Yaran osakkeen alhainen hinta mietityttää

Norjalainen Yara International on maailman suurimpia typpilannoitevalmistajia. Yhtiön tuotteita myydään 160 maassa ja sillä on noin 12 900 työntekijää. Tässä kirjoituksessa analysoidaan Yaran tilannetta tarkemmin.

Yara näyttää tunnuslukuanalyysissä aivan loistavalta yritykseltä. Jopa niin loistavalta, että se herättää epäilyksiä. Miksi hyvää yhtiötä myydään niin halvalla?

Yara-logoYara International:n osaketta on tätä kirjoitettaessa Talousmentor-salkussa, ja siitä on myös tehty Talousmentor-yritysanalyysi.

TÄRKEÄÄ: Vastuunrajaus sekä tämä kirjoitus ei ole Yaran osakkeen ostokehotus.

On totta, että lannoitteiden keskimääräistä alhaisemmat hinnat (johtuen öljyn ja maakaasun alhaisista hinnoista) vaikuttavat Yaran tulostasoon. Lannoitteiden alhaista hintaa on kompensoinut lannoitteiden korkeampi menekki sekä tuotanto- ja kuljetuskustannusten aleneminen.

Mutta onko tämä muutos pysyvä, vai onko markkinoiden katse vain seuraavaan kvartaaliin?

Yhteenveto Yaran tunnusluvuista

Yara saa Talousmentor-arvoluvuksi 26 (max 30) eli huippupisteet. Miksi loistavan yrityksen osakkeen hinta on varsin alhainen ja vieläpä laskutrendissä.

Ohessa on listattu Yaran tunnuslukuja, jotka on laskettu 25.7.2016 päätöskurssilla 274,00 NOK ja Q2/2016 tulosraportin perusteella tehdyistä ennusteista tilikaudelle 2016:

  • PE/PE3/PE7: 8,7 / 9,1 / 8,7
  • Osinkotuotto: 6,0 %
  • Osingonmaksusuhde: 50,2 %
  • ROE: 11,7 %
  • ROI: 14,3 %
  • P/B: 0,96
  • Omavaraisuusaste: 62,2 %
  • Nettovelkaantumisaste: 8,4 %
  • Voitollinen nettotulos ainakin vuodesta 2006
  • Liikevaihto kasvutrendissä vuodesta 2009

Tässä linkki Q2/2016 raportin perusteella tehtyyn numerotaulukkoon:
Yara International – Q2-2016.pdf

Oheisessa kuvassa on Yaran 5 vuoden osakekurssin kehitys.

yara-5y

Kuten kuvaajasta nähdään, niin osakekurssi on heilunut varsin paljon viime vuosien aikana. Talvella 2014 osakkeen hinta oli noin 250 kruunua, josta se nousi 450 kruunuun. Nousua tuli yli 75 prosenttia reilussa vuodessa. Marraskuun 2015 yli 400 kruunun tasolta on lasketeltu heinäkuun 2016 noin 260 kruunuun eli laskua on tullut noin 35 prosenttia.

Mikä siis vialla? Vai palattiinko takaisin ns. normitasolle eli 250 – 300 kruunun välimaastoon? Seuraavassa pohdintoja tunnuslukujen näkökulmasta.

Tuloskunto heikentynyt?

Alkuvuoden 2016 kurssilasku antaisi ymmärtää, että yrityksen tuloskunto olisi heikentynyt voimakkaasti. Oheiseen taulukkoon on listattu Yaran liikevaihdot ja nettotulokset vuosilta 2011 – 2015 sekä tilikauden 2016 ennusteet. Luvut ovat miljardia NOK.

Vuosi Liikevaihto Nettotulos
2016e 105,0 9,0
2015 111,9 8,1
2014 95,3 7,6
2013 85,1 5,7
2012 84,5 10,5
2011 80,4 12,1

Liikevaihto on ollut hyvässä nousutrendissä, sillä käytännössä finanssikriisistä eli vuodesta 2009 alkaen liikevaihto on kasvanut joka vuosi. Tilikauden 2016 ennustettu liikevaihto jäänee alle vuoden 2015, mutta toisaalta vuosi 2015 oli erinomainen vertailuvuosi.

