Osinkostrategia

Median huomio alkaa kohdistumaan jo kevään osinkoihin ja ns. ”osinkokiima” alkaa nousta heti vuodenvaihteen jälkeen. Tässä kirjoituksessa katsotaan osinkosijoittajan osakevalinnan kriteereitä. Sekä tutkitaan Sampo Oyj:n tilannetta näihin kriteereihin nähden.

Osinkosijoittajan ei tule kuitenkaan lähteä metsästämään osinkoja osinkojen vuoksi. Sijoittamisessa katseen tulisi olla pitkälle tulevaisuuteen, joten median luomaan osinkometsästykseen kannattaa suhtautua viileästi. Osinkosijoittamisessa tärkeää on kuitenkin vain se, että yrityksen liiketoiminta on sellaisella pohjalla, että yritys voi kasvattaa maksettavaa osinkoa vuodesta toiseen.

Osinkostrategian kriteerit

Kuten todettua, niin osinkostrategia on parhaimmillaan silloin, kun salkussa olevien osakkeiden osingot kasvavat vuodesta toiseen. Lisäksi olisi hyvä, jos saadut osingot pystytään sijoittamaan uudelleen osinkoaan kasvattaviin yhtiöihin. Näin korkoa-korolle tekijä saa hyvää vauhtia ja pyöritettävän lumipallon koko kasvaa kasvamistaan.

snowball-snow-snow-sifted-snowflake-freezing

Osinkostrategiaa noudattavan sijoittajan osakevalinnan tulisi siis kohdistua osinkoaan kasvattaviin yhtiöihin, joilla on mahdollisuus ylläpitää kasvutrendiä myös tulevaisuudessa. Mutta millaisilla kriteereillä yhtiöitä sitten valitaan?

Seuraavassa kriteereitä, joita itse pyrin käyttämään.

Osinkotuotto

Itse suosin noin 3,0 – 5,0 prosentin osinkotuottoa maksavia yhtiöitä ja USA-yhtiöiden kohdalla kelpaa myös hieman alemmat tuottoprosentit eli haarukka on noin 2,0 – 4,0 prosentissa. Kaikkien yhtiöiden ei kuitenkaan tarvitse olla em. rajojen sisäpuolella, vaan ajatus on, että salkku keskimäärin toimisi tuollaisella osinkotuottoalueella.

Kasvava osinko

Katson yhtiöstä aina sen, että yhtiön osinkohistoria on ollut kasvava viimeisten vuosien aikana. Mitä pidempään osinko on kasvanut, niin sitä parempi. Lisäksi noin 4 vuoden osingon kasvun tulisi olla ”reipasta” eli mielellään yli 4 prosenttia vuodessa. Ja tässä niin, että jokaisena viimeisenä 4 vuotena kasvu on ollut yli 4 prosenttia.

Lisäksi seuraavan parin vuoden osinkojen tulisi kasvaa vähintään 4 prosentin vauhdilla.

Osingonmaksusuhde

Jotta kasvava osinko voisi jatkua vielä pitkään, niin katson yhtiön osingonmaksusuhdetta eli osingon suhdetta osakekohtaiseen tulokseen. Osingonmaksusuhteen tulisi olla alle 70 prosentin tason – keskimäärin 4 – 5 vuoden ajalta laskettuna.

Osinkosumma (4-5v) / EPS (4-5v) < 70 %

Alhainen osingonmaksusuhde antaa puskuria osinkojen nostoon myös tulevaisuudessa. Näin ensimmäinen kuoppa tuloksessa ei uhkaa osingonmaksua tai sen nousua.

Laskeva osakemäärä

Varsinkin USA-yhtiöt käyttävät omien osakkeiden ostoa osana voitonjakoa, joten näiden yhtiöiden kohdalla on hyvä katsoa, josko osakkeiden lukumäärä on laskussa trendinomaisesti. Tämä osaltaan antaa puskuria osingon nostamiselle, mikäli tuloskunto yskähtelee.

Velan määrä

Lisäksi katsoisin sen onko yhtiö kovin velkainen eli onko velkaa niin paljon, että se mahdollisesti voisi uhata tulevaisuuden osinkoja tai niiden nostoja?

Yhteenveto kriteereistä

Oheiseen taulukkoon on koottuna edellä mainitut osinkostrategian kriteerit, joita itse katson osakevalintaa tehdessä. Kriteerit eivät ole ehdottomia, vaan myös poikkeuksille on hyvä jättää tilaa. Idea on kuitenkin se, että salkku kokonaisuudessaan täyttäisi kriteerit mahdollisimman hyvin.

Osinkotuotto      :  n. 3 - 5 %
Osingon kasvu     : > 4 %/v toteutunut 4 v
Osingon kasvu     : > 4 %/v ennuste seuraavat 2 v
Osingonmaksusuhde : < 70 % viimeisten 4 vuoden aikana
Laskeva osakemäärä: Plussaa
Velan määrä       : "Ei korkea"

Osinkostrategia ja Sampo Oyj

Viime viikon kirjoituksessa Arvonmääritys tutuksi arvioitiin Sammon osakkeen arvoa nykyarvomenetelmää käyttäen. Katsotaan seuraavaksi, miltä Sammon tilanne näyttää edellä mainittujen osinkosijoittajan kriteerien valossa.

