Ajallinen hajauttaminen

Sijoitusten hajauttaminen käsitetään yleensä ”ei kaikkia munia samaan koriin” -vertauksena. Eli sijoitussalkun tulisi sisältää muutaman osakkeen sijaan useita eri osakkeita, jotka toimivat maantieteellisesti eri alueilla sekä eri toimialoilta. Lisäksi salkussa tulisi olla osakesijoitusten lisäksi korkosijoituksia.

Tässä kirjoituksessa pureudutaan yhteen hajauttamisen muotoon eli ajalliseen hajauttamiseen. Piensijoittajan kohdalla ajallinen hajauttaminen toteutuu itsestään kuukausisäästämisen muodossa. Mutta vain, jos hän tekee sitä säännöllisesti ja markkinaliikkeistä riippumatta.

Sijoitusten ostojen ja myyntien oikein ajoittaminen on hankalaa, ja käytännössä se onnistuu vain todella hyvällä tuurilla.

Oheisessa kuvassa on OMX Helsinki 25 -indeksin kurssikehitys vuosina 1999 – 2015. Siinä näkyy hyvin vuosituhanteen vaihteen IT-kuplan kuin myös finanssikriisin romahdukset. Molemmissa tapauksissa noin 3250 pisteen indeksiarvosta on pudottu noin 1250 pisteeseen eli pudotusta on ollut yli 60 prosenttia. Jos olisit tehnyt kertasijoituksen indeksin osakkeisiin vuoden 2000 tai 2007 huipussa, niin olisit päässyt omillesi noin 7 – 8 vuotta myöhemmin. Osingot huomioiden ehkä vähän aikaisemmin, mutta joka tapauksessa kyyti olisi ollut kylmää.

Helsinki25IndeksiKehitys1999
OMX Helsinki 25 indeksin kehitys (Kauppalehti)

Olen kirjoituksissani käyttänyt osakesijoitusten tuotto-odotuksena 7,5 prosenttia. Joku voisi nyt väittää, että eihän tuosta tule 7,5 prosentin vuotuista tuottoa millään.

Vuosia käyrässä on 17 kpl ja pisteluku on noussut alun 1500 pisteestä vuoden 2015 lopun noin 3250 pisteeseen, mistä tulisi vuotuiseksi tuotoksi vain noin 4,7 prosenttia. Pitää kuitenkin huomioida se, että tässä indeksissä ei ole osinkoja mukana, joten esimerkiksi 3,5 prosentin osinkotuotolla kokonaistuotto nousisi yli 7,5 prosenttiin.

Mutta vain, jos

  1. olisit sijoittanut osingot takaisin osakkeisiin
  2. olisit osannut ajoittaa ostoksesi juuri oikeaan aikaan.

Mikäli kertasijoitus olisi ajoittunut joko IT-kuplan tai finanssikriisiä edeltävään huippuun, niin tuotto olisi ollut pelkästään osinkojen varassa – samalla, kun sijoituksen arvo olisi ollut pahimmillaan yli 60 prosenttia pakkasella.

Kk-säästäminen ja sen kehitys

Oheisessa kuvassa on esitetty 200 euron kk-säästäminen, kun se on aloitettu 1.1.2007, ja viimeinen 200 euroa on sijoitettu 4.1.2016. Tässä ajassa säästetty summa on yhteensä 21 800 euroa.

KKSaastamisenKehitys

  • Sininen käyrä on sijoitettu summa eli 200 euroa/kk
  • Punainen käyrä on sijoituksen arvo ilman osinkojen uudelleensijoitusta
  • Keltainen käyrä on sijoituksen arvo, kun osingot on sijoitettu takaisin

Tässä finanssikriisin (eli vuoden 2009 alku) vaikutus näkyi noin 50 prosentin miinuksena. Parin vuoden kuukausisäästämisen jälkeen säästöihin oli laitettu noin 5 000 euroa, mutta sijoitusten arvo oli vain noin 2 500 euroa.

Kuitenkin varsin nopeasti eli vuoden 2011 kesällä miinukset olivat kääntyneet samansuuruiseen plussaan. Silloin sijoituksia oli tehty noin 10 000 euron edestä ja sijoitusten arvo oli noussut noin 13 000 euroon. Ensimmäinen Kreikka-kriisi loppuvuodesta 2011 sotki kuvioita, mutta lopulta sijoitukset kääntyivät pysyvästi (?) plussalle syksyllä 2012.

Huomaa, miten keltainen käyrä (eli osingot sijoitettu takaisin) alkoi repimään eroa tilanteeseen, missä osinkoja ei sijoiteta takaisin osakkeisiin. Osinkona on tässä käytetty 3,5 prosentin osinkotuottoa.

