Tavoitehinta osinkotuottoa käyttäen

Osinkotuottomenetelmässä pyritään määrittämään osakkeiden tavoitehintoja hyödyntäen osakkeen lyhyen aikavälin hintaheiluntaa. Menetelmän peruspilarina on kuitenkin aina yritykset, jotka pystyvät kasvatamaan osinkoaan pitkälle tulevaisuuteen

Kirjoituksessa osinkotuottomenetelmän esimerkkeinä Sampo Oyj ja Ericsson.

Osinkostrategia-kirjoituksessa pohdittiin sitä, millaisilla kriteereillä osinkosijoittaja valitsee yhtiöitä sijoitussalkkuun:

”Osinkostrategiaa noudattavan sijoittajan osakevalinnan tulisi kohdistua osinkoaan kasvattaviin yhtiöihin, joilla on mahdollisuus ylläpitää kasvutrendiä myös tulevaisuudessa.”

Kirjoituksessa käytiin Sampo Oyj:n tilanne läpi, ja todettiin yhtiön olevan kelpo valinta osinkostrategiaa noudattavalle sijoittajalle. Mutta avoimeksi jäi se, että onko 43,82 euron hintainen Sammon osake halpa vaiko kallis. Tämän kirjoituksen osinkotuottomenetelmän perusteella kyseinen hinta olisi korkeahkolla tasolla.

Tavoitehinnan määrittäminen

Tavoitehintaa määritellessä sijoittaja voisi (ja ehkä tulisi) käyttää nykyarvomenetelmää, mikä esiteltiin kirjoituksessa Arvonmääritys tutuksi. Kyseisessä kirjoituksessa laskettiin esimerkinomaisesti Sampo Oyj:n arvo nykyarvomenetelmällä ja arvoksi saatiin 30,77 – 37,63 euroa, riippuen laskennan parametreistä. Huomaa, että osinkoanalyysi oli varsin heppoinen, joten em. arvoalueeseen tulee suhtautua suurella varauksella!

Sijoittajat käyttävät usein PE-lukuja osakkeen hintatason mittaamiseen. PE-lukujen käytössä on kuitenkin omat haasteensa, ja suosittelen kaikkia aiheesta kiinnostuneita lukemaan Random Walkerin kirjoittaman kirjoituksen ”Mitä P/E-luku oikeasti kertoo?https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/mita-pe-luku-oikeasti-kertoo.

Osinkotuottomenetelmän tausta-ajatus

Tärkeää osinkotuottomenetelmässä on valita laadukkaita yhtiöitä, joiden tuloksentekokyky on hyvällä tai erinomaisella tasolla. Yhtiövalintakriteerit voivat noudattaa esimerkiksi Osinkostrategia-kirjoituksen kriteereitä, mutta idea on valita yhtiöitä, jotka pystyvät maksamaan nousevaa osinkoa pitkälle tulevaisuuteen.

Lyhyellä aikavälillä osakkeiden hinnat heilahtelevat pelon ja ahneuden seurauksena, ja heilahtelut voivat olla voimakkaitakin. Mutta ennen pitkää osakkeen hinta alkaa vastaamaan sen taustalla olevan yhtiön tuloksentekokykyä ja todellista (nyky)arvoa. Tätä heilahtelua pyritään hyödyntämään osinkotuottomenetelmässä.

Osinkotuottomenetelmän ideana on katsoa sopiva ostohetki hyvän yrityksen osakkeelle. Menetelmä ei siis kerro yhtiön arvoa, kuten nettonykyarvo, vaan se kertoo osakkeen hintatason suhteessa menneeseen noin 6 – 7 kuukauteen.

Näin voidaan sanoa, että osinkotuottomenetelmä on yhdistelmä tunnuslukuja (eli hyvän yrityksen löytäminen) sekä teknistä analyysiä (eli hyvän ostohetken löytäminen).

Esimerkki kuvaa osinkotuottomenetelmää:

Oletetaan, että yhtiön osinko on kasvanut 0,03 euroa neljä edellistä vuotta (esimerkiksi 0,50 – 0,53 – 0,56 – 0,59), ja jos kuluva vuosi näyttää menevän ilman yllätyksiä, niin lienee helppo ennustaa, että seuraava osinko on 0,62 euroa – ja sitä seuraavan vuoden osinko 0,65 euroa.

Oletetaan lisäksi, että osakkeen hintataso on keskimäärin sellainen, että ennustettuun osinkoon (0,62 euroa) nähden osinkotuotto on asettunut 4,0 prosenttiin. Näin osakkeen hinta on keskimäärin 15,50 eurossa (= 0,62/4%).

Ideana on siis hyödyntää osakkeiden hintaheiluntaa. Eli voidaan kysyä, että voisiko sijoittaja ostaa osakkeen silloin, kun osinkotuotto nousee 4,5 prosenttiin ja vastaavasti myydä sen silloin, kun osinkotuotto laskee 3,5 prosenttiin? Eli osto 13,78 eurossa ja myynti 17,71 eurossa?

