Salkkuraportti Q3/2016

Kaikki Talousmentor-salkun yhtiöt ovat raportoineet Q3/2016 tuloksensa, joten on aika tehdä Q3-salkkuraportti. Telia Company asetetaan tarkkailuun osingon suhteen. Technopoliksen korkea velkaisuus ja sen vaikutus koko salkun tilanteeseen yllätti.

Talousmentor-salkku sijoittaa oikeaa rahaa osakkeisiin. Salkku perustettiin varsinaisen osinkokauden ulkopuolella keväällä 2016, joten vuoden 2016 osinkosumma jää 327 euroon. Vuodelle 2017 ennustetaan noin 1 320 euron osinkosummaa. Salkun arvo on aloituksesta noussut 26 819 euroon eli nousua on noin 7,3 %. Seligsonin virtuaalisen vertailusalkun arvo on noussut vieläkin enemmän eli 11,5 % (27 876 euroa).

Salkkuraportin laskennan periaatteita on kuvattu kirjoituksessa Sijoittajan tuloslaskelma ja tase. Edellinen salkkuraportti: Salkkuraportti Q2/2016.

Oman salkun talousjohtaja

Osakesalkun sijaan, sijoittaja voi ajatella olevan ”sijoitusyhtiön” talousjohtaja, joka yrittää tuottaa parasta tuottoa sijoituksilleen. ”Sijoitusyhtiölle” voidaan laskea myös tunnuslukuja samaan tapaan kuin yksittäisille salkun yhtiöille. Näin saa hyvän kokonaiskuvan salkun rakenteesta.

Oheisissa taulukoissa on laskettu Talousmentor-salkun tunnusluvut.

  • Sininen 2016-sarake on Q3 tehty ennuste vuodelle 2016
  • Vihreä Q2/2016-sarake on Q2 tehty ennuste vuodelle 2016
  • Keltainen 2015-sarake on Q3 salkun koostumuksella laskettu vertailuluku vuoden 2015 toteutuneesta tilanteesta.

Tässä Q3/2016-raportin valuuttakursseina on käytetty 18.11.2016 valuuttakursseja (1 USD = 0,9444, 1 SEK = 0,1019 EUR ja 1 NOK = 0,1098 EUR), joita on käytetty sekä Q3/2016 että 2015 luvuissa.

salkkuraportti-q32016

Talousmentor-salkku: Talousjohtajan analyysi

Q3/2016 aikana salkun tapahtumia olivat:

Nokia ja Ericsson asetettiin ”tarkkailuun” Q2/2016 raportissa ajatuksella, että josko jotain käännettä parempaan alkaisi näkymään. Ericssonin 12.10.2016 antama tulosvaroitus suisti osakkeen hurjaan laskuun vetäen myös Nokian mukanaan. Tulosvaroituksesta tein sitten johtopäätöksen, että käännettä parempaan ei olisi ihan heti odotettavissa, ja myin molempien yhtiöiden osakkeet.

Tilalle hankittiin Ford Motor Company:n ja Technopoliksen osakkeita, joiden osinkoennusteet ja -tuotot näyttivät houkuttelevilta.

Technopoliksen hinta pörssissä painui sen verran alas, että lähdin myös hakemaan lyhyen tähtäimen, ehkä noin parin vuoden, spekulatiivista nousua. Toiveena on, että Suomen talouden orastava nousu heijastuu toimitilojen vuokrausasteeseen ja siten Technopoliksen tuloskuntoon. Tämän toivon aikanaan näkyvän myös osakkeen hintatasossa. Technopoliksen osakkeen myynnin tavoitehinta on 3,70 – 3,90 eurossa, kun hankintahinta oli 3,11 euroa (nyt osake on 3,03 eurossa). Tavoitehintaa odotellessa osakkeen odotetaan tuottavan noin 5 prosentin osinkotuottoa.

Tuloslaskelma

Talousmentor-salkku eli ”sijoitusyhtiö” tuottaa 25 000 euron alkupääomallaan vuoden 2016 ennusteen mukaan liikevaihtoa 22 721 ja nettotulosta 1 863 euroa. Q2/2016 salkkuraporttiin verrattuna tilanne on paljon parempi, silloin ennustettu liikevaihto oli 19 656 euroa ja nettotulos 1 545 euroa.

salkkuraportti-tuloslaskelma-q32016

Verrattuna tilikauteen 2015 liikevaihto ja nettotulos ovat selvästi heikompia huomioiden salkun nykyinen osakekokoonpano. Nettotulos putoaa noin 426 euroa, missä suurimpia pienennyksen aiheuttajia ovat Telia Company (-126 euroa), Metsä Board (-120 euroa) ja Technopolis (-74 euroa).

  • Technopolis tekee parempaa tulosta kuin vuonna 2015, mutta syksyn 2016 osakeannin johdosta tilikauden 2016 osakekohtainen tulos on pienempi kuin vuonna 2015.
  • Metsä Board:n osalla tulokseen vaikuttaa muutosprosessi kartonkiyhtiöksi. Muutosprosessi alkaa olemaan ohi, joten vuoden 2017 tuloksen odotetaan olevan selvästi nykyistä parempi.
  • Telia Company:n tuloksessa näkyy yhtiön Q3:lla tekemä 12,5 miljardin kruunun alaskirjaus, joka vetää koko tilikauden 2016 tuloksen tappiolliseksi. Telia on suurten muutosten kourissa, joten se voi heiluttaa salkun lukuja varsin voimakkaasti. Yhtiön osinkopolitiikkana on maksaa vähintään 2 SEK:n osinkoa vuosittain. Koska yhtiö maksaa osinkoa kaksi kertaa vuodessa, niin odotan kevään 2017 osingoksi yhtä kruunua. Pieni pelko osingon tasosta kuitenkin on olemassa, ja tästä syystä asetan Telia Companyn tarkkailuun.

