Vaihtoehtoiskustannus

Vaihtoehtoiskustannus lienee käsitteenä tuttu kaikille taloustieteiden opiskelijoille – ja miksei muillekin. Kun teemme valinnan jonkin asian puolesta, niin vaihtoehtoiskustannus on se vaihtoehto, joka jäi toiseksi eri vaihtoehtoja pohtiessa.

Yritys voi pohtia esimerkiksi oman kännykkätuotannon aloittamista. Se vaatii valtavasti pääomia, mutta siinä on mahdollisuus suuriin voittoihin – ja tietenkin tappioihin.

Vaihtoehtoiskustannus olisi se, että yritys ei aloitakaan omaa kännykkätuotantoa ollenkaan, vaan sijoittaa nämä pääomat Applen, Samsungin, yms. puhelinvalmistajien tai näiden alihankkijoiden osakkeisiin. Edelleen yritys olisi mukana puhelinbisneksessä, mutta eri kautta.

Toinen vaihtoehtoiskustannuksen esimerkki on yrityksen omistama arvokas pääkonttori. Sen sijaan, että yritys omistaa pääkonttorin, niin se voisi myydä sen ja asettua siihen vuokralle. Myynnistä vapautunut pääoma voidaan sitten sijoittaa paremmalla tuotolla yrityksen omaan toimintaan. Vaihtoehtona pääkonttorista vapautuneelle pääomalle olisi ollut nostaa vierasta taikka omaa pääomaa. Näillä olisi tietenkin omat pääoman kustannuksensa – kuten olisi myös vuokralla olon kustannukset.

meeting-blackandwhite

Salakavalasti vaihtoehtoiskustannus näkyy ja tuntuu yritysten jokapäiväisessä toiminnassa ja rutiineissa. Työpäivä voi olla täynnä ”pakollisia” palavereja, jolloin oikeita töitä ei pääse tekemään koko päivänä. Jos työntekijän asiakkailtaan laskuttama tuntihinta on esimerkiksi 100 euroa, niin vaihtoehtoiskustannus päivän palavereissa istumiselle olisi noin 750 euroa. Ja jos näissä palavereissa nuokkuu useampia henkilöitä, niin näiden vaihtoehtoiskustannus nousee varsin korkeaksi.

Vaihtoehtoiskustannuksen periaate on tärkeä ymmärtää, sillä se ohjaa isossa kuvassa talouden kulkua.

Jos valitsen tämän, niin mitä hyötyä saan, mutta mitä jää samalla saamatta?

Vaihtoehtoiskustannus huomioidaan yleensä investointipäätösten yhteydessä, sillä siinä kohtaa eri vaihtoehtojen tuottoja lasketaan. Katsotaan seuraavaksi muutamia tapoja laskea investointien paremmuutta.

Investointien takaisinmaksuaika

Takaisinmaksuajan käsite on helppo ymmärtää, ja siksi sitä käytetään paljon.

”Käytetään tähän (projektiin) nyt 20 000 euroa lisää rahaa, niin se maksaa itsensä takaisin alle vuodessa”.

Takaisinmaksuaikaa käyttämällä on kuitenkin vaikea optimioda rahan käyttöä, jos mittari on ”päiviä”. Sen avulla ei pysty vertailemaan eri vaihtoehtojen hyödyllisyyttä, eikä se kerro investoinnin tuotoista tai riskeistä. Voidaankin sanoa, että takaisinmaksuaika on puhekielen keino nostaa asia esiin, jonka jälkeen tarkempi analyysi pitäisi tehdä laskemalla.

Nettonykyarvo

Parempi tapa on arvioida investointien paremmuutta nettonykyarvon (NPV) avulla. Olemme laskeneet nykyarvon (PV) kaavan avulla esimerkiksi korkosijoituksen nykyarvoa kirjoituksessa Pörssi toimii, koska ostajan ja myyjän ”r” on eri.

Nettonykyarvo lasketaan muutoin samoin kuin nykyarvo, mutta siihen lisätään käytetty pääoma. Kaavana se on seuraava

NPV = PV(maksut sisään) - PV(maksut ulos)

Nettonykyarvon tulee olla positiivinen, jotta investointi olisi kannattava diskonttauskorko ”r” huomioiden.

Esimerkki A: Yritys tekee 100 000 euron koneinvestoinnin, jonka tuottama rahavirta on 35 000 euroa vuodessa 3 vuoden ajan, jonka jälkeen (4. vuotena) siitä saa 10 000 euroa ”romurautana”. Mikä on nettonykyarvo, jos diskonttauskorkona on 5 prosenttia.

Tämän voi ratkaista Excelin NPV()-funktiolla:

=NPV(0,05;35000;35000;35000;10000) - 100000 = 3 540,71e

Huomaa, että tehty investointi 100 000 euroa on NPV kaavan ulkopuolella. Tämä siksi, että investointi tehdään hetkellä nolla eli sen nykyarvo on 100 000 euroa. Sen sijaan tuottojen rahavirrat tapahtuvat 1 – 4 vuoden päästä, jolloin nämä tulee diskontata. Tämän NPV() funktio laskee Excelissä.

Esimerkin koneinvestoinnin tuottama nettonykyarvo on siis 3 541 euroa. Investointi tuottaa siis voittoa 15 000 euroa, mutta tämän voiton nykyarvo on 3 541 euroa. On hyvä huomata, että esimerkissä käytetty diskonttauskorko 5 % ei ole yleinen korkotaso, vaan riskit huomioiva tuottovaatimus, pääoman kustannus, vaihtoehtoiskustannus tms.

Esimerkki B: Yrityksellä on vaihtoehtona toinen koneinvestointi, jonka tuottama rahavirta on 25 000, 30 000 ja 50 000 euroa ja sen ”romurauta-arvo” on 10 000 euroa. Tämän NPV on

=NPV(0,05;25000;30000;50000;10000) - 100000 = 2 439,31e

Tässäkin esimerkissä voittoa kertyy 15 000 euroa, mutta NPV on 2 439 euroa eli noin 1 100 euroa vähemmän kuin esimerkissä A. Näin esimerkin A investointi olisi parempi.

Esimerkeissä diskonttauskorko oli sama eli 5 prosenttia, mutta se voisi olla eri. Näin erityisesti silloin, mikäli investointien riskitasot ovat erilaisia.

Sisäinen korko

Sisäinen korko on se korko, jolla NPV() funtio saa arvon nolla. Jos alkuinvestointi on sama eri projektien välillä, niin silloin suurimman sisäisen koron saanut investointi olisi paras. Sisäisen koron tulisi olla suurempi kuin pääoman kustannus (WACC) tai jokin asetettu minimituottovaatimus.

Excelin IRR() funktiolla sisäinen korko voidaan laskea helposti.

Edellisen esimerkki A:n sisäinen korko olisi Excelillä laskettuna 6,74 %, kun soluihin A1-A5 on syötetty investoinnin kassavirrat.

A1:  -100000
A2:    35000
A3:    35000
A4:    35000
A5:    10000

A7:    =IRR(A1:A5) 
A8:    6,74 %

Sisäisen koron käyttö ei ole ongelmatonta, ja sitä ei tulisi käyttää eri pituisten investointien vertaamiseen tai jos investointien vaatima pääoma on eri. Lisäksi, koska sisäinen korko tarkoittaa sitä korkoa, jolla NPV = 0, niin näitä nollaan vieviä arvoja voi olla useita. Erityisesti silloin, jos rahavirrat heilahtelevat positiivisen ja negatiivisen välillä. Esimerkiksi rahavirran -10, +21,-11 sisäinen korko voi olla 0 % tai 10 %.

Yhteenveto

Vaihtoehtoiskustannuksen periaate on hyvä ymmärtää. Kuten edellä konkretisoitui, niin investointilaskelmissa vaihtoehtoiskustannukset tulevat esiin luonnostaan – niitähän juuri siinä lasketaan.

Mutta laskennassa pitää olla ”avoimin mielin” ja pohtia aidosti vaihtoehtoisia tapoja. Ehkä laskennan alla olevia projekteja ei pidä ensinkään lähteä toteuttamaan, jos voidaan tehdä jotain paljon tuottavampaa sen sijaan. Jos yrityksen paras myyjä laitetaan vetämään projektia, niin jääkö yrityksen myynti tavoitteista jälkeen? Onko tämä muistettu huomioida investointilaskelmissa? Entä voidaanko vaihtoehtoisilla tavoilla toimien vapauttaa pääomia muuhun tuottavaan käyttöön?

Tiukan matemaattisen laskennan sijaan, tärkeintä on kuitenkin ymmärtää ja sisäistää vaihtoehtoiskustannuksen periaate. Jos valitsen tämän, niin mitä hyötyä saan, mutta mitä jää samalla saamatta?

Mainokset

1 vastaus artikkeliin “Vaihtoehtoiskustannus”

Kommentit on suljettu.