JOS hän pystyy tähän, niin hän saisi yli 28 prosentin myyntivoiton. Ja myyntihintaa (17,71 euroa) odotellessa, hän saisi 4,5 prosentin nousevaa osinkotuottoa. Vaikka tähän menisi 3 vuotta, niin silti korkoa-korolle myyntivoitto olisi noin 8,6 prosenttia. Osingot huomioiden vuosituotto olisi 13,1 prosenttia!

Liukuva painotettu osinkotuotto

Osinkotuottomenetelmän vaikeutena on määritellä keskimääräinen osinkotuotto (edellisen esimerkin 4,0 %).

Itse käytän eräänlaista ”liukuvaa painotetun osinkotuoton” -menetelmää osakkeen ala- ja ylärajojen laskentaan.

Ideana on katsoa osakkeen alin ja ylin hinta noin 6 kuukauden ajalta, jakaa tämä ajanjakso osiin osingon julkistuksen ja irtoamisen aikojen perusteella sekä normeerata alin ja ylin hinta näille ajanjaksoille osingon (tai osinkoennusteen) perusteella. Lopuksi lasketaan päivillä painotettu keskiarvo osakkeen alimmalle ja ylimmälle hinnalle. Teen erillisen kirjoituksen myöhemmin, missä selvennän menetelmän matemaattista laskentaa. 

Alaraja on eräänlainen huomiohinta eli indikaatti sille, että osake on viimeiseen puoleen vuoteen nähden alhaisella tasolla. Tämä vastaisi edellisen esimerkin tilannetta ”4,5 %”, jolloin yhtiön laadullinen arviointi tulisi tehdä. Mitään osaketta ei tulisi ostaa vain sen takia, että jokin mekaaninen tunnusluku (esim. PE) on alhaisella tasolla. Ei siis tässäkään tilanteessa.

Yläraja on eräänlainen tavoitehinta eli indikaatti sille, että osakkeen hinta on kalliin puoleinen. Tämä vastaisi edellisen esimerkin tilannetta ”3,5 %”. Ja ennen osakkeen myyntiä, sijoittajan tulisi tarkistaa, että onko yhtiön tilanne parantunut niin, että uusi hintataso on perusteltu.

Mikäli osake ostetaan huomiohinnan kohdalla (”4,5 %”), niin silloin tavoitehinta (”3,5 %”) kannattaa merkitä muistiin. Näin siksi, että ostohetken tavoitehinta on se, mitä tavoitellaan. Kun aikanaan tavoitehintaan toivottavasti päästään, niin osakettahan ei ole pakko myydä siinä kohtaa, jos yrityksen tilanne on parantunut selvästi.

CASE: Sampo Oyj

Katsotaan, miltä Sampo näyttää osinkotuottomenetelmän silmin. Oheisessa kuviossa on Sammon osakkeen kurssikehitys 1.1.2015 alkaen eli noin 2 vuoden ajalta. Silmämääräisesti ja jälkikäteen katsoen vuoden 2015 ostopaikka olisi ollut noin 42 eurossa ja vuonna 2016 noin 37 eurossa.

osinkotuottomenetelma-sampo-osakekehitys
Sammon osakkeen hintakehitys 1.1.2015-16.12.2016

Osinkotuoton kehitys samalta aikaväliltä on esitetty alla olevassa kuviossa. Kuviosta nähdään, että keskimääräistä osinkotuottoa (eli aiemman esimerkin ”4,0 %”) on vaikea määritellä.

osinkotuottomenetelma-sampo-osinkotuotto
Sammon osakkeen osinkotuoton kehitys 1.1.2015-16.12.2016

Vuonna 2015 keskimääräinen osinkotuotto oli ehkä noin 4,75 prosenttia, mutta vuodelle 2016 keskimääräisyyttä ei oikein voi sanoa. Ehkä viime kesän yli 6 prosentin osinkotuotto olisi ollut riittävän houkutteleva – varsinkin, kun osingon uskotaan nousevan tulevina vuosina.

Ao. kuviossa on uudelleen Sammon kurssikehitys (sininen) vuodesta 2015 alkaen. Siihen on lisätty osinkotuottomenetelmällä lasketut tavoitehinta (punainen) ja huomiohinta (vihreä).

osinkotuottomenetelma-sampo-rajahinnat
Sammon osakkeen hinnan sekä huomio- ja tavoitehinnan kehitys 1.1.2015 – 16.12.2016

Osakkeen hinta on alittanut huomiohinnan eli vihreän linjan kolmisen kertaa (helmi-, touko- ja kesäkuu 2016) viimeisen parin vuoden aikana. Jos sijoittaja osti tuolloin osakkeita (esim. 2 000 euroa per sijoitus), niin hän sai niitä seuraavasti.