Nettotulos on ollut selvästi voitollinen ainakin vuodesta 2007 alkaen, josta asti olen kerännyt tuloslukuja. Nopealla vilkaisulla myös tilikausi 2006 oli positiivinen. Nettotulos näyttäisi olevan kasvutrendissä vuodesta 2013 alkaen.

Myös tulosmarginaali olisi kasvussa, sillä vuonna 2013 marginaali oli 6,8 prosenttia ja tilikauden 2016 ennusteen perusteella se olisi 8,6 prosenttia. Tuloksen lasku vuodesta 2012 vuoteen 2013 ei pitäisi enää heijastua osakkeen hintaan vuonna 2016.

Eli liikevaihto on kasvutrendissä, samoin nettotulos, mutta pörssikurssi laskee 7 kuukaudessa 35 prosenttia!

Liian optimistinen ennuste vuodelle 2016?

Voisiko ennustettu noin 9 miljardin NOK:n tulosennuste olla liian optimistinen?

Toki!

4-traders.com sivuston mukaan (http://www.4-traders.com/YARA-INTERNATIONAL-ASA-1413319/financials/) tilikauden 2016 ennustettu nettotulos olisi 7,8 miljardia NOK.

Tämän lisäksi Yaran Q2/2016 tulosraportista nähdään, että alkuvuoden 2016 vertailussa alkuvuoteen 2015:

  • -5,1 miljardia NOK hintojen ja tuotantomäärien laskun seurauksena
  • +2,4 miljardia NOK energian hinnan muutoksista

Näiden yhteisvaikutus on -2,7 miljardia NOK verrattuna alkuvuoteen 2015. Tämä jää kepeällä tulosraportin lukemisella huomaamatta, sillä samaan aikaan yhtiö sai +1,1 miljardin NOK valuuttakurssihyödyt sekä +1,6 miljardin NOK tuoton Euroopan CO2 liiketoiminnan myynnistä. Kaikkien näiden yhteisvaikutus on varsin vähäinen eli -0,2 miljardia NOK, kun lukujen pyöristys tehdään laskemisen lopuksi.

Valuuttakurssihyödyt ja liiketoiminnan myymisestä saatavat tuotot on helppo ymmärtää kertaluontoisiksi eriksi. Mutta onko hintojen ja energian aleneminen pysyvää? Vai voisiko nekin mieltää väliaikaiseksi tilanteeksi markkinoilla? Siis sellainen, joka korjaantuu esimerkiksi 3 – 4 vuoden kuluessa? Tärkeitä kysymyksiä, koska sijoittajaa kiinnostaa se, onko Yaran tuloksentekokyvyssä tapahtunut pysyvä muutos.

Raportoidun Q2/2016 tuloksen mukaan Yara teki alkuvuoden 2016 aikana noin 5,9 miljardin NOK tuloksen. Tästä lähtökohdasta 9,0 miljardin NOK:n nettotulos näyttää ihan saavutettavissa olevalta. Mikäli huomioi edellä mainitut kertaluontoiset erät, niin silloin 7,8 miljardin NOK tulosennuste lienee parempi vertailuluku.

Eli voidaan todeta, että tilikauden 2016 (kertaluotoisista eristä siivottu) nettotulostaso on alempi kuin tilikaudella 2015. Aiheuttaako tämä sitten sen, että pörssikurssi on laskenut näin voimakkaasti alkuvuoden aikana? Onko pörssikurssi nyt asettunut ”oikealle” tasolleen?

PE-luku

Tilikauden 2015 nettotuloksella 8,1 Mrd NOK ja 400 NOK osakkeen hinnalla laskettu PE olisi 13,6. Tämän hetkisellä osakkeen hinnalla (274,00 NOK) ja 13,6 PE:llä laskettu nettotulos olisi 5,5 Mrd NOK. Eli selvästi alle ennustetun 7,8 – 9,0 miljardin.

Yaran PE-luku on historian valossa näyttänyt olevan 7,5 – 13,0 tasolla, joten PE-luku 13,6 tarkoittaisi korkeita kasvuodotuksia. Koska markkinoiden tulosodotukset ovat laskussa, niin PE-luku 13,6 ei ole enää perusteltavissa. Näin PE-luvun täytyy laskea ”normaalille” tasolle.

