20 euron eläkejärjestelmä

Keskimääräinen eläkemaksu on noin 24,6 prosenttia työntekijän palkasta. Tästä 24,6 prosentista työntekijän osuus on noin 5,7 prosenttia ja työnantajan noin 18,9 prosenttia. Jos keskimääräinen palkka on 3 500 euroa kuukaudessa, niin eläkemaksua menee noin 860 euroa kuukaudessa.

Tässä kirjoituksessa pohditaan sitä, voisiko eläkemaksu olla keskimääräisen 860 euron sijaan noin 20 euroa kuukaudessa?

20 eurolla kuukaudessa saataisiin järjestelmä, joka tarjoaisi nykyrahassa noin 1 500 euron kuukausieläkkeen. Jos 1 500 euroa tuntuu pieneltä, niin aina tuon voisi tuplata 40 euroon kuukaudessa, niin silloin kaikkien eläke nousisi 3 000 euroon.

Tuo eläke olisi kaikille sama eli ei olisi enää kateutta siitä, että joku saisi ökyeläkettä yhteisestä potista. Toki jokainen voisi huolehtia omasta lisäeläkkeestä säästämällä, mutta se ei olisi keneltäkään pois.

Edellisessä kirjoituksessa Osakkeiden tuotto-odotus todettiin, että keskimääräinen pitkän aikavälin osakesijoitusten reaalinen (inflaatiosta puhdistettu) tuotto-odotus on 6,7 prosenttia vuodessa. Lisäksi kirjoituksessa Eläkeyhtiöiden sijoitukset todettiin, että eläkeyhtiöidemme sijoitustuotot ovat jääneet reilusti alle tuon 6,7 prosentin. Osin tässä on syynä lainsäädäntö, joka pakottaa eläkevarojen sijoittamisen osittain riskittömiin tai vähäriskisiin korkotuotteisiin.

Eihän 20 e/kk saa mitään

Katsotaanpas.

Kun lapsi syntyy, niin hänelle tehtäisiin 8 500 euron sijoitus kustannustehokkaisiin rahastoihin tai ETF:iin. 70 vuoden kuluttua, kun lapsi jää eläkkeelle, niin hänellä olisi nykyrahassa noin 260 000 euroa. Tästä hän pystyisi nostamaan nykyrahassa noin 1 500 euroa kuukaudessa 25 vuoden ajan eli kun hän täyttäisi 95 vuotta.

HUOM! Tässä tuo ”25 vuotta” tulee nähdä laskennallisena parametrina. Eläkettä toki saisi 95-vuoden jälkeenkin sen 1 500 euroa kuukaudessa. Tänään syntyvän lapsen elinajanodote on noin 85 vuotta. Näin voi varsin hyvin arvioida, että tänä vuonna syntyneistä 60 000 lapsesta varsin harva elää yli 95-vuotiaaksi. Ja ne jotka eläisivät pidempään, niin niiden eläkkeet voitaisiin maksaa aiemmin kuolleiden säästyneistä eläkkeistä.

Seuraavissa laskelmissa reaalituottona (eli inflaation noin 2,5 prosentin vaikutus on eliminoitu) on käytetty 5,0 prosenttia. Tämä on selvästi vähemmän kuin edellä mainittu pitkän aikavälin 6,7 prosentin reaalituotto.

FV(0,05; 70; 0; 8500) = 258 625 euroa
PMT(0,05; 25; 258625) = 18 350 e/vuosi eli 1 529 e/kk

Eli 1 529 euroa kuukaudessa 25 vuoden ajan.

Mikäli 6,7 prosentin reaalituottoa käytettäisiin, niin luvut olisivat seuraavanlaisia

FV(0,067; 70; 0; 8500) = 796 028 euroa
PMT(0,067; 25; 796028) = 66 470 e/vuosi eli 5 539 e/kk

Huomaa korkoa-korolle tekijän huima ero: 1 500 euroa vs 5 500 euroa! Ja siis nykyrahassa! Mutta ollaan tässä sen verran konservatiivisia, että käytetään pienempää tuotto-odotusta, jolloin saadaan vähän puskuria laskelmiin.

Miten tuosta 8 500 eurosta saa 20 e/kk?

Koska vuodessa syntyy noin 55 000 – 60 000 vauvaa, niin 8 500 euron sijoitus tarkoittaisi 470 – 510 miljoonaa euroa per vuosi. Tasaisen taulukon mukaan 18 – 70 vuotiaita olisi vajaa 3 miljoonaa. Jos tuon em. 510 miljoonaa euroa jakaisi vaikka varovaisesti 2,5 miljoonalla henkilöllä, niin se tekisi 204 euroa per henkilö. Ja tämä olisi 17 euroa per kuukausi.

