Eläkeyhtiöiden sijoitukset

Edellisessä kirjoituksessa Osakkeiden tuotto-odotus todettiin, että osakkeiden keskimääräinen reaalituotto on ollut noin 6,7 prosenttia ja pitkän koron noin 3,5 prosenttia vuodessa. Tässä kirjoituksessa katsotaan suomalaisten eläkeyhtiöiden sijoitusomaisuutta sekä sijoitusten onnistumista.

Eläkeläisten määrä tulevaisuudessa

Niin sanotut suuret ikäluokat ovat siirtyneet ja siirtymässä eläkkeelle. Oheisessa kuviossa on Suomalaisten ikäjakauma, joka on vuodelta 2011. Kuvion ikäsarakkeisiin voi lisätä sen 5 vuotta, niin se vastaa vuoden 2016 tilannetta.

vaestonIkajakauma2011
http://www.stat.fi/til/vaenn/2012/vaenn_2012_2012-09-28_kuv_002_fi.html

Kuviossa huomio kannattaa kiinnittää ikävuosiin 45 – 60 (kaavio 5 vuoden takaa eli he ovat nyt 50 – 65 vuotiaita). Sekä miehissä että naisissa heitä on noin 35 – 40 tuhatta (eli yhteensä 75 -80 tuhatta) per ikävuosi. Toinen huomiokohta on ikävuodet 0 – 15 (he ovat nyt 5 – 20 vuotiaita). Sekä miehissä että naisissa heitä on noin 27 – 32 tuhatta (eli yhteensä 55 – 65 tuhatta) per ikävuosi.

Miksi nämä ikävuodet?

Voidaan ajatella, että seuraavan 15 vuoden aikana nykyiset 50 – 65 vuotiaat siirtyvät eläkkeelle noin 75 – 80 tuhannen henkilön vuosivauhdilla. Samaan aikaan nykyiset 5 – 20 vuotiaat tulevat työmarkkinoille noin 55 – 65 tuhannen henkilön vuosivauhdilla. Eli vuosittain eläkkeelle siirtyy noin 20 000 henkilöä enemmän kuin uusia henkilöitä tulee työmarkkinoille – joka vuosi (ainakin) seuraavan 15 vuoden ajan.

Eläkkeelle siirtyy noin 20 000 henkilöä enemmän kuin uusia tulee työmarkkinoille. Joka vuosi, seuraavat 15 vuotta!

Näin on varsin helppo nähdä, että Suomen eläkejärjestelmä on lujilla, jotta kaikkien eläkkeet voidaan tulevaisuudessa maksaa. Kuviosta on myös helppo nähdä syy sille, miksi eläkeiän nostosta on keskusteltu viimeisten 10 vuoden ajan varsin kiivaasti.

Eläkekertymän vaje kasvaa

Finanssialan keskusliiton mukaan vuonna 2014 työeläkemaksuja kerättiin 12,7 miljardia euroa ja työeläkkeitä maksettiin 13,4 miljardia euroa. Vastaavasti vuonna 2015 kerättiin 13,2 ja maksettiin 13,8 miljardia euroa.

Tästä nähdään, että kahtena viime vuonna eläkkeitä maksettiin noin 0,7 ja 0,6 miljardia euroa enemmän kuin työeläkemaksuja saatiin kerättyä. Eli ei hyvä. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että työllisyystilanne korjautuisi parempaan suuntaan, jotta samalla saataisiin kurottua tuota vajetta kiinni.

Eläkekertymän vaje on noin 0,7 miljardia euroa per vuosi.

Mutta eläkekertymän vaje kasvaa, sillä eläkkeelle siirtyy 20 000 henkilöä enemmän kuin työmarkkinoille tulee uusia työntekijöitä. Tästä voi haarukoida keskimääräisen vajeen seuraavasti:

Jos keskipalkka on noin 3 500 euroa kuukaudessa, niin silloin tämä 20 000 henkilön vaje tarkoittaisi noin 875 miljoonan euron palkkavajetta (sis. lomarahan). Vuoden 2016 TyEL-maksu on 24,6 prosenttia (työtenkijä ja työnantaja yhteensä) palkkasummasta, niin 875 miljoonaasta eurosta työeläkekertymän vaje kasvaisi 215 miljoonaa euroa.

Näin karkeasti laskien eläkekertymän vaje kasvaa 0,2 miljardia euroa vuosittain. Eli ensi vuonna vaje olisi noin 0,9 miljardia, sitten 1,1 – ja niin edelleen.

Eläkeyhtiöiden sijoitukset

Oheisessa taulukossa on esitettynä 7 eläkeyhtiön sijoitusten arvot sekä niiden jakauma eri sijoitustyypeittäin 31.3.2016.

elakeyhtioidenSijoitusjakauma

Sijoitusten painotus näyttäisi olevan karkeasti

  • 40-50 prosenttia korkosijoituksissa
  • 30-40 prosenttia osakkeissa
  • 10-15 prosenttia kiinteistöissä
  • 5-15 prosenttia muut

Sijoitusten arvo yhteensä oli noin 168 miljardia euroa, josta on huomattava se, että työeläkkeiden osuus on noin 103 miljardia euroa (12/2015). Eläkeyhtiöillähän on muitakin eläketuotteita kuin työeläkkeet.

