Veroja ja vapaa-aikaa

Tässä kirjoituksessa pohditaan mm. miten palkaton vapaa vaikuttaa henkilön käytettävissä oleviin ansioihin. Palkaton vapaa pienentää maksettuja veroja, mutta tämän vapaa-ajan voi käyttää oman asunnon remontointiin ja siten verottomien ansioiden hankkimiseen.

Suomessa on tunnetusti kireä progressiivinen verotus. Ei kuitenkaan puututa tässä kirjoituksessa sen enempää verotuksen tasoon, vaan katsotaan kahden esimerkin kautta, miten se voi vaikuttaa ihmisten tekemiin valintoihin.

Palkaton vapaa

Seuraavassa esimerkki siitä, miten henkilön pitämän 1 viikon palkaton vapaa vaikuttaa hänen käytettävissä oleviin ansioihin.

HUOM! Laskelmissa katsotaan lopullisen verotuksen vaikutuksia – ei siis sitä, miten hänen kuukausittaisen palkkalaskelman käy. Lisäksi oletetaan, että henkilö asuu Helsingissä, hän on kirkollisverovelvollinen (ev. lut.), eikä hänellä ole mitään muita vähennyksiä käytössään. Esimerkissä käytetään apuna verottajan verokorttilaskuria vuodelle 2016 (http://prosentti.vero.fi/VPL2016/Sivut/Aloitus.aspx), joka antaa riittävän tarkkaa tietoa laskelmia varten.

Henkilö saa keskimääräistä 3 500 euron kuukausipalkkaa eli vuosiansio on lomarahat (0,5 kk:n palkka) huomioiden 43 750 euroa. Verolaskurin luvuista ollaan kiinnostuneita kohdasta ”Koko vuoden verot ja maksut yhteensä”, joka henkilöllä on 10 326 euroa.

verolaskelma.jpg

Oheisessa laskelmassa on laskettu henkilön kokonaisveroprosentti, joka on 30,45 %.

Vuosiansio: 43 750 e
Koko vuoden verot ja maksut yhteensä: 10 326 e
Vero %: 10 326/43 750 = 23,60 %
Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu: 6,85 %
Kokonaisveroprosentti: 23,60 + 6,85 = 30,45 %

Kysymys on, että paljonko hänelle jää vähemmän käteen palkattoman vapaan takia?

Oheisen laskelman mukaan loman vaikutus kuukausipalkkaan on 23,25 %, ja hän saisi lomapäivät sisältävältä kuukaudelta 814 euroa vähemmän palkkaa ennen veroja (3 500 – 2 686 = 814).

Kuukaudessa keskimäärin työpäiviä: 21,5
Lomaa: 5 päivää
Loman vaikutus palkkaan: 5/21,5 = 23,25 %

Normaalista kk-palkasta käteen jää:
3 500 * (1 - 30,45 %) = 2 434 e

Loman sisältävän kuukauden palkka: 
3 500 * (1 - 23,25 %) = 2 686 e, josta käteen jää
2 686 * (1 - 30,45 %) = 1 868 e

Käteen jäävä palkka olisi 566 euroa pienempi (2 434 – 1 868 = 566 e). Eli loma näkyisi lompakossa 566 euron suuruisena.

VÄÄRIN!  – tai oikein, sillä tuon verran palkkaa hän saisi palkkalaskelmassa.

Mutta silti väärin – ja tässä tulee koko homman juoni! Progressiivisen verotuksen takia henkilön nettopalkka ei kulje käsi kädessä bruttopalkan kanssa. Koko vuoden verotus huomioiden loman kustannus olisi vain 446 euroa!

Miten?

Koska henkilö saa palkattoman vapaan takia 814 euroa vähemmän palkkaa, niin meidän pitää tehdä uusi verolaskelma verottajan verokorttilaskurissa. Nyt palkka on 42 936 euroa, josta saadaan laskettua uusi kokonaisveroprosentti samaan tapaan kuin yllä. Nyt ”koko vuoden verot ja maksut yhteensä” on 10 012 euroa, jota käyttämällä saadaan kokonaisveroprosentiksi 30,17 %.

Vuosiansio: 42 936 e
Koko vuoden verot ja maksut yhteensä: 10 012 e
Vero %: 10 012/42 936 = 23,32 %
Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu: 6,85 %
Kokonaisveroprosentti: 23,32 + 6,85 = 30,17 %

Tätä kokonaisveroprosenttia käyttämällä voidaan laskea henkilön palkattoman vapaan vaikutus nettoansioihin.

Ei lomaa:
Vuosiansio: 43 750 e, josta veroa 30,45 % eli 13 322 e
Nettoansio verojen jälkeen: 30 428 e 

Viikko palkatonta vapaata:
Vuosiansio: 42 936 e, josta veroa 30,17 % eli 12 954 e
Nettoansio verojen jälkeen: 29 982 e

Nettoansiot olisivat lopullisessa verotuksessa 446 euroa pienemmät (30 428 – 29 982 = 446e). Mutta huomaa ero aiemmin laskettuun 566 euroon. Progressiivinen verotus vaikuttaa tässä voimakkaasti.

