 jne).

PDF-muotoisen vuosikertomuksen voi ladata myös tästä ahlstrom-vuosikertomus2015.

Mitä vuosikertomuksesta tulisi lukea?

Ahlstromin vuosikertomuksessa on 226 sivua, mutta onneksi kaikkea ei tarvitse lukea. Tärkein luettava on ”Toimitusjohtajan katsaus”, joka on sivuilla 6 – 7 (numeroituna sivuina). Pedantti analysoija lukee toimitusjohtajan katsauksen parilta kolmelta viime vuodelta. Näin hän voi katsoa, mitä toimitusjohtaja on luvannut ja onko lupaukset pitäneet.

Sivuilla 12 – 19 on lyhyt Ahlstromin esittely sekä tietoa segmenteistä ja liiketoiminta-alueista. Tässä havaitaan, että Ahlstrom uudisti segmenttirakenteensa vuoden 2016 alussa. Uudet segmentit ovat ”Filtration & Performance” sekä ”Specialties”.

Tämän jälkeen voi hypätä sivulle 91, mistä alkaa hallituksen toimintakertomus. Tämän voi silmäillä yleensä läpi ja tutustua siihen, millaista tietoa osiosta löytyy. Sivulla 103 on esitetty näkymät vuodelle 2016, joka kannattaa lukea tarkkaan, mutta aina myös tietyllä kriittisyydellä. Aina ei mene niin kuin on toivottu tai ennustettu.

Sivulla 107 on tilinpäätös ja sivuilla 109 – 110 on tase. Segmenttien taloustiedot löytyvät liitetiedoista eli sivulta 133 – 136. Sivulla 133 esitetyt segmenttitiedot ovat vanhaa perua, mutta yrityksen tulee esittää uuden segmenttirakenteen mukaiset tiedot. Tästä Ahlstrom on antanut tiedotteen 24.3.2016 Ahlstrom julkaisee vertailukelpoiset segmettitiedot jatkuvien toimintojen osalta vuodelta 2015.

Eli yhteenvetona: Lue seuraavat osiot vuosikertomuksesta

  • toimitusjohtajan katsaus
  • yritysesittely
  • segmentti- ja liiketoiminta-alueet
  • hallituksen toimintakertomus ”silmäillen”
  • näkymät tulevalle kaudelle
  • konsernin tilinpäätös, tase sekä segmenttien talousluvut

Ahlstromin tapauksessa tämä tekee reilu 20 sivua.

Tuloslaskelma ja tase

Oheisessa kuvassa on sivun 107 tuloslaskelma. Tästä on helppo poimia tuloslaskelman oleelliset luvut eli liikevaihto, liiketulos (liikevoitto tai ebit) ja tilikauden tulos. Tilikauden tuloksesta on katsottava emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus, missä vähemmistön (tai määräysvallattomien) osuus on poistettu.

 

                 2015     2014
Liikevaihto:    1 075    1 001
Liikevoitto:       22       -4
Tulos:            9,2      3,6

Tästä nähdään jo selvästi, että Ahlstromin marginaalit ovat varsin pienet. Yli miljardin liikevaihdosta jää omistajille alle 10 miljoonaa eli alle 1 prosentti.

Kuvassa on myös sivujen 109 – 110 tase, josta voidaan poimia oheiset oleelliset tiedot.

                 2015     2014
Rahat:             47       41
Liikearvo:         74       69
Muut varat:       717      811

Oma pääoma:       195      215
Vähemmistö:         4        5
Korolliset:       343      395
Muut vastuut:     296      306

Huomaa, että ”Oman pääoman ehtoinen laina”, joka taseessa on merkitty omaan pääomaan, on tässä analyysissä laitettu korollisiin velkoihin.

Nyt kun luvut on kerätty tuloslaskelmasta ja taseesta, on aika laskea tunnusluvut.

Tunnusluvut: Osake ja osinko

Vuosikertomuksessa on aina ilmoitettu osakkeiden lukumäärä sekä osinko. Nämä tiedot voi olla hankala löytää tilinpäätöksen syövereistä. Sivuilla 180 – 181 on taulukko, josta näkee osakkeiden lukumäärän sekä osingon.

Osakkeen hinta tilikauden 2014 lopulla ei sen sijaan löydy raportista. Itse käytän kurssitietojen hakuun monesti Helsingin pörssin http://www.nasdaqomxnordic.com/shares/historicalprices palvelua.

Alla olevaan taulukkoon on koottuna Osake- ja osinkotyyppiset tunnusluvut

                       2015      2014
Osakkeiden määrä:    46 421    46 171  (1000 kpl)
Osakkeen kurssi:       7,24      7,02
Markkina-arvo (Mrd):   0,34      0,32  (osakkeiden määrä * osakkeen kurssi)
Osinko:                0,31      0,30
Osinkotuotto:         4,3 %     4,3 %  (osinko / osakkeen kurssi)
EPS:                   0,20      0,08  (nettotulos / osakkeiden määrä)
Osingonmaksusuhde:    172 %     375 %  (osinko / EPS)

Huomaa, että EPS eroaa yhtiön itsensä laskemasta (0,06), sillä yhtiö huomioi oman pääoman ehtoisen lainan korot nettotuloksessa. Yhtiön käyttämä tapa on oikeampi, sillä tavoitteena on laskea yrityksen omistajille tuottama EPS. Tämän lainan korkokulut eivät näy tuloslaskelmassa, joten se ei pienennä nettotulosta. Siksi EPS:n laskennassa oman pääoman ehtoisen lainan korkojen oikaisu on hyvä tehdä.