Jos normaali PE-luku Yaralle on 10, ja yritys tekee 7,8 miljardin NOK:n tuloksen tilikaudella 2016, niin osakkeen hinnan pitäisi olla noin 285 NOK:ssa. BINGO!

MUTTA onko PE-luvun taso 10 oikea Yaran kaltaiselle yhtiölle?  Katsotaan muita tunnuslukuja.

P/B-luku

Yaran P/B-luku on 0,96 tällä kurssitasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiön taseessa on osakekohtaista omaa pääomaa enemmän kuin osakkeen hinta on. Eli sijoittaja voisi ostaa 100 euron setelin 96 eurolla. Jonka lisäksi tämä tuottaisi vielä noin 6 prosentin vuosittaista osinkoa.

Yleensä alhaisen P/B-lukuun liittyy tappiolliseksi kääntynyt liiketoiminta. Mutta Yaran tapauksessa tästä ei ole kyse. Yhtiö näyttäisi tekevän (ja on tehnyt) hyvää tulosta. Lisäksi 10 vuoden tuloshistoria antaa ymmärtää, että Yara ei ole syklinen yhtiö. Siis sellainen, että railakkaat voittovuodet kääntyisivät raskaiksi tappioiksi, kuten metsä- tai teräsyhtiöillä monesti käy.

Korkea liikearvo voisi myös olla syy alhaiselle P/B-luvulle. Yaran taseessa on liikearvoa noin 7,0 miljardia NOK, joten tämän alaskirjaus ei uhkaisi omaa pääomaa, jota on noin 75,7 miljardia NOK. Liikearvon alaskirjaus menisi tuloslaskelmaan laskien kyseisen tilikauden tulosta, joka puolestaan laskisi omaa pääomaa. Vaikka Yara alaskirjaisi koko liikearvon, niin tulos olisi silti positiivinen (tai vain lievästi tappiollinen). Eli tämäkään ei selitä P/B-luvun alhaista tasoa.

Toinen selittävä tekijä alhaiselle P/B-luvulle voisi olla se, että taseessa olevien varastojen tai muiden omaisuuserien todellinen arvo ei ole se, mikä on ilmoitettu. Tätä on vaikea kuitenkaan piensijoittajan päätellä mistään. Toki voi tutkia, onko varaston arvossa isoa heilahdusta, tai onko luottotappioita kertynyt enemmän kuin ennen ja niin edelleen.

Tilikauden 2015 vuosiraportin mukaan, Yaralla ei näyttäisi olevan mitään sellaista ympäristö- tai muuta vahingonkorvausvaadetta, joka merkittävästi vaikuttaisi yhtiön taseeseen. Ympäristön siivous yms. kuluihin Yara on varannut 193 miljoonaa ja vahingonkorvauksiin 148 miljoonaa NOK. Sopimussakkoja Yaralta vaaditaan noin 1,2 miljardia sekä veroseuraamuksia 0,7 miljardia NOK. Mutta Yara näkee näiden maksujen realisoitumisen varsin epätodennäköisenä. Pahimmillaan nämä aiheuttaisivat noin 2 miljardin NOK:n menetykset, joka toki tekisi kipeää, mutta ei tuntuisi kuitenkaan ”missään”.

Voidaan siis todeta, että P/B-luvun alhaisuutta selittää osakkeen hinnan alhainen taso.

Liikaa velkaa?

Suuri velan määrä voisi laskea osakkeen hintaa, jos se alkaisi uhkaamaan yhtiön olemassaoloa tai esimerkiksi osingonmaksukykyä.

Yaralla on korollista velkaa 17,4 miljardia NOK. Tämän velan yhtiö voisi maksaa pois nykyisellä käteismäärällä sekä yhden vuoden nettotuloksella. Joten velan määrä on varsin alhainen. Tästä kertoo myös erinomaisella tasolla olevat (ja olleet) velkaisuuden tunnusluvut.

  • Omavaraisuusaste: 62,2 prosenttia ja se on ollut yli 60 prosenttia vuodesta 2011 alkaen. Omavaraisuusasteen yli 40 prosentin tasoa voidaan pitää hyvänä.
  • Nettovelkaantumisaste: 8,4 prosenttia ja se on ollut alle 20 prosenttia vuodesta 2011 alkaen. Alle 100 prosentin tasoa voidaan pitää hyvänä.

