Sijoittajan vaihtoehtoiskustannus

Pari viikkoa sitten pohdittiin vaihtoehtoiskustannuksia yrityksen näkökulmasta. Miten investointien paremmuutta voidaan tarkastella ja laskea. Tässä kirjoituksessa pohditaan piensijoittajan yritysanalyysin vaihtoehtoiskustannusta.

Moni osakesijoittaja käyttää aikaa tutustuakseen yrityksiin ja niiden talousraportteihin. Tämä on järkevää, sillä tavoitehan on tehdä sijoituksia, jotka voittavat indeksin. Tämä tavoite on myös Talousmentor-salkullakin. Monille yritysanalyysi on myös tietynlainen harrastus ja älyllinen haaste, josta saadut onnistumisen ilot ovat tärkeitä.

Mutta analyyseihin käytetyllä ajalla on vaihtoehtoiskustannus, joka on hyvä tiedostaa.

Passiivinen ja aktiivinen sijoittaja

Benjamin Graham vertailee kirjassaan ”The Intelligent Investor” (jota suosittelen kaikille sijoittajille) passiivista ja aktiivista sijoittajaa.

The-Intelligent-Investor

http://www.adlibris.com/fi/kirja/the-intelligent-investor-9780060555665

Passiivinen sijoittaja on sellainen, jonka päällimmäinen tavoite on välttää isoja virheitä ja tappioita. Toinen tavoite on sijoittamisen helppous ilman sen suurempaa vaivannäköä tai päätöksentekoa. Passiivisille sijoittajalle säännöllinen kuukausisäästäminen indeksirahastoihin olisi sopiva vaihtoehto.

Aktiivinen sijoittaja haluaa sen sijaan käyttää aikaa ja vaivaa markkinoiden seuraamiseen sekä yhtiöiden tutkimiseen. Hän uskoo saavansa parempaa tuottoa kuin passiivinen sijoittaja. Tästä aktiivisesta toiminnasta aiheutuu kaupankäynnin kuluja, ennenaikaisia veroja yms. suoria kuluja verrattuna passiiviseen sijoittajaan.

Aktiivisen sijoittajan vaihtoehtoiskustannus

Lähtökohtaisesti aktiivinen sijoittaja antaa paljon etumatkaa passiiviseen sijoittajaan verrattuna, jolloin sijoitusten tuottojen tulee olla paljon suurempia passiivisen sijoittajan voittamiseen.

Tilinpäätösraporttien lukemiseen ja analysointiin kuluu aikaa, samoin pörssipäätteellä istumiseenkin. Näin aktiivisen sijoittajan vaihtoehtoiskustannus koostuu em. suorien kustannusten (kulut ja ennen aikaiset verot yms.) lisäksi kulutetusta ajasta. Ja kuten sanonta kuuluu, niin ”aika on rahaa”.

Arvioidaan tässä, että sijoittajalta kuluu tähän toimintaan 10 – 15 tuntia viikossa eli noin 500 – 750 tuntia vuodessa. Sen sijaan, että hän käyttää aikaa sijoitustoimintaan, niin hän voisi tehdä tuon edestä lisätöitä. 3 500 euron keskimääräisellä kuukausipalkalla laskettuna tuntipalkka olisi noin 20 euroa tunti. Tästä saadaan vaihtoehtoiskustannukseksi 10 000 – 15 000 euroa vuodessa, ja verojen jälkeen noin 40 – 50 prosenttia vähemmän.

Aktiivisen sijoittajan vaihtoehtoiskustannus on noin 5 000 – 7 500 euroa vuodessa

Seuraava kysymys onkin se, että onko aktiivinen sijoittaja niin hyvä (ja/tai salkku niin iso), että hän pystyy lyömään passiivisen sijoittajan aiemmin mainituilla kuluilla ja veroilla sekä tällä yli 5 000 euron vaihtoehtoiskustannuksella? Vaihtoehtohan olisi tosiaan laittaa kaikki nykyiset sijoitukset indeksirahastoon, lopettaa markkinoiden seuranta ja käyttää se aika lisätöiden tekemiseen, ja laittaa tästä kertynyt raha myöskin indeksirahastoon.

Kaikki eivät pysty tekemään em. lisätöitä tai kuten todettua, niin monille aktiivinen sijoittaminen on eräänlainen harrastus tai älyllinen haaste. Siis juuri sellainen, jolla haetaan vastapainoa työn teolle!

Mutta tärkeintä on havaita tämä vaihtoehtoiskustannuksen olemassaolo. ”Voisin käyttää aikani paremmin, ja lyödä markkinat sitä kautta”.

Yhteenveto

Tässä kirjoituksessa pohdittiin vaihtoehtoiskustannusta aktiiviselle sijoittamiselle. Aktiivisen sijoittajan yksi tavoite on lyödä indeksi, sillä vaihtoehtona olisi aina indeksisijoittaminen. Riippuen sijoitussalkun suuruudesta, niin analyysiin käytetty aika on suurin vaihtoehtoiskustannus, sillä ajan voisi käyttää tuottavammin. Tämä näkymätön kustannus ei vain näy sijoittajan omissa tilastoissa tai vertailuissa. Se on kuin tekemättä jäänyt hyvä sijoitus.

Jos analyysi on harrastustoimintaa, niin silloinkin on hyvä tiedostaa tämän harrastustoiminnan kustannus.

Vaihtoehtoiskustannus on tärkeä taloustieteen teoria, ja me tavalliset ihmiset toteutamme sitä enemmän tai vähemmän tehokkaasti joka päivä. Monesti pinttyneet tapamme toimia eivät olekaan taloudellisesti tehokkaita.

Siksi on aina välillä hyvä pysähtyä kysymään itseltään:

  • Mitkä ovat todelliset tavoitteeni?
  • Kuljenko tavoitteita kohti?
  • Mitä voisin tehdä toisin?
Mainokset