Osakkeenomistajat omistavat yrityksen

Kun sijoittaja ostaa osakkeen, niin hän saa osuuden yhtiöstä. Hänestä tulee tämän yhtiön yksi monista omistajista. Osake ei siis ole tietokoneen ruudulla oleva tunnus, jonka hinta liikkuu ylös alas. Se on osuus oikeasta liiketoiminnasta, joka tuottaa tuotteita ja palveluja, ja jossa on oikeita ihmisiä töissä.

Yrityksen omistavat sen osakkeenomistajat. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jokainen työntekijä – myös toimitusjohtaja – työskentelee yrityksessä sen omistajien hyväksi. Jos omistat osuuden yrityksestä ja se toimii tehottomasti, niin se kuluttaa sinun rahojasi.

Yhtiökokous on yhtiön korkein päättävä elin

Osakkeenomistajalla on myös valtaa. Hän voi osallistua yhtiön vuosittaiseen yhtiökokoukseen, missä mm. vahvistetaan tilinpäätös sekä voiton käyttämisestä eli maksetaanko osinkoa ja kuinka paljon. Lisäksi päätetään annetaanko hallitukselle ja toimitusjohtajalle vastuuvapaus sekä valitaan uusi hallitus sekä tilintarkastaja.

Yrityksen hallituksen ja tilintarkastajan valitsevat siis osakkeenomistajat. He edustavat omistajia yrityksen johdossa ja valvovat, että yrityksen strategia, varojen hoito yms. menevät toivotulla tavalla. Tilintarkastaja ei siis ole ”vihollinen”, vaan hän valvoo osakkeenomistajien etua yrityksessä. Osakkeenomistajien valitsema hallitus puolestaan palkkaa (ja erottaa) toimitusjohtajan.

vaisalahallintokaavio

Oheisessa kuviossa on Vaisala Oyj:n hallinnointikaavio, jonka ohessa on teksti ”Vaisala-konsernin toiminnasta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja apunaan konsernin johtoryhmä”.

Osakkeenomistajat eivät kuitenkaan voi määrätä hallituksen tekemisiä ohi yhtiökokouksen. Tämä on monesti meidän ministereiltä unohtunut, kun he omistajanohjausroolissaan sotkeutuvat milloin minkäkin valtion kokonaan tai osittain omistaman yrityksen toimintaan. Esimerkkinä Neste Oilin hallituksen puheenjohtajan Jorma Elorannan näpäytys valtion suuntaan Neste Oilin yhtiökokouksessa 1.4.2015.

Valtion toiminta omistajana vaikuttaa siten merkittävästi Suomen maineeseen sijoitusten kohdemaana. Asia on myös kansallisesti tärkeä, koska ulkomaisten omistajien osakeomistusten arvo Helsingin pörssissä on 100 miljardin euron suuruusluokkaa eli yli puolet pörssimme osakkeiden arvosta. …Valtion osaomistamien pörssinoteerattujen yhtiöiden, kuten Neste Oilin, markkina-arvoon vaikuttaa, mikä kuva sijoittajille, erityisesti ulkomaisille sijoittajille, muodostuu valtion omistajapolitiikasta.

Minusta kyse on siitä, onko esimerkiksi Neste Oil ensisijaisesti pörssiyhtiö vai valtion enemmistöomisteisena yhtiönä jotain muuta. Osakeyhtiölaki ei anna pörssiyhtiön hallitukselle asiassa tulkinnanvaraa. Lain 1 luvun 5 § :n mukaan yhtiön eli siis Neste Oilin toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Yhtiön hallituksen on siten toimittava yhtiön taloudellisen menestyksen turvaamiseksi ja sitä kautta kaikkien osakkaiden parhaaksi.
https://www.neste.com/sites/default/files/attachments/corporate/investors/agm/avauspuhe_agm_2015_jorma_eloranta_fi.pdf

Hallitus

Hallituksessa olevat henkilöt eivät ole yrityksen palkkalistoilla, vaikka yritys heidän palkkionsa kassastaan maksaakin. Toki pienissä yrityksissä omistaja, hallituksen edustaja, toimitusjohtaja ja työntekijä voivat olla yksi ja sama henkilö, mutta usein pörssiyhtiön hallituksessa on yhtiöstä riippumattomia henkilöitä. Osakkeenomistajat päättävät hallituksen jäsenten palkkiot yhtiökokouksessa.

Joskus julkisuudessa ihmetellään näiden palkkioiden suuruuksia – monesti ihan aiheestakin – mutta syyttävä sormi osuu vain väärään paikkaan. Yritys ei jotenkin salaperäisesti päätä hallituspalkkioita, vaan ne tosiaan ovat omistajien hyväksymiä. Vaikkakin monesti hallituksen muodostaman ”palkitsemisvaliokunnan” ehdotusten pohjalta. Toisaalta, jos omistajat valitsevat hallituksen, joka seuraavaan yhtiökokoukseen tuo uuden palkkioehdotuksen, jonka omistajat ”kumileimasimena” hyväksyvät, niin omistajienhan rahaa siinä ”lahjoitetaan” hallituksen jäsenille. Ei se, joka pyytää, vaan se, joka maksaa…

On myös hyvä muistaa, että hyvä hallituksen jäsen tuo yritykseen osaamista, kontakteja, liiketoimintaymmärrystä yms., joiden hyödyntäminen voi tuoda yritykseen monin verroin takaisin verrattuna hallituksen jäsenen palkkioon. Tai vastaavan hyödyn saaminen voisi maksaa yritykselle moninkertaisesti. Varmasti moni maksaisi 200 000 euron palkkion henkilölle, jonka ansiosta yritykseeni tulisi 10 miljoonan hyöty.