Päiväys Osakkeita Ostohinta Tavoitehinta
 9.2.16     50      39,73       47,67
 2.5.16     50      39,94       51,89
14.6.16     53      37,16       51,17
----------------------------------------
YHTEENSÄ   153    5953,00     7690,00

Yhteensä sijoittaja osti 153 osaketta ja käytti niihin 5 953 euroa (kaupankäyntikuluja ei huomioida tässä). Lisäksi sijoittaja olisi saanut helmikuun ostosta osinkoa 107,50 euroa ennen veroja. Sijoitusten tavoitehinta olisi 7 690 euroa eli 50,26 euroa osakkeelta. Eli jos osakkeen hinta nousisi tälle tasolle, niin sijoittaja saisi osakkeiden myynnistä 7 690 euroa, jolloin myyntivoitto olisi 1 737 euroa eli noin 29 prosenttia.

Jos tähän 50,26 euron tasoon menisi ostohetkestä vaikkapa 3 vuotta (toukokuu 2019), niin silloin vuotuinen korkoa-korolle tuotto olisi noin 8,9 prosenttia. Ja tuon päälle vielä noin 5,8 prosentin (nousevaa) osinkotuottoa. Eli karkeasti noin 14,7 prosentin tuotto per vuosi.

Kaavio näyttäisi osoittavan sen, että nykyinen hintataso olisi korkeahkolla tasolla, sillä se leikkaa punaista tavoitehintaa.

CASE: Ericsson

Ericssonin kohdalla korostuu se, että yrityksen tuloksentekokyvyn ja osinkokehityksen tulee olla erinomaisella tasolla. Ehkä se sitä alkuun olikin, jolloin myös perinteisillä menetelmillä mitattuna sijoittaja olisi voinut erehtyä Ericssonia ostamaan.

Ericssonin liiketoiminta alkoi murentua askel askeleelta, kunnes Q3/2016 tulosjulkistuksen yhteydessä tilanteen vakavuus tuli ilmi kaikessa karmeudessaan.

osinkotuottomenetelma-ericsson-rajahinnat
Ericssonin osakkeen hinnan sekä huomio- ja tavoitehinnan kehitys 1.1.2015-16.12.2016

Ensimmäisen kerran huomiohinta alittui kesällä 2015 noin 87 SEK:n hintaan, jolloin tavoitehinta oli noin 127 SEK:ssä. Tämän jälkeen huomiohinta olisi alittunut lähes kuukausittain, ja viimeisin alitus olisi tullut syksyllä 2016 joko 57 SEK:n tai 47 SEK:n hintaan riippuen siitä, miten kuviota tulkitsee.

Joka tapauksessa kyyti olisi ollut kovaa, jos ostot olisi tehty pelkästään huomiohinnan perusteella. Lisäksi nyt näyttää siltä, että Ericssonin kevään 2017 osinko jää 3,70 SEK eli kevään 2016 tasolle. Mutta voi käydä myös niinkin, että osinkoa leikataan tai se jätetään kokonaan maksamatta.

Näin Ericssonin kohdalla osinkotuottomenetelmän tukijalka hyvä ja nouseva osinko pettäisi – tai ainakaan se ei ole kovin tukevalla pohjalla.

Yhteenveto

Osinkotuottomenetelmässä pyritään hyödyntämään normaalia osakkeiden lyhyen aikavälin hintaheiluntaa. Menetelmän peruspilarina voidaan pitää sitä, että osakkeen taustalla olevan yhtiön tuloksentekokyky on hyvällä tasolla niin, että osingon tason uskotaan nousevan tulevina vuosina.

Kun osakkeen hinta heilahtelee yleisen markkinaliikkeiden seurauksena, niin samalla sijoituksen osinkotuotto heilahtelee. Mikäli yhtiön liiketoiminnassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia, niin sijoittaja saa osakkeen hyvällä hinnalla ja hyvään osinkotuottoon. Ja tämä hyvä osinkotuotto antaa mukavaa ja nousevaa perustuottoa tavoitehintaa odotellessa.

Sammon kohdalla menetelmä tuntuisi toimivan ihan kivasti, mutta Ericssonin kohdalla ei. Toisaalta, aina voi pohtia sitä, että olisko Ericssoniin sijoittanut kesällä 2015 joka tapauksessa?

Siksi yhtiön taloudelliseen tilanteeseen tulee aina tutustua tarkemmin ennen sijoituspäätöstä. Ja silti sijoitus voi olla raskaasti tappiollinen oli osakkeen valinnan menetelmä mikä tahansa.

Advertisements

3 vastausta artikkeliin “Tavoitehinta osinkotuottoa käyttäen”

  1. Päivitysilmoitus: Tavoitehinnat – Talousmentor

Kommentit on suljettu.