Yaran luottoluokitus on pysynyt vuosia muuttumattomana, joten tämäkään ei anna viitteitä muuttuneesta tilanteesta. Luottoluokitukset ovat:

  • Moody’s: BAA2 (vuodesta 2004)
  • S&P: BBB/A2 (vuodesta 2007)

Voidaan todeta, että yhtiön velkaisuuskaan ei antaisi aihetta alhaiselle osakkeen hinnan tasolle. Näin myöskään yhtiön rahoitus ei ole uhattuna. Yhtiö saisi näillä tulosluvuilla vielä paljon enemmän velkaa, ja tarvittaessa myöskin yhtiön omistajilta osakeantien muodossa.

Pääoma tuottaa heikosti?

Vaikka yhtiö tekisikin hyvää tulosta, niin se voi sitoa valtavasti pääomia. Näin se painaisi pääoman tuoton alhaiseksi, joka voisi selittää alhaista osakkeen hintaa.

Yaran tapauksessa tase on vahvassa kunnossa, ja voidaan jopa arvioida, että omaa pääomaa on turhankin paljon. Näin siksi, että ROE eli oman pääoman tuotto on noin 11,7 prosenttia, kun se aikaisemmin (vuodesta 2012 taaksepäin) on ollut yli 20 prosenttia.

Mutta, ei 11,7 prosentin ROE-taso mikään huono ole.

Varsinkin, kun muistetaan, että sitä ei ole vivutettu isolla velalla. Yhtiöhän voisi tasoittaa omaa pääomaa maksamalla 30 miljardia NOK osinkoja ja ottamalla sama summa velkaa. Näin ROE nousisi 14,6 prosenttiin. Tämä laskisi omavaraisuusasteen 38 prosenttiin ja nettovelkaantumisaste nousisi 76,5 prosenttiin. Velkaisuus olisi vähän koholla, mutta silti ihan kelpo lukuja tämän jälkeenkin.

ROI on 14,3 prosenttia ja 15 prosentin molemmin puolin monena vuotena ennen tätä.

Voidaan todeta, että pääoma tuottaa varsin hyvin. Ehkä tase on turhankin vahvassa kunnossa, mutta se ei kuitenkaan selitä alhaista osakkeen hinnan tasoa.

Osinkoa leikataan?

Mikäli yhtiö joutuisi leikkaamaan osinkoa, niin se antaisi markkinoille viestin, että tuloskunto yskähtelee tai jotain muuta yhtiön taloudessa olisi pielessä.

Koska Yaran osakekurssi alkoi laskea jo ennen kevään 2016 osingon julkaisua, ja osinko nousi 15 prosenttia, niin ainakaan tämä ei selittäisi osakekurssin laskua.

Yaran osinko on ollut nousutrendissä vuodesta 2008 alkaen. Hienoa nousuputkea häiritsee vuoden 2013 osingon leikkaaminen edellisvuoden 13,00 kruunusta 10,00 kruunuun. Mutta olisikohan vuoden 2012 osinko sisältänyt jonkinlaista lisäosinkoa tms. taseen korjausta. Tästä lisäosingosta ei näy mainitaa vuoden 2012 raportissa, mutta lukujen valossa se näyttäisi siltä.

Yaran osingonmaksusuhde on ollut noin 50 prosenttia tai tätä alempi. Näin osingon maksulle on roimasti tilaa huonompinakin tilikausina. Lisäksi taseen oma pääoma antaa myöten tilapäisesti korkeammalle osingonmaksusuhteelle. Se tekisi oikeastaan hyvää muille tunnusluvuille. Voidaan siis perustellusti odottaa, että osingon taso olisi korkeampi kuin 15,00 NOK keväällä 2017 – ja Talousmentor-yritysanalyysissä arvioidaan sen olevan 16,50 NOK.

Osingon tasoon ei siis ole odotettavissa merkittäviä muutoksia, joka selittäisi alhaista osakkeen hintaa.

Jotain muuta?