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan järjestämisestä, ja vastaa mm. siitä, että kirjanpito ja varainhoito on asianmukaisesti järjestetty (Osakeyhtiölaki). Hallituksen jäsen edustaa kaikkia osakkeenomistajia, ja hänen tulisi toiminnassaan huomioida osakkeenomistajien yhdenvertainen kohtelu. Vaikka suurin omistaja olisi yhtiökokouksessa äänestänyt itsensä hallitukseen, niin hän ei voi hallituksessa ollessaan ajaa vain omaa etuaan. Lisäksi hallituksen jäsenien valta jakautuu tasan hallituksen sisällä eli kaikilla on yksi ääni, mikäli hallitustyöskentelyssä äänestykseen päädytään.

Toimitusjohtaja

Osakeyhtiölain mukaan hallitus valitsee toimitusjohtajan, jonka työskentelyä hallitus valvoo. Hän hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja osaltaan vastaa siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Yleisesti eurooppalaisessa kulttuurissa toimitusjohtaja ei kuulu hallitukseen, sillä hallituksen tehtävänä on valvoa toimitusjohtajan toimintaa. Jos toimitusjohtaja kuuluu hallitukseen, niin silloin hän ikään kuin valvoisi itse itseään. Amerikkalaisessa kulttuurissa toimitusjohtaja on yleensä myös hallituksen jäsen.

Osakkeenomistaja ei voi mennä ohjaamaan yrityksen päivittäistä toimintaa ”ettekö te tiedä kuka minä olen” -tyylillä. Ei, vaikka omistaisi kuinka paljon osakkeita. Jopa hallituksen jäsenen tulee olla varovainen, milloin hän ohittaa toimitusjohtajan ”komentoketjun”.

Toimitusjohtajan toimikausi kestää juuri niin kauan kuin hallitus tai välillisesti suurimmat omistajat ovat tyytyväisiä.

Lihayhtiö HK-Scan on antanut potkut toimitusjohtaja Hannu Kottoselle. Kottonen jättää yhtiön välittömästi. Yhtiön mukaan sen hallitus ja yhtiötä vuodesta 2012 johtanut Kottonen sopivat asiasta yhdessä. 20.1.2016)

Vaikka omistajat eivät voi suoraan vaikuttaakaan, niin ainakin kulisseissa painostusta tapahtuukin. Amerikkalaiset suuret eläkelaitokset omistavat isoja osuuksia suomalaisistakin yrityksistä, ja voidaan sanoa, että he ovat osaltaan vaikuttaneet esimerkiksi Nokian toimitusjohtaja valintaan. Ollilan puhelin on varmasti pirissyt, kun omistajat ovat ”neuvoneet”, että nyt olisi toimitusjohtajan vaihdon paikka. Jos ei muuten, niin sitten kutsutaan ylimääräinen yhtiökokous koolle, vaihdetaan hallitus ja sitten saadaan oma henkilö johtoon. Toki tämä on äärimmäinen liike, jollaisia harvemmin pörssiyhtiöissä nähdään, mutta pelotteena se on aina olemassa.

Osinko

Monesti kuulee, että ”yhtiön periaate on ettei se maksa osinkoa” tai ”yhtiö maksaa taas jättiosingot”. Ensinnäkin yhtiö ei tee tätä päätöstä, eikä sitä tee toimitusjohtaja eikä hallituskaan. Päätöksen tekee osakkeenomistajat yhtiökokouksessa hallituksen esityksen pohjalta.

Yhtiökokous voi toki maksaa enemmän tai vähemmän osinkoa, kuin hallitus on esittänyt, mutta tätä voidaan pitää varsin voimakkaana epäluottamuslauseena hallituksen jäseniä kohtaan. Osakeyhtiölaissa on lisäksi pykäliä minimiosingolle sekä sille, ettei yhtiön maksukyky saa vaarantua.

Ramirentin tavoitteena on jakaa osinkona yli 40 prosenttia vuosittaisesta nettotuloksesta
http://www.ramirent.com/portal/fi/sijoittajat/ramirent_sijoituskohteena/

Hallitus (jonka valintaan suurimmat omistajat ovat vaikuttaneet eniten) ovat yleensä jo aiemmin linjanneet mm. yhtiön strategian, kasvutavoitteet yms., ja yleensä samassa yhteydessä on myös sovittu tietyt osinkojen tavoitetasot.

Esim. 40 – 60 %:ia tilikauden voitosta niin, että kasvun rahoittamiseen jää tarvittavat varat. Näin muillakin sijoittajilla on tieto siitä, saako sijoitukselleen lähitulevaisuudessa osinkoja, vai satsaako yritys kasvuun ja laajentumiseen.

Yhteenveto

Sijoittajan on hyvä ymmärtää yrityksen osakkeenomistajan, hallituksen, toimitusjohtajan sekä yhtiökokouksen roolit yrityksen toiminnassa.

Osakkeenomistajat omistavat yrityksen, joten yhtiön työntekijät työskentelevät omistajien hyväksi. Osakkeenomistajat valitsevat yhtiökokouksessa hallituksen ja tilintarkastajan, jotka valvovat ja ohjaavat yrityksen toimintaa osakkeenomistajien haluamalla tavalla. Hallitus palkkaa (ja erottaa) toimitusjohtajan.

Osakkeenomistajat päättävät osingonjaosta yhtiökokouksessa hallituksen ehdotuksen pohjalta.

Advertisements

1 vastaus artikkeliin “Osakkeenomistajat omistavat yrityksen”

Kommentit on suljettu.