60 000 * 8 500 = 510 000 000 euroa
510 000 000 / 2 500 000 = 204 e/vuosi eli 17 e/kk

Verrataanpas:
Nykykäytäntö keskimäärin noin 860 euroa kuukaudessa ja esitetty käytäntö alle 20 euroa kuukaudessa. Jos 1 500 euron eläke tuntuu liian pieneltä, niin tuosta on aika helppo tuplata tuo 17 euroa 35 euroon, jolloin eläke olisi nykyrahassa 3 000 euroa/kk. Tai 11 000 euroa/kk, jos 6,7 prosentin reaalinen tuotto-odotus toteutuisi.

Hyvää – ostovoima kasvaisi

Hyvää tässä esitetyssä järjestelmässä olisi se, että saataisiin aikamoinen tuottavuusloikka, jota Sipilän hallitus on vuoden verran jahdannut. Yritysten palkkakustannukset tippuisivat 15 – 16 prosenttia (4 130 eurosta 3 500 euroon). Työntekijän eläkemaksu tippuisi nykyisestä noin 200 eurosta edellä laskettuun noin 20 euroon. Ja verojen (25 %) jälkeen siitä jäisi käteen noin 135 euroa kuukaudessa.

Työntekijän eläkemaksu nykyään 5,7 prosenttia
Keskimääräinen kk-palkka: 3 500 euroa
Nykyinen työntekijän eläkemaksu: 200 euroa/kk

Koska yritysten palkkakustannukset tippuisivat em. noin 15 prosenttia, niin yrityksiä syntyisi lisää. Ihan sen takia, että sellaiset yritykset, jotka nyt olisivat alle kannattavuusrajan, niin voisivat nyt olla kannattavia. Lisäksi näillä alentuneilla palkkakustannuksilla Suomi saisi lisää investointeja, jotka nyt menisivät Ruotsiin tai muihin naapurimaihin. Me olisimme yrityksille kannattava maa investoida.

Jos saisimme lisää yrityksiä, niin silloin työttömyysasteemme lähtisi laskuun, jonka seurauksena veroastetta voisi alentaa. Tästä seuraisi tietenkin se, että kansalaisten ostovoima kasvaisi entisestään. Eli olisimme tämän suhteen positiivisessa kierteessä.

Kaikki saisivat tulotasostaan riippumatta saman eläkkeen eli noin 1 500 euroa kuukaudessa. Eli ei enää kateutta toisen isosta eläkkeestä. Kaikki saisivat saman. Toki jokainen voisi itse säästää oman lisäeläkkeen esimerkiksi sillä käteen tulevalla ”ylimääräisellä” 130 eurolla. Tämä lisäeläke olisi itse säästetty, joten se ei olisi keneltäkään pois.

Huonoa

Tilanteen täydelliseen korjaantumiseen menisi sukupolven verran aikaa. Eli se ei auttaisi tätä nykyistä akuuttia tilannetta. Toisaalta jos näin ajattelee, niin tätä ei saa ikinä korjattua.

Kun tämä järjestelmä toimisi täydellä painolla, niin sijoitusten nykyarvo olisi noin 500 miljardia euroa. Tämä summa polttelisi poliitikkojen sormia. Siitä olisi niin helppo lainata ja jakaa hyvää nykyisille kannattajille, jotta oma puolue saisi menestystä seuraavissa vaaleissa. Ja näitä lainauskohteita löytyisi paljon ja varsin nopeasti.

Toinen ongelma tuossa isossa sijoitussalkussa olisi se, että jonkun eläkelaitoksen (tai eläkelaitoksien) tulisi tuota sijoitussalkkua hoitaa. Mitä isompi salkku, niin sitä isompi valta tällaisella salkunhoitajalla olisi. Kuinka paljon salkunhoitoon tulisi poliitikkojen alue- tai työllisyyspoliittisia vivahteita? Tämä heikentäisi jälleen sijoitusten tuotto-odotusta, ja siten saatavaa eläkettä.

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Millainen maailma tai Suomi on 100 vuoden kuluttua? Millaisia sotia, pörssiromahduksia tai finanssikriisejä yms. tähän aikaväliin mahtuisi? Entä saavutettaisiinko tavoiteltu noin 5 prosentin reaalituotto?

Yhteenveto

Nykyinen eläkejärjestelmä on hyvin raskas suomalaisille yrityksille ja veronmaksajille. Yli 860 eläkemaksut kuukaudessa voitaisiin kuitenkin korvata alle 20 euron eläkemaksuilla.

Ero on niin huima, että pistää miettimään, että onko nykyjärjestelmässä mitään järkeä.

Mainokset