Bruttoansiot tippuvat loman takia 814 euroa, mutta nettoansiot vain 446 euroa. Mutta huomaatko, paljonko tuosta menee ns. marginaaliveroa?

Marginaaliveroprosentti on laskennallinen vero, joka menee seuraavasta ansaitusta eurosta. Vaikka tämä vero on laskennallinen, niin se on kuitenkin hyvin todellinen. Lisää marginaaliverosta Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Marginaalivero

Ansiot 814 euroa, josta jää käteen vain 446 euroa. Veroa menee siis 368 euroa eli 45,2 %.

Veroa menee 45,2 %

Henkilön lisääntynyt vapaa-aika toisi hänelle 100 prosentin hyödyn, mutta tekemällä töitä tämän viikon, niin hän olisi saanut itselleen siitä vain 55 prosenttia palkkahyötynä. Lisäksi, mitä suurempi henkilön palkka on, sitä suurempi marginaaliveroprosenttikin on.

Vapaa-ajalla verotonta tuloa

Edellisessä esimerkissä henkilö sai ”vain” lisää vapaa-aikaa. Mutta voisiko tämän vapaa-ajan käyttää verottoman tulon hankkimiseen?

Oman asunnon myymisestä saadusta voitosta ei tarvitse maksaa veroa, mikäli asunto on omistettu ja siinä on asuttu yli 2 vuotta. Jos henkilö olisi nyt myymässä tällaista asuntoa ja jos asunto vaatisi pientä pintaremonttia, niin silloin näppärä nikkaroija voi hyödyntää tilanteen ottamalla palkatonta vapaata remonttia varten.

Näin remontin tuoma hyöty eli parempi myyntihinta tulisi verottomana henkilölle itselleen ja samalla hänen saamatta jääneestä palkasta olisi mennyt 40 – 50 prosentin verot. Oikea kaksoishyöty! Miksi siis rehkiä työnantajalle, kun voi tehdä töitä itselleen ja kerätä täydet hyödyt! Tämä olisi tietenkin kannattavaa vain, jos myyntihinta paranisi enemmän kuin menetetty palkka olisi.

Nikkaroija ottaa siis palkatonta vapaata eli hän maksaa vähemmän veroja, kuin olemalla töissä. Lisäksi hän tekee oman alansa ulkopuolista työtä, eli hän kohdistaa kansantaloudellisesti työpanoksensa ei-optimaalisesti (ammattilainen tekisi nikkaroinnit todennäköisesti paremmin ja tehokkaammin). Hän ei palkannut tähän ketään ammattilaista, joten se ammattilainen jäi vaille töitä. Niin, ja nikkaroija kerää kasvaneet hyödyt ilman veroja itselleen.

Ei, tarkoitus ei ole syyllistää nikkaroijaa. Hän tekee vain omaa pienimuotoista optimointiaan, johon verotuksen kireys häntä ohjaa.

Yhteenveto

Kireä progressiivinen verotus voi ohjata ihmisten ottamaan lisää vapaa-aikaa. Lisääntynyt vapaa-ajan hyöty on täysin henkilön käytettävissä, kun taas korkean marginaaliverotuksen takia menetetty palkka on vain noin 40 – 50 prosenttia. Näin ainakin sellaisissa kotitalouksissa, missä palkka riittää elämän menoihin.

Ja kyse ei ole kuitenkaan mistään suuria palkkoja ansaitsevien ryhmistä, vaan jo keskimääräisellä palkalla marginaaliveron haitta voi olla lähes 50 prosenttia. Ajatusleikkinä voi pohtia sitäkin, että palkka maksettaisiin esim. kahden viikoin välein ja aina marginaaliveroprosentin mukaan. Eli alkuvuoden palkasta ei menisi yhtään veroa, mutta kuukausi kuukaudelta veroprosentti kasvaisi, kunnes vuoden lopussa se alkaisi lähestyä 50 prosenttia. Lopputulos (eli koko vuoden verojen määrä) ei eroaisi nykyiseen malliin, mutta ihmiset näkisivät omin silmin verotuksen kireyden. Niin… Ja kuinka moni jättäisi joulun kiiretyöt tällaisessa tilanteessa väliin?

Huomaa, että tässä kirjoituksessa tehtiin esimerkinomaisia laskelmia varsin suoraviivaisesti eikä esimerkkihenkilöllä ollut verotuksessa muita tuloja eikä vähennyskelpoisia eriä. Kun lasket tilannetta omalta osaltasi, niin käytä pohjalla omia palkka-, asuin- yms. tietojasi. Lisäksi varmistu siitä, ettei parin viikon palkaton loma pienennä muita työpaikan etuuksia esim. kertyviä kesälomia!

Mainokset