Viimeisen sijoituksen jälkeen 4.1.2016 sijoitettu summa oli 21 800 euroa, ja osingot takaisin sijoittavan salkun arvo olisi noin 35 000 euroa (keltainen) ja ilman osinkojen uudelleensijoitusta salkun arvo olisi noin 30 000 euroa (punainen).

10 prosentin vuotuinen tuotto!
Esimerkissä sijoitusaika oli 9 vuotta (2016 alku – 2007 alku), säästösumma 200 euroa/kk, ja loppusumma noin 35 000 euroa. Haarukoimalla erilaisia tuottoprosentteja, niin vuotuiseksi tuotoksi saatiin 10 prosenttia.

FV(0,10/12; 9*12; 200) = 34 811

Tuottoa vuoristoradassa

Esimerkissä sijoittaminen aloitettiin juuri pörssin huipulla vuonna 2007, kun pörssin indeksiluku oli 3250. Melkein heti aloittamisen jälkeen koettiin karmea yli 50 prosentin lasku, ja lopulta palattiin taas indeksiluvussa lähtötilanteeseen (2016: noin 3250 pistettä). Osingot takaisin sijoittava strategia tuotti tänä aikana noin 13 000 euroa. Siis tilanteessa, missä ei kaiken järjen mukaan pitäisi saada tuottoa.

Sijoittaja menestyi, koska hän uskalsi jatkaa kuukausisäästämistä kaikkein synkimpään aikaan.

Aloitanko kk-säästämisen nyt?

Esimerkki myös osoittaa sen, että säästämisen aloittamisen kanssa ei oikeastaan tarvitse odottaa parempaa tilannetta. Tämä siis siinä tilanteessa, missä sijoitettuja rahoja ei tarvitse käyttää yli 10 vuoteen. Vain pitkäjänteinen kuukausisäästäminen tasoittaa markkinoiden huiput ja laaksot.

Vuoden 2016 tammikuu alkoi kovalla kurssipudotuksella, kun Kiinan talous toi pelkoja osakemarkkinoille. Tätä kirjoittaessa on pari viikkoa Brexit-äänestykseen, mikä osaltaan hermostuttaa markkinoita. Kukaan ei tiedä äänestyksen lopputulosta tai sitä, mitä tapahtuu, jos Englanti eroaa EU:sta.

Maailmalla sattuu ja tapahtuu jatkuvasti markkinoita hermostuttavia asioita. Vuonna 2015 näitä olivat mm. Kreikan lainaneuvottelut ja kansanäänestys, USA:n koronnoston odotus, öljyn hinnan romahdus, Kiinan talouden yskähtelyt, Euroopan pakolaiskriisi, terroristi-iskut, Venäjän pakotteet ja niin edelleen. Mikäli sijoittaja jää odottamaan tilanteen rauhoittumista, niin hän ei pääse markkinoille koskaan.

Jos kurssit laskevat, niin sehän on vain hyvä asia sijoittajalle, jonka sijoitushorisontti on vuosien päässä. Hän saa hankittua samalla rahalla enemmän osuuksia!

Yhteenveto

Ajallisen hajauttamisen avulla sijoittaja on markkinoilla riippumatta siitä, onko sijoitusten arvo koholla tai laskussa. Näin salkkuun kerääntyy enemmän halpoja osuuksia kuin kalliita, kun sijoitettava summa on aina sama. Ajallinen hajauttaminen takaa myös sen, että sijoituksia ei tule tehtyä juuri silloin, kun se olisi kaikkein epäedullisinta.

Kirjoituksen esimerkki osoitti myös sen, että sijoitukset tulee tehdä niin, että osingot laitetaan takaisin osakkeisiin. Tavallinen rahastosijoitus toimii juuri näin. ETF:n kohdalla kannattaa valita sellainen ETF, joka ei maksa osinkoa, vaan sijoittaa automaattisesti saamansa osingot takaisin markkinoille.

Lisäksi esimerkissä kävi niin, että sijoittaja sai 10 prosentin vuotuista tuottoa, vaikka kk-säästäminen aloitettiin pahimpaan mahdolliseen aikaan. Tuottoa tuli, vaikka indeksilukeman alun ja lopun arvo oli samalla tasolla.

HUOM! On erittäin tärkeää ymmärtää se, että vaikka näin kävi historian valossa, niin mikään ei tietenkään takaa, että tulevaisuudessa kävisi samoin. Huipusta-huippuun voi kestää vuosikymmeniä, niin kuin on Japanin Nikkei-indeksin tilanne. Indeksi saavutti joulukuussa 1989 huippunsa (noin 39 000 pistettä) ja se ei ole sen jälkeen pääsyt takaisin ennätykseensä. Nykyinen indeksiarvo on noin 16 000 pistettä.

TÄRKEÄÄ: Vastuunrajaus

Mainokset