Suomi on velkaa yli 100 miljardia euroa

Suomen viimeinen AAA-luottoluokitus lähti, kun Moody’s laski Suomen luottoluokitusta perjantaina 3.6.2016. Suomen valtion velka on yli 100 miljardia euroa, mikä näin nollakorkojen aikana ei ole ongelma. Korkotason voidaan odottaa nousevan, sillä Euroopan talouden elpyessä korkotaso nousee inflaation noustessa. Toisaalta, jos talouden huono kierre jatkuu, niin korot nousevat luottoluokitusten laskiessa.

Onneksi luottoluokituksemme ovat vielä hyvällä tasolla. Näin valtion maksamat korkokulut ovat varsin alhaisia.

Oheisessa kuvassa on valtionvelan määrä (http://www.valtionvelka.fi/fi-FI/Tilastot/Valtionvelka/Valtionvelka_ja_BKT). Siinä myös nähdään se, kuinka velan määrä on kasvanut finanssikriisin eli vuoden 2008 jälkeen voimakkaasti. Viimeiset 4 – 5 vuotta lainan määrä on kasvanut noin 5 miljardia euroa vuodessa.

Valtionvelka-ja-bkt
Päivitetty 9.5.2016

Alla oleva kuviossa (http://www.valtionvelka.fi/fi-FI/Tilastot/Riskienhallinta/Budjettitalouden_korkokulut) on esitetty valtionvelan vuosittaisen korkomenot, jotka olivat noin 1,5 miljardia euroa vuonna 2015. Tämä vastaa noin 1,5 prosentin lainakorkoa.

TaloudenKorkokulut
Päivitetty 9.5.2016

10 vuotta sitten eli 2006 velkaa oli noin 60 miljardia euroa ja korkomenot olivat noin 2,25 miljardia euroa. Tämä vastasi noin 3,75 prosentin lainakorkoa.

Mitä jos korko nousee?

Oletetaan, että 25 vuoden päästä erääntyvän lainan määrä on 1,0 miljardia euroa ja sen korko olisi yllä esitetty 1,5 prosenttia. (Tarkat luvut eivät tässä ole oleellista, vaan ajatusmalli). Tällöin Suomen valtio maksaa noin 15 miljoonaa euroa vuosittaista korkoa seuraavat 25 vuotta. Ja lopulta itse lainasumman vuonna 2041.

Jos sijoittajan oma diskonttaustekijä (r) on 1,5 prosenttia eli sama kuin lainan korko, niin hän on maksanut lainasta tuon saman summan eli 1,0 miljardia euroa. Excelillä tuon voi laskea PV()-funktiolla. Tarkemmin Excelin talousfunktiot on esitelty kirjoituksessa 150 e/kk säästämisellä 1500 e/kk lisäeläke.

PV(0,015; 25; 15; 1000) = 1000,00

Jos lainakorot nousisivat ensi yön aikana esimerkiksi 3,75 prosenttiin, niin Suomelle tämä ei vielä tarkoittaisi mitään sen kummempaa. Poliittinen kriisi, vastuun pakoilu, jälkiviisastelu ja syyllisten etsiminen toki alkaisi, mutta meidän 100 miljardin lainojen vuosittaiset korkomenot eivät nousisi siltä istumalta 3,75 miljardiin euroon. Vanhojen lainojen korkokustannukset pysyisivät ennallaan.

Poliittinen kriisi, vastuun pakoilu, jälkiviisastelu ja syyllisten etsiminen

Sen sijaan, uusien liikkeelle laskettavien lainojen korko asettuisi 3,75 prosenttiin, sillä muutoin valtio ei saisi lainojaan kaupaksi. Markkinoilla olisi Suomen lainapapereita, joiden hinta olisi sellainen, että sijoittaja saisi sieltä 3,75 prosentin tuottoa. 1 000 euron lainapaperin hinta olisi laskenut yhdessä yössä 639 euroon eli noin 36 prosenttia.

PV(0,0375; 25; 15; 1000) = 639 e

Lainapaperin ostaja voisi ostaa joko

  • markkinoilla jo olevaa 1 000 euron arvoista lainapaperia 639 euroon ja saada sille 15 euron vuosikorkoa (ja lisäksi 1 000 euroa 25 vuoden kuluttua) TAI
  • hän voisi ostaa uutta 1 000 euron arvoista lainaa 1 000 euron hintaan ja saada sille 37,50 euron vuosikorkoa (ja 1 000 euroa takaisin 25 vuoden kuluttua).

Paljonko Suomi ottaa uutta lainaa vuosittain?

Vuoden 2016 budjetin mukaan valtio varautuu ottamaan noin 20 miljardia euroa lainaa, josta uutta lainaa on noin 5 – 7 miljardia ja loput ovat vanhojen lainojen uusimisia (http://www.valtionvelka.fi/fi-FI/Lainanotto_ja_kassanhallinta).

Eli jos Suomen luottoluokitus laskisi ja korko nousisi esimerkiksi 3,75 prosenttiin, niin korkomenot kasvaisivat varsin nopealla tahdilla. Vuoden kuluessa korkomenoja olisi tullut noin 0,75 miljardia lisää (eli 20 miljardia uutta lainaa, jonka korko 3,75 %). Tämä on varsin paljon, kun nykyinen budjettivaje ja siten lainatarve on em. 5 – 7 miljardia euroa.

On myös hyvä huomata, että jos talous elpyy, niin korkotaso nousee inflaation noustessa. Toisaalta, jos talouden huono kierre jatkuu, niin korot nousevat luottoluokitusten laskiessa.

Siksi olisi tärkeää saada Suomen talouden 5 – 7 miljardin euron vuosivaje kuntoon. Niin kauan kuin EKP jatkaa talouden elvyttämistä ostamalla Euromaiden lainapapereita, niin Suomen lainojen korot pysynevät alhaisina. Tämä antaa meille aikaa tehdä tarpeellisia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Mutta aikaa ei ole loputtomasti.

Advertisements