Negatiiviset korot

Vielä muutama vuosi sitten olisin pitänyt negatiivisia korkoja mahdottomina. Tekemällä talletuksen, minun pitäisi maksaa korkoa pankille, ja toisaalta lainaamalla rahaa saisin korkoa itselleni. No, ehkä yksityishenkilöllä lainan (asunto- tai muunkaan lainan) kokonaiskoron kääntyminen yleisesti negatiiviseksi ei ihan heti ole näköpiirissä. Siis niin, että pankit oikein mainostaisivat negatiivisia lainakorkoja.

Tässä kirjoituksessa katsotaan mitä etuja ja haittaa negatiivista koroista voisi olla. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, miksi EKP pohtii 500 euron setelin poistamista kierrosta.

Pankkien pitää olla myös varovaisia muuttaessaan yksityishenkilöiden talletustilien korkoja negatiiviseksi, ettei syntyisi ns. ”talletuspakoa” (https://fi.wikipedia.org/wiki/Talletuspako), joka ajaisi pankin todellisiin taloudellisiin vaikeuksiin ihmisten tyhjentäessä tilejään. Periaate- ja tunnetasolla talletusten negatiivinen korko voi johtaa ylireagointiin – ja ainakin media saisi herkullisia otsikoita:

”Onko Nallen ahneudella mitään rajaa: eläkeläispariskunta joutuu maksamaan pankille talletuksistaan!

Tätä kirjoittaessa kaikki euribor-korot ovat negatiivisia (noteeraus 15.7.2016).

1kk = -0,371 %
3kk = -0,293 %
6kk = -0,187 %
12kk = -0,057 %

Negatiivisista koroista mielenkiintoista tekee se, että hyvin raha-asiansa hoitaneet yritykset voisivat saada ottamastaan lainasta korvauksen. Mutta miksi pankki ryhtyisi tähän, miksi se maksaisi jollekin korvausta, joka ottaa lainaa? Lainaamiseen liittyy aina riski, jota kuvasin kirjoituksessa Korko ja inflaatio.

Tässä pitää muistaa, että myös pankilla on negatiiviset korot vastassa, kun se toimii keskuspankin suuntaan. Jos pankki joutuu maksamaan 100 miljoonan euron talletuksesta esimerkiksi miinus 2 % korkoa keskuspankille päin, niin pankin kannattaa laittaa raha kiertoon vaikkapa miinus 1 %:n korolla. Näin hyvin hoitanut yritys saa korvauksen siitä, että sillä on jokin investointikohde, johon kannattaa sijoittaa. Yritys saa kahta kautta hyötyä investoinnilleen: lainan ja investoinnin tuottojen muodossa.

Pankille negatiivisen lainakoron tarjoaminen ei kuitenkaan ole hyvää bisnestä. Vaikka lyhyellä aikavälillä pankin kannattaa valita kahdesta pahasta (edellisen esimerkin miinus 2 ja miinus 1 prosentin väliltä), niin pitkässä juoksussa se ei tekisi hyvää pankin tulokselle. Ellei – ellei pankki saisi sisääntulleesta 100 miljoonasta suurempaa korkoa – esimerkiksi miinus 1,5 prosenttia. Marginaaleillahan pankki pelaa. Se maksaa tallettajille pienempää korkoa, kuin se saa ulos lainaamastaan rahasta. Tai negatiivisten korkojen maailmassa: pankki saa tallettajilta enemmän korkoja, kuin se maksaa uloslainaamastaan rahasta.

Investointeihin vauhtia

Negatiivisissa koroissa on helppo nähdä se, että (liiasta) rahasta tulee ongelma, jos se makaa vain pankkitilillä. Jos lottoaja voittaisi lotossa 10 miljoonaa euroa, ja laittaisi sen pankkitilille ”turvaan”, niin vanhastaan hän olisi saanut sille jonkun parin prosentin koron. Nyt korko voisi olla miinus 0,5 prosenttia eli lottovoittaja joutuisi maksamaan pankille korkoa 50 000 euroa vuodessa. Aika nopeasti hän alkaisi etsimään parempaa paikkaa rahoilleen. Näin raha lähtee hakemaan investointikohteita varsin sukkelaan, joka auttaisi talouden elpymisessä. Tätä reaktiota keskuspankit toivovatkin, ja tähän näkemykseen on kadunmiehenkin helppo yhtyä.

Käteisestä tulee arvopaperi

Suurena ongelmana negatiivissa koroissa on se, että se ei toimi niin kauan kuin meillä on käteistä rahaa. Tavallisesti seteliraha on vaihdon väline ja toissijaisesti arvon säilyttäjä. Mutta nyt järjestys vaihtuisi.

