Negatiiviset korot (jatkoa)

Edellisessä kirjoituksessa kirjoitin negatiivista koroista yleisellä tasolla, ja siitä, miksi ne voisivat auttaa talouden taas nousu-uralle. Kun otin negatiiviset korot puheeksi kaveripiirissäni, niin keskustelu ajautui nopeasti tunnetasolle. Pankkeja haukuttiin ahneiksi, tilien irtisanomisilla uhattiin ja niin edelleen. Kun kerroin vielä, että EKP suunnittelee 500 euron setelin poistamista, jotta negatiivisilla koroilla olisi mahdollisuus toimia, niin se kiukun määrä oli suunnatonta.

Negatiivisiin korkoihin liittyvä ajatus siitä, että talletuksen arvo tai ostovoima pienenee, nähtiin myös täysin mahdottomana ajatuksena.

Tämä on jatkoa kirjoitukselle ”Negatiiviset korot”, joten lue se ensin.

Kuten kuvasin jo kirjoituksessa Korko ja inflaatio, niin tähän mennessäkään ei ole saanut inflaatiosuojaa pankin talletuskoroista (joitain poikkeustilanteita lukuun ottamatta). Toki se tuntui hienolta, kun aikoinaan pankkitalletuksesta sai esimerkiksi 2 prosentin korkoja. Tuhannen euron talletuksen arvo olisi vuoden päästä 1 020 euroa – tai pikemminkin 1 014,40 euroa verojen jälkeen (lähdeverona tässä 28 %).

Mutta samaan aikaan vallitseva inflaatio olisi esimerkiksi 2,5 prosenttia. Se, mitä saisi nyt 1 000 eurolla, maksaisi vuoden päästä 1 025 euroa.

Tuotteiden ja palveluiden hinta nyt ja vuoden päästä (inflaatio 2,5 %)
* nyt..........: 1 000,00 euroa
* vuoden päästä: 1 025,00 euroa

Talletuksen arvo vuoden päästä (korkotuotto 2,0 %, ja lähdevero 28 %)
* talletus.....: 1 000,00 euroa
* korkotuotto..:    20,00 euroa
* lähdevero....:   - 5,60 euroa
* vuoden päästä: 1 014,40 euroa

Talletuksen arvo olisi vuoden päästä verojen jälkeen edellä mainittu 1 014,40 euroa. Näin talletuksen ostovoima laskisi vuodessa 10,60 euroa eli voidaan sanoa, että talletuksesta saatu reaalikorko olisi tuolloinkin ollut negatiivinen eli noin miinus 1 %.

Vastaavasti, jos nyt inflaatio on nollan prosentin tuntumassa, ja pankin tarjoama talletuskorko olisi miinus 1 prosenttia, niin tuhannen euron talletuksen arvo olisi vuoden päästä 990 euroa. Eli tuhannen euron ostokset maksaisivat vuoden päästä sen saman tuhat euroa, mutta talletuksen arvo olisi 990 euroa eli ostovoima olisi laskenut 10 eurolla.

Tuotteiden ja palveluiden hinta nyt ja vuoden päästä (inflaatio 0,0 %)
* nyt..........: 1 000,00 euroa
* vuoden päästä: 1 000,00 euroa

Talletuksen arvo vuoden päästä (korkotuotto -1,0 %, ja lähdevero 28 %)
* talletus.....: 1 000,00 euroa
* korkotuotto..:  - 10,00 euroa
* lähdeveron maksaa koron saaja eli pankki
* vuoden päästä:   990,00 euroa

Niin positiivisen kuin negatiivisen koron tapauksessa lopputulos olisi sama: rahaa pitäisi lisätä noin 10 euroa, jotta ostovoima olisi samalla tasolla vuoden päästä kuin se olisi nyt. Ostovoima laski saman verran, vaikka toisessa tapauksessa eurojen määrä kasvoi ja toisessa määrä väheni. Toinen tuntuu kivemmalta ja toinen aivan käsittämättömän kamalalta. Vaikka lopputulos on efektiivisesti sama.

Negatiiviset korot vain isoille talletuksille?

Nykyinen lainsäädäntö ei taida sallia henkilöasiakkaille negatiivisia talletuskorkoja. On hyvä myös muistaa, että lainsäädäntö voi muuttua yhdessä hetkessä, joten siihen korttiin ei kannata juurikaan luottaa.

Mutta vaikka laki sallisikin pankeille negatiiviset korot, niin todennäköisesti pankit eivät kovin helposti tarjoaisi niitä tavallisille asiakkailleen, em. tunteita nostavan syyn takia. Tai negatiivisia korkoja sovellettaisiin vain isoihin talletuksiin. Pankit voisivat korottaa myös palvelumaksujaan, mikä periaatteessa ajaisi saman asian.

S-pankki mainostaa, että ”meillä ei tarvitse maksaa omien rahojen käytöstä”. Mikäli yksi pankki pystyisi pitämään asiakkaiden kulut nollassa, niin se keräisi asiakkaita itselleen. Tämä jarruttaisi myöskin negatiivisten korkojen yleistymistä, sillä menetetyn asiakkaan takaisin saanti voisi olla vaikeaa tilanteen jossain vaiheessa normalisoituessa. Mutta, jos S-pankkiin alkaisi valumaan ”miljarditolkulla” käteistä rahaa, niin silläkin olisi vastassa karu todellisuus. Mihin kerääntynyt ylimääräinen raha pitäisi laittaa, jottei heidän tarvitsisi maksaa negatiivista korkoa keskuspankkiin päin. Eli liiasta rahasta alkaisi tulemaan ongelma, kuten edellisessä kirjoituksessa, ”Negatiiviset korot”, jo mainitsin.

Käteisen loppu?

Keskustelu setelien ja käteisen vetämistä markkinoilta nosti myös tunteita. Myös viime talven Taloussanomien kirjoituksesta paistaa läpi suuri ärtymys – samoin kuin uutisen kommenteissa.

Seuraava vedätys on ”operaatio suuret setelit” http://www.taloussanomat.fi/porssi/2016/02/21/seuraava-vedatys-on-operaatio-suuret-setelit/20161992/170?

Mutta, kun asiaa pohtii analyyttisesti, niin varsin vähän käteistä rahaa tulee käytettyä. Itse käytän varsin vähän, ja niin käyttävät nämä kiukkuiset ystävänikin.

Toki käteisen täysi poistuminen nostaa esiin mm. yksityisyysnäkökulman. Pankki- tai luottokortilla maksamisesta jää aina jälki johonkin rekisteriin, josta sen yhdistäminen juuri sinuun voi olla ikävää. Vai miltä tuntuisi, jos tulevaisuudessa vakuutusmaksusi nousisi sen takia, että vakuutusyhtiö olisi analysoinut ostokäyttäytymistäsi ja löytänyt sieltä paljon alkoholia, tupakkaa, makeisia, makkaraa yms. Mutta ei mennä tähän tämän kirjoituksen puitteissa…

Toki nykyäänkin ihmiset käyttävät pankki- ja luottokortteja, joten jälki jää jo nyt. Mutta käteisen poistuminen poistaisi myös anonyymin vaihtoehdon. Mikä periaatetasolla on iso asia.

Pohdittavaksi jää sekin, että voisiko negatiivisten korkojen tulo ja käteisen rahan poistuminen nostaa kiinnostusta bitcoin:n tms. virtuaalirahan suuntaan? Toisaalta, ottaisitko asuntolainan bitcoineina?

Joka tapauksessa negatiiviset korot nostattavat tunteita, ja media saa varsin mehevän aiheen purtavaksi.

Mainokset