Näyttää vieläpä siltä, ettei yhdenkään salkun yhtiön tilikauden 2016 osakekohtainen tulos parane vuodesta 2015. Ainoa poikkeus on Aktia, mutta siinäkin kyse on varsin pienistä muutoksista.

Tase

Taseessa esiin nousee korollisten velkojen suuri osuus eli 60 491 euroa. Tämä selittyy Aktian, Nordean ja osittain myös Ford:n Financial Services -segmentin korollisilla veloilla. Rahoituslaitoksina niiden bisnekseen luonnollisena osana kuuluu kerätä rahaa markkinoilta ja sitten lainata tätä rahaa hyvällä marginaalilla eteenpäin. Aktian ja Nordean osuus korollisista veloista on yhteensä 45 399 euroa.

salkkuraportti-tase-q32016

Yllä olevassa taulukossa on esitetty laskelmat myös ilman Aktiaa ja Nordeaa. Korollisten velkojen määrä tällöin on 15 092 euroa, mistä Fordin osuus on noin 6 485 euroa. Tässä näkyy myös Technopoliksen korkea velkaisuus, sillä sen osuus korollisista veloista on 4 755 euroa. Technopoliksen vaikutus koko salkun velkaisuuteen hieman yllätti – näin, vaikka yhtiön velkaisuus oli kyllä tiedossa.

Tunnuslukuja

Salkun arvo on tällä hetkellä 26 816 euroa, joten ennustettuun tulokseen suhteutettu PE-luku on 14,4. Näin salkun koostumus on hinnoiteltu varsin alhaiselle tasolle. Varsinkin, kun muistetaan, että Telia Companyn ennustettu tulos on tappiollinen. Tilanne on parantunut Q2/2016 ennusteeseen, jolloin PE oli 16,8.

salkkuraportti-tunnuslukuja-q32016

ROE eli oman pääoman tuotto on 10,0 prosenttia, joten sitä voidaan pitää vielä varsin alhaisena. Jos salkun tavoitteena on kasvattaa nettotulosta yli 10 prosenttia vuosittain, niin silloin ROE:n tulisi olla selvästi yli 10 prosenttia. Näin siinä olisi turvapuskuria ikävien yllätysten varalta. Nyt tuota puskuria ei ole. Tai siinä mielessä on, jos uskotaan Telia Companyn tekevän tilikaudella 2017 voitollisen tuloksen.

Ilman rahoituslaitoksia laskettu velkaantumisen tunnusluvut näyttäisivät olevan keskinkertaisella tasolla. Omavaraisuusaste on 36,7 prosenttia eli hieman alle 40 prosentin tavoitetason ja nettovelkaantumisaste eli gearing on 89,6 prosenttia eli hieman parempi kuin tavoitetaso 100 (gearing on sitä parempi, mitä pienempi tunnusluku on). Kuten edellä jo todettiin, niin tässä näkyy sekä Fordin että Technopoliksen korkealla tasolla olevat velat.

Osinko

Sijoitusyhtiön osinkotuotto on laskettu seuraavan 12 kk:n osingoilla. Tällä tavalla tehdyn osinkoennusteen tarkkuus on riittävä tämän analyysin tarpeisiin.

salkkuraportti-osinko-q32016

Ennustettu osinko on 1 326 euroa, osinkotuotto on noin 4,9 prosenttia ja osingonmaksusuhde on 71 prosentissa. Osingonmaksusuhde on nyt paremmalla tasolla kuin Q2/2016 ennusteen aikaan, mutta muuten osinkoennusteissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta.

Vuodelta 2016 osinkoa on tähän mennessä kertynyt noin 327 euroa, mikä jääkin koko vuoden saldoksi.

Yhteenveto

Salkun koostumus näyttää nyt olevan paremmassa kunnossa kuin Q2/2016. Ennustettu nettotulos on noin 320 euroa parempi, PE on laskenut hyvälle tasolle, ROE nousussa ja osingonmaksusuhde on pudonnut 86 prosentista 71 prosenttiin. Ainoastaan velkaisuus on kasvanut Fordin ja Technopoliksen hankintojen myötä.

Voidaan jopa sanoa, että hyvää tilannetta hieman häiritsee Telia Companyn muutostilanne sekä Technopoliksen korkea velkaisuus. Telia Company asetettiin siis tarkkailuun osingon suhteen eli onko vuoden 2017 osinko yhteensä 2,00 kruunua.

Salkun tavoitteet vuodelle 2017 ovat:

  • Osinko: 1 000 euroa (seuraavan 12 kk:n ennuste: 1 326 euroa)
  • Nettotulos: 1 600 euroa (vuoden 2016 ennuste: 1 863 euroa)
  • Osingonmaksusuhde: < 65 prosenttia (vuoden 2016 ennuste: 71 %)

Osinko ja nettotuloksen tavoitetasot nousevat tämän jälkeen 10 % vuosivauhdilla. Tämä käytännössä tarkoittaa myös sitä, että ROE:n pitää olla yli 10 prosentin tasolla.

Sijoitusyhtiön talousjohtaja voi nyt spekuloida sillä, että miten esimerkiksi Telia Companyn tai Tecnopoliksen myynti ja jonkun toisen yhtiön osto muuttaisi sijoitusyhtiön tunnuslukuja. Muuttuisiko esimerkiksi salkun riskiprofiili ja tuloksentekokyky merkittävästi. Spekulaatiossa on hyvä huomioida osakkeiden myynnistä ja ostoista aiheutuvat kulut sekä myös myyntivoittojen tai -tappioiden verovaikutus.

Advertisements