Käteisen hamstraus hidastaisi taloutta voimakkaasti

Lottovoittaja voisi ottaa 10 miljoonaa euroa käteisenä ja viedä rahat pankin tallelokeroon talteen. Tallelokeron kulut olisivat verraten pieniä negatiivisen koron 50 000 euroon. Mielenkiintoista tässähän on se, että ne samat setelit olisivat saman pankin sisällä tallessa. Toisessa setelit olisivat vain lottovoittajan sijoitus ja arvopaperi, jonka ostovoima paranisi niin kauan kuin negatiiviset korot olisivat olemassa. Mutta mikä pahinta, niin raha olisi pois kierrosta, joten se ei auttaisi yhtään investointia eikä siten kiihdyttäisi taloutta. Tästä tulisi suuri ongelma, jos riittävän moni alkaisi hamstraamaan käteistä rahaa.

Ihmisten kannattaisi maksaa kaikki ostoksensa luotolla ja nostaa kaikki yli menevä raha käteiseksi ja säilyttää niitä ”patjan alla”. Lisäksi miksi ostaa euroalueen korkopaperia tai tehdä korkorahastosijoituksia, jotka tarjoasivat vain negatiivisia korkoja, kun voisi ostaa seteleitä.

Myös hyvän luottoluokituksen omaava yritys, joka saisi lainaa pankista negatiivisella korolla, voisi nostaa lainan käteisenä, pinota ne lavalle, ja viedä ne takaisin pankkiin tallelokeroon. Koska setelit olisivat varsin hyvä vakuus lainalle, niin yritys saisi lisää lainaa, jota se voisi pinota lavalle, ja …

Suuret setelit pois kierrosta

Jotta käteisen aiheuttama ongelma ratkeaisi, niin keskuspankkien tulisi vetää kierrosta arvoltaan suurimmat setelit. Ja tällaisia uutisia on viime aikoina nähtykin, kun EKP harkitsee 500 euron painamisen lopettamista http://www.hs.fi/ulkomaat/a1455170400209. Myös USA:ssa keskustellaan ja pohditaan 100 dollarin poistoa (”It’s time to kill the $100 bill” https://www.washingtonpost.com/news/wonk/wp/2016/02/16/its-time-to-kill-the-100-bill/). Näissä harkinnoissa ja pohdinnoissa syyksi sanotaan rahanpesu, rikollisuus ja huumekauppa yms., jotta ihmisten olisi helpompi mieltää se, miksi seteleitä poistetaan markkinoilta.

Setelit-500

Kaikkea käteistä ei tarvitse vetää pois markkinoilta, vain arvoltaan suurimmat setelit. En tiedä riittäisikö vielä 500 euron poistaminen, vai pitäisikö myös 200 euron tai jopa 100 euron setelien määrää vähentää. Joka tapauksessa setelirahaa on yleisestikin varsin vähän kierrossa. Sitä voi kukin itse miettiä, että paljonko on esimerkiksi kuukausitasolla käyttänyt käteistä. Tai milloin on viimeksi pitänyt hallussa 100 euron seteliä? Itselläni ei ole tainnut koskaan ollut 100 (tai 200 tai 500) euron seteliä hallussa.

Negatiiviset korot ovat mahdollisia

Negatiiviset korot voisivat olla mahdollisia, mikäli riittävän moni pankki riittävän monella markkinalla asettaisivat talletuksille negatiivisen koron. Tällöin ainakin yritystasolla alettaisiin etsimään uusia investointeja. Jos investointeja ei löytyisi, niin kaikki ylimenevä raha kannattaisi jakaa sijoittajille osinkoina.

Tällöin näillä sijoittajilla olisi sama ongelma, joten raha lähtisi varsin nopeasti kiertämään ja kanavoitumaan kannattaviin investointeihin. Ja kun investointi käyttäisi rahaa palkkoihin tai maksaisi tavarantoimittajille sekä alihankkijoille, niin kaikilla näillä olisi jälleen sama ongelma. Mihin ihmeeseen kaikki raha pitäisi laittaa, jotta siitä ei tarvitsisi maksaa, joten se alkaisi jälleen etsimään kannattavaa investointia.

Valitettavasti tämä ei toimi niin kauan kuin käteistä rahaa on riittävästi kierrossa taikka kaikki merkittävät markkinat eivät ole siinä mukana.

Toinen ongelma on se, että negatiivisista koroista ei ole käytännön kokemuksia. Millaiset talouden teoriat silloin toimivat, ja miten ihmiset todellisuudessa käyttäytyisivät sellaisessa maailmassa.

Advertisements

1 vastaus artikkeliin “Negatiiviset korot”

Kommentit on suljettu.