Kuten ”Arvonmääritys tutuksi” -kirjoituksessa todettiin, niin Arvopaperi-lehden (11/2016) ennusteissa Sampo Oyj:n osinko on 2,25 euroa (kevät 2017) ja 2,36 euroa (kevät 2018). Sammon osinko- ja EPS- ennusteet ja historia ovat siis seuraavanlaisia:

Vuosi   Osinko    EPS       Osingonmaksusuhde
2017e   2,36 eur
2016e   2,25 eur  2,77 eur  81,3 %
2015    2,15 eur  2,96 eur  72,7 %
2014    1,95 eur  2,75 eur  70,9 %
2013    1,65 eur  2,59 eur  63,6 %
2012    1,35 eur  2,51 eur  53,8 %

Sammon osakkeen hinta tänään 13.12.2016 oli 43,82 euroa eli ensi kevään osinkotuotoksi tulisi 5,13 %.

Osingon kasvu on ollut 4 viime vuoden aikana vauhdikasta. Alhaisin kasvu oli tilikaudelta 2015, jolloin osinko kasvoi 10,3 prosenttia eli selvästi enemmän kuin 4 prosentin kriteeri. Lisäksi tilikauden 2016 ja 2017 osinkojen odotetaan kasvavan 4,65 % ja 4,90 % eli nekin ihan mukavasti.

Osingonmaksusuhde on kuitenkin heikkenemässä ja tilikauden 2016 ennusteiden valossa osingonmaksusuhde nousisi jo yli 80 prosentin. Tilikausien 2016e-2013 osingonmaksusuhde on noin 72 prosenttia ja tilikausien 2015-2012 noin 66 prosenttia. Eli aletaan olla 70 prosentin rajan päällä ja ylittämässä sitä.

Tässä kohtaa pitää muistaa, että Sampo aikoo muuttaa osakkuusyhtiönsä Topdanmark:n osinkostrategiaa niin, että se alkaisi maksamaan osinkoa jo keväästä 2017 alkaen, joten se helpottaisi siten Sammon osingonmaksua ja sen kasvattamista.

Osakkeiden lukumäärässä ei ole tapahtunut muutoksia viimeiseen 5 vuoteen.

Sammolla on korollisia velkoja noin 2,9 miljardia euroa, mikä koko taseen loppusummasta noin 36,7 miljardista eurosta on varsin vähäinen.

Sammon osinkokriteerien tilanne:

Osinkotuotto      : n. 5,13 % (OK)
Osingon kasvu     : > 10,3 % (OK)
Osingon kasvu     : > 4,65 ja 4,90 % (OK)
Osingonmaksusuhde : 66 % tai 72 % (melkein OK)
Laskeva osakemäärä: -
Velan määrä       : "Ei korkea"

Voidaan siis sanoa, että näiden kriteerien valossa Sampo olisi osinkostrategiaa noudattavalle kelpo valinta.

Mutta, onko osakkeen hinta 43,82 euroa halpa vaiko kallis? Tekisikö sijoittaja tällä hinnalla hyvät kaupat? Sitä tämä analyysi ei kerro. Viimeisen 12 kk:n aikana osakkeen hinta on vaihdellut noin 34,40 – 47,60 euron välimaastossa. Tähän tasoon verrattuna nykyinen osakkeen hinta lienee varsin kohdallaan.

Yhteenveto

Tarkkaavainen lukija voi osinkostrategian kriteereissä huomata yhteneväisyyksiä Talousmentor-arvoluvun kriteereihin. Kyllä, tämä on pelkistetty versio osinkosijoittajaa varten. Talousmentor-arvoluvussa on 30 erilaista kriteeriä, joilla pisteitä voi saada, kun tässä niitä on 6. Voit ladata arvoluvun kirjoitussarjan tästä: Talousmentor-arvolukusarja.pdf.

Näiden kriteerien tarkoituksena on saada vastaus sille, että onko yrityksen liiketoiminta sellaisella pohjalla, että yritys voi kasvattaa maksettavaa osinkoa vuodesta toiseen.

Mainokset

3 vastausta artikkeliin “Osinkostrategia”

  1. Kiitos tästäkin! Voisitko ajatella lisääväsi kyseisenlaisen osinkokriteerit-taulukon kaikkiin yritysanalyyseihisi? Sehän voisi olla vain tuollainen tiivis taulukko ilman sen kummempia selityksiä.

    Tykkää

    1. Hei. Kiitoksia kommentista ja ideasta.

      Kunkin yrityksen yritysanalyysi-sivulla on linkki arvoluku-sivulle, missä on kyseisen yrityksen arvolukupisteet eriteltynä 30 eri kriteerin kesken. Esimerkiksi Sammon Talousmentor-arvolukuun voi tutustua tästä: https://talousmentor.com/yrityslista/sampo/arvoluku/

      Siellä kohdat ”Voitonjako 1-5”, ”Osakkeen hinta 5” ja ”Tase 3-6” ovat varsin linjassa tämän kirjoituksen osinkokriteerien kanssa.

      Itse katson sijoituksia tehdessä oikeastaan kaikkia arvoluvun kriteereitä, sillä se antaa paremman kuvan yrityksen tuloksentekokyvystä. Lisäksi on hyvä muistaa, että tällaiset pistelistat ovat varsin mekaanisia – ja aina kaikki kriteerit eivät ole järkeviä kaikille yrityksille (esim. pankit ja muut rahoituslaitokset).

      Tykkää

Kommentit on suljettu.