Eläkeyhtiöiden sijoitustuotot

Varman, Ilmarisen ja Elon 10 vuoden reaalinen (eli inflaation vaikutus siivottu pois) sijoitustuotto oli 2,3 – 2,8 prosenttia vuodessa. Tuohon 10 vuoteen osuu myös vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttama noin 30 – 50 prosentin pörssiromahdus, joten se on hyvä pitää mielessä, kun pohtii onko 2,3 – 2,8 prosentin reaalinen vuosituotto hyvä vai huono saavutus.

Varman vuosittainen reaalituotto vuodesta 1999 oli 3,7 prosenttia ja Ilmarisen 4,1 prosenttia (vuodesta 1997).

Sijoitusten tuottoja ei voi suoraan verrata osakkeista saatuun historialliseen 6,7 prosenttiin, sillä eläkeyhtiöiden sijoituksissa tulee lain mukaan olla tietty määrä korkosijoituksia. Eläkeyhtiöiden tulee sijoitustoiminnassaan olla varsin konservatiivisia, sillä Suomen eläkejärjestelmän nykytilanteessa ei oikein suuriin tappioihin olisi varaa.

Noin 2,3 – 2,8 prosentin keskimääräinen reaalinen vuosituotto tarkoittaa 103 miljardin työeläkevaroille noin 2,4 – 2,9 miljardia euroa. Mutta kuten edellä todettiin, niin uusien eläkeläisten määrä kasvaa nopeammin kuin uusien työikäisten. Lisäksi tulevien eläkeläisten eliniänodote on kasvu-uralla, joka osaltaan luo lisäpainetta eläkejärjestelmään.

Näin on odotettavissa, että nykyinen noin 0,7 miljardin vaje kasvaa vuosi vuodelta nakertaen ensin saatuja tuottoja, mutta jossain vaiheessa edes tuototkaan eivät välttämättä riitä. Silloin aletaan syömään sijoitusvarallisuutta, joka osaltaan pienentää tulevaisuuden tuottoja entisestään.

Toki marginaalia on vielä 0,7 ja 2,4 – 2,9 miljardin euron välillä. Tai, jos reaalituotto palautuu noin 4 prosenttiin (kuten Varmalla ja Ilmarisella viimeisen n. 20 vuoden ajalta on), niin silloin marginaalia on vieläkin enemmän. Marginaalia pitää kuitenkin olla, sillä sijoitusomaisuuden tulee kasvaa, jotta sillä voidaan maksaa kasvavia eläkkeitä.

Eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan kulut

Eläkeyhtiöiden yli 100 miljardin euron työeläkkeiden sijoitusomaisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että se on sijoitettuna enemmän tai vähemmän indeksin mukaisesti. Eläkeyhtiöitä on 7, jotka sijoittavat oman näkemyksensä mukaan. Mutta nämä toimijat kumoavat toistensa vaikutuksen, joten eläkesijoitukset ovat kokonaisuutena sijoitettuna indeksin mukaisesti. Indeksisijoittamisessa hyvää on se, että siinä on varsin minimaaliset kulut. Mutta eläkeyhtiöiden tapauksessa tätäkään ei ole, sillä meidän Eläke-salkkua hoitaa 7 eri yhtiötä.

Seligsonin Anders Oldenburg toteaa Vuosikatsauksessa 2009 seuraavaa: (Lue lisää http://www.seligson.fi/resource/seligson_rahastot_4-2009.pdf ja sivulta 24)

Kun muistamme, että eläkerahasto hoitaa toisten varoja (siis eläkkeensaajien), salliiko sen rooli rahojen lopullisen omistajan edusmiehenä ylipäätään spekulointia? Indeksisalkunhoito tuottaa markkinatuoton miinus (pienet) kulut. Aktiivinen salkunhoito voi johtaa yli- tai alituottoihin, mutta maksaa varmasti enemmän. Mitään todisteita siitä, että edes ammattisijoittaja pystyisi järjestelmällisesti saavuttamaan ylituottoa ei ole, pikemmin päinvastoin.

Kuinkakohan monta kovapalkkaista sijoitusammattilaista, varainhoitajaa ja -konsulttia eläkepottiamme hoitaa? Ja näiden pomoa, kirjanpitäjää, tilintarkastajaa, jne.

Miten korjata tilanne?

Mitään helppoa ja nopeaa keinoa eläkejärjestelmän uusimiseksi ei ole. Niin paljon politiikkaa, saavutettuja etuja sekä valtasuhteita tähän liittyy. Itse muistan jo 90-luvun taitteesta sen, kuinka keskustelua käytiin tulevaisuuden eläkkeiden riittävyydestä. Väestöpyramidin rakenne on ollut kaikkien tiedossa jo pitkään, joten ei tarvitse paljoakaan ennustajan lahjoja nähdäkseen, mitä tuleman pitää.

Mutta silti riittäviä muutoksia ei olla saatu aikaan vaikka aikaa on ollut yli 25 vuotta. Ja muutokset olisivat olleet varsin kivuttomia, jos niitä olisi lähdetty toteuttamaan ajoissa pikkuhiljaa.

Joka tapauksessa tarvitsemme ratkaisun, missä työuria pidennetään nykyisestä. Lisäksi tarvitsemme lisää työpaikkoja, jotta eläkekertymän vaje saadaan kurottua umpeen.

Mainokset

2 vastausta artikkeliin “Eläkeyhtiöiden sijoitukset”

Kommentit on suljettu.