Rahoitusmarkkinoiden tehtävät

Rahoitusmarkkinoiden tehtävät ovat varojen allokointi, riskien hajauttaminen, informaation välittäminen ja likvidisyyden lisääminen. Pankit, pörssit yms. hoitavat juuri tätä tehtävää. Kirjoituksessa selviää myös se, miksi pankkitallettaja saa vain