Tämä myös paljastaa sen, miksi tilinpäätös pitää lukea suhteellisen tarkkaan. Tässäkin tapauksessa tuloslaskelma ei kerro kaikkea, vaan korkojen osuus vähennetään suoraan omasta pääomasta. Mikäli laina olisi ns. normaali laina, niin silloin sen korkokulut vähentäisivät nettotulosta, mikä Ahlstromin tapauksessa laskisi heikkoa nettotulosta entisestään.

Muut tunnusluvut

Seuraavassa lasketaan tunnusluvut vain tilikaudelle 2015. Tässä käytetään ei-oikaistua nettotulosta ja siitä laskettua EPS:iä. Katso tarkemmat laskentasäännöt kirjoituksesta Yritysanalyysi (osa #6): Tunnusluvut II.

PE-luku:               36      (7,24 / 0,20)
Oma pääoma / osake:  4,20 e    (195 / 46 421)
PB-luku:             1,72      (7,24 / 4,20)
Oman pääoman tuotto:  4,5 %    (9,2 / (195+215)/2)
Sij. pääoman tuotto:  3,8 %    (22 / (195+215+343+395)/2)
Gearing:              152 %    (343 - 47) / 195)
Omavaraisuusaste:    23,4 %    (195 / 834)

Pääoman tuottoluvuissa on tilikauden alun ja lopun keskiarvo. Omavaraisuusasteen jakajana on taseen loppusumma eli 834 miljoonaa euroa.

Tulkinta

Pitää aina muistaa, että yhden vuoden lukujen perusteella tulkintoja ei tulisi tehdä.

Osinko oli pienessä nousussa ja osinkotuotto on ihan mukavat 4,3 prosenttia. Mutta ongelmana on osingonmaksusuhde, joka on moninkertainen (172 ja 375 %) suhteessa nettotulokseen. Sopiva osingonmaksusuhteen taso olisi alle 65 prosentin pitkällä aikavälillä.

Ahlstromin tapauksessa on lisäksi on hyvä muistaa, että oman pääoman ehtoisen lainan korot ovat kuin osinko. Tätä korkoa maksettiin 6,3 miljoonaa euroa tilikaudella 2015, mikä olisi noin 0,14 euroa per osake. Jotta Ahlstrom voisi maksaa nousevaa osinkoa myös jatkossa, niin nettotuloksen tulisi nousta reilusti aina yli 30 miljoonaan euroon. Tällöin EPS olisi 0,65 euron tasolla, josta 0,30 – 0,35 euron osinko vastaisi noin 50 prosentin osingonmaksusuhdetta.

PE-luku on 36, kun arvosijoittaja hakee alle 16 – 18 PE-luvun osakkeita. Mikäli em. 30 miljoonan euron nettotulos eli 0,65 EPS saavutettaisiin, niin se laskisi PE-luvun todennäköisesti noin 20 tuntumaan. Tämä taasen nostaisi osakkeen hinnan 13 euroon. Jos PE-luku pysyisi 36:ssa, niin silloin osakkeen hinta nousisi 23 euroon.

Edellisestä spekulaatiosta nähdään, että jotta arvosijoittaja voisi osakkeeseen tarttua, tulisi Ahlstromin nettotuloksen nousta paljonkin. Tällöin osingonmaksukyky sekä PE-luku olisivat sopivalla tasolla.

ROE ja ROI: Ahlstromin pääoman tuottoluvut (ROE ja ROI) ovat varsin heikolla tasolla, jota em. heikko kannattavuus selittää. ROE:n olisi hyvä olla yli 15 prosenttia (Ahlstrom 4,5 %) ja ROI:n yli 10 prosenttia (Ahlstrom 3,8 %).

Velkaisuus: Omavaraisuusasteen ja gearingin perusteella Ahlstrom on velkainen yritys. Omavaraisuusasteen tulisi olla yli 60 prosenttia (Ahlstrom 23,4 %) ja gearingin alle 100 prosenttia (Ahlstrom 152 %).

Analyysin tavoite

Kuten alussa todettiin, niin tavoitteena analyysillä on selvittää yrityksen pitkän aikavälin tuloksentekokykyä, osingon kehitystä, pääomien tehokasta käyttöä sekä velkaantumisen tuomaa riskiä.

Mielestäni yo. analyysin avulla saatiin näihin vastaus.

  • Ahlstromin tulosmarginaali on pieni ja tuloskunto on heikko.
  • Nousevaan osinkoon on vaikea luottaa, kun osingonmaksusuhde on reilusti yli 100 prosenttia.
  • Osake tuntuu kalliilta, kun PE-luku oli yli 30
  • Pääoman tuottoluvut olivat heikot.
  • Yritys on velkainen.

Eli kaikissa yo. kohdissa Ahlstromilla olisi paljon parannettavaa, jotta arvosijoittaja valitsisi yrityksen salkkuunsa.

Tämän jälkeen

Sijoittajan tulisi kerätä Ahlstromin talouslukuja useamman vuoden ajalta, sillä parin vuoden luvuista ei voi vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Sijoittajan tulisi tarkistaa:

  • Onko kyseessä jokin ylimenovaihe, mikä aiheuttaa heikot tunnusluvut juuri nyt?
  • Onko yritys suhdanneherkkä, jolloin talousluvut heittelehtivät paljon eri vuosien välillä?
  • Mitkä ovat tulevaisuuden näkymät? Onko yhtiö tehnyt juuri jonkinlaisen läpimurron, jonka takia esim. PE-luku 36 olisi perusteltavissa?
Mainokset