Tuloskunto on siis hyvällä tasolla, vaikka odottaisi sen laskevan tilikaudelle 2016. PE-luku on 10 tasolla, joka Yaran historian valossa normitaso. P/B-lukuun vaikuttavia taseessa piileviä yllätyksiä ei mielestäni ollut ja velkaisuuden taso on varsin alhainen eikä luottoluokituksissa ole tapahtunut muutoksia moneen vuoteen. Pääomat tuottavat hyvin ja ehkä omaa pääomaa on turhan paljon, mutta se on positiivinen ongelma. Osingon kasvattamiselle on edelleen tilaa, ja se korjaisi em. oman pääoman suurta määrää.

Näin voidaankin kysyä, että miksi osakkeen hinta on sellainen, että Yaran PE-luku on 8 – 10 tai P/B-luku on alle 1,0? Kaikki tunnusluvut ovat hyvällä tasolla, joten voisi odottaa, että yrityksen arvostus olisi korkeammalla?

Tavoitehinta?

Tätä kirjoitettaessa analyytikkojen konsensus (http://www.4-traders.com/YARA-INTERNATIONAL-ASA-1413319/consensus/) tavoitehinnalle on varsin isolla haitarilla: 200 – 400 NOK keskiarvon ollessa 300 NOK.

Lasketaan oma tavoitehinta käyttäen Yaran historiallisia tunnuslukutasoja:

  • P/B-luku on ollut 1,30 – 1,55 tasolla viimeisen 5 vuoden aikana. Tämän perusteella tavoitehinta voisi olla 370 – 440 NOK (osakekohtainen oma pääoma 284,10 NOK)
  • PE-luku on ollut 12,0 – 13,0 tasolla viimeisen 3 vuoden aikana.
    • Tämän perusteella tavoitehinta voisi olla 395 – 425 NOK (EPS 32,87)
    • 4-traders.com ennusteen mukaan EPS olisi 28,50. Tämän perusteella tavoitehinta voisi olla 340 – 370 NOK
    • Mikäli Yaran tuloskunto nousisi huipputasolle (12,0 Mrd NOK eli EPS olisi 43,80 NOK). Tämän perusteella tavoitehinta voisi olla 525 – 570 NOK

Tämän – varsin yksinkertaisen – tavoitehintalaskelman perusteella tavoitehinnaksi voisi asettaa noin 400 kruunuun.

Spekulointia

Mikäli edellä laskettuun 400 NOK hintaan joskus päästään, niin nykyiselle osakkeen hinnalle (274 NOK) saisi noin 45 prosentin tuoton. Sitä odotellessa sijoittaja saisi noin 6 prosentin vuotuista osinkotuottoa.

Voidaan siis kysyä, että onko mahdollista, että Yaran osakkeen hinta nousisi 400 NOK esimerkiksi vuoden 2020 loppuun mennessä? Se antaisi 9,7 prosentin vuotuisen tuoton (korkoa-korolle), ja sen päälle noin 6 prosentin (toivottavasti nousevaa) vuotuista osinkotuottoa. Eli yli 15 prosentin vuosituottoa.

Yli 400 NOK hinta voisi olla mahdollinen, mikäli lannoitteiden ja miksei myös energian hintataso palautuu 4 vuoden sisään normaalille tasolle. Vuonna 2020 Yaran ilmoittaman tehostamisohjelman hyödyt (+4,3 miljardia NOK) pitäisivät olla realisoituneet.

Tavoitehinta oli laskettu toivoen, että Yaran tuloksentekokyky palautuisi markkinoiden odottamalle tasolle. On hyvä muistaa, että mitään takeita tästä ei ole. Toki potentiaali on, mutta…

Ja avain lopuksi on hyvä muistaa kysyä:
Kumpi on oikeassa: Amatöörianalysoija vaiko ammattianalyytikkojen lauma markkinoilla, joilla on parempi tuntuma lannoitebisnekseen jne?


TÄRKEÄÄ: Vastuunrajaus
ja tämä kirjoitus ei ole Yaran osakkeen ostokehotus.

Advertisements

2 vastausta artikkeliin “Yaran osakkeen alhainen hinta mietityttää”

    1. Kiitos kiitos! On mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan Yaran liiketoiminta kehittyy pitkällä aikavälillä, mikä sitten tietenkin näkyy osakkeen hinnassa. Ainahan on mahdollista sekin, että osakekurssi laskee esim. 220 NOK (-20 %) tasolle. Varsinkin, jos pörssissä tulee jonkin sortin syys-lokakuun pudotus…

      Tykkää

Kommentit on suljettu.