Osakemarkkinat ovat kuin heiluri

Osake ei ole pelkästään kaupankäyntitunnus, joka kulkee television talousuutisen alareunassa. Se on omistusosuus oikeasta liiketoiminnasta, jonka arvo ei ole riippuvainen osakkeen hinnasta tai sen muutoksista.

Liian moni sijoittaja katsoo osakesijoituksen perustaksi parin viime kuukauden osakkeen hinnankehityksen. ”Hinta on nousussa, joten ostan, sillä hinta voi nousta vielä lisää” tai ”hinta on laskenut 15 euron tasolta 10 euroon. Jos se nousee takaisin 15 euroon tienaan 50 prosentin arvonnousun.”

Tehokkaat markkinat

Tehokkaiden markkinoiden mukaan kaikki tiedossa olevat tekijät ovat hinnoiteltu osakkeen hintaan. Näin voisi väittää, että osakkeen hinta on juuri se, mikä sen taustalla olevan yrityksen arvokin on. Eli kaikki analyysi (myös tekninen analyysi) tai muu tutkimus on turhaa, et voi löytää mitään sellaista, joka ei olisi jo huomioitu osakkeen hinnassa.

Tehokkaiden markkinoiden teoriaa kohtaan on esitetty myös kritiikkiä, sillä sijoittajat eivät toimi tehokkaasti. Sijoittajilla on myös omia ennakkoasenteita, he yli- tai alireagoivat asioihin, tekevät virheitä jne. Tästä syystä on hyvä myös tiedostaa, että vaikka osakkeen hinnassa on huomioitu kaikki tiedossa oleva tieto, niin näin muodostunut hinta voi olla väärin. Markkinat voivat olla tehokkaat, mutta se ei tarkoita, etteikö ne voisi olla väärässä. Sopulilauma-ilmiö voi nostaa jonkun osakkeen tai toimialan osakkeiden hinnat aivan omiin korkeuksiin – kuten kävi esimerkiksi vuosituhannen vaihteen IT-kuplan aikoihin.

Osakemarkkinat ovat kuin heiluri

Osakemarkkinat ovat kuin heiluri, joka jatkuvasti heilahtelee liiallisesta optimismista liialliseen pessimismiin.

Optimismin aikana osakkeiden hinnat nousevat taivaisiin, puhutaan kuplista. Myös termit ”uusi talous” tai ”tällä kertaa on toisin” nousevat esiin. Tänä aikana myös osake- ja sijoittamisaiheet nousevat tavallisten ihmisten keskusteluaiheiksi. Osakkeiden hinnat tuntuvat nousevan päivä päivältä, ja sijoittaminen tuntuu helpolta. Ajatus päivätöiden lopettamisesta nousee esiin: Voisin hoitaa vain sijoituksia ja elää niiden tuotoilla.

Pessimismin aikana hinnat tippuvat aivan liian alas. Jotkin isot pankit tai muut rahalaitokset joutuvat myymään osakkeita hinnalla millä hyvänsä, jotta ne selviäisivät velvoitteistaan. Näin kävi vuonna 2008 finanssikriisin aikana. Lehdissä haastatellaan ”talousgurua”, joka osasi ennustaa pörssiromahduksen. Toisaalta, kukaan ei kiinnitä huomiota siihen, että sama henkilö ennusti pörssiromahdusta edelliselle, sitä edelliselle, ja sitäkin edelliselle vuodelle.

Piensijoittajaa viedään

Piensijoittajan tilanne on hankala. Yleensä piensijoittajalla on ylimääräistä sijoitettavaa juuri korkeasuhdanteen aikana. Palkankorotuksista, ylitöistä, bonuksista yms. kertyy pankkitilille sen verran ylimääräistä, että niiden sijoittaminen alkaa kiinnostamaan. Osakkeita ostetaan juuri, kun ne lähestyvät korkeimpia lukemia.

vuoristorata

Kun talous alkaa jäähtymään, niin se tapahtuu yleensä varsin nopeasti. Varsinkin pörssikurssit voivat laskea kymmeniä prosentteja lyhyessäkin ajassa. Kun samaan aikaan työpaikoilla alkaa näkymään merkkejä heikommasta kehityksestä, niin piensijoittaja ensin lopettaa lisäsijoitusten teon ja lopulta irrottautuu osakesijoituksista kokonaan. Sijoitustappioita nuollen ja samalla vannoen, ettei enää ikinä laita rahaa osakkeisiin. Osakkeista luovutaan juuri silloin, kun ne lähestyvät pohjia ja parhaita ostohintoja.

Näin sijoittaja tulee tehneensä juuri päin vastoin kuin pitäisi – hän osti kalliilla ja myi halvalla.

Sijoitustappioita ei voi välttää

Sijoittajan tulisi ymmärtää, että vaikka olisi kuinka huolellinen, niin sijoitustappioita ei voi välttää. Ei voi olla joka kerta oikeassa. Onnistumisen todennäköisyyksiä voi parantaa huolellisella analysoinnilla sekä ns. ”margin-of-safety” eli turvamarginaalilla.

Liian korkeaa hintaa ei tulisi sijoituksesta maksaa – ei, vaikka sijoituskohde näyttäisi kuinka jännittävältä. Tämä on kuitenkin yllättävän vaikeaa. Erityisen vaikeaa se on juuri korkeasuhdanteen aikana, kun kaikki sijoitukset ovat tuottaneet kymmeniä prosentteja pienessä hetkessä. Itseluottamus on onnistumisten johdosta korkeimmillaan, ja riskiä otetaan enemmän kuin oikeasti sitä siedettäisiin.

Yhteenveto

Yhteenvetona voidaan todeta, että sijoittajan pahin vihollinen on hän itse. Kun tunteet heilahtelevat euforiasta täyteen paniikkiin, niin osakkeita ostetaan ja myydään lyhyen aikavälin tilanteiden mukaisesti. Samalla tulee pilattua sijoitusten tuottomahdollisuudet.

Menestyvän sijoittajan tulee olla ahne silloin, kun muut ovat peloissaan ja peloissaan silloin, kun muut ovat ahneita.

Siksi monelle piensijoittajalle pitkäaikainen kk-säästäminen alhaisten kulujen rahastoon on paras tapa. Sijoittamisen autopilot antaa pitämään tunteet taka-alalla, mikä todennäköisesti takaa parhaan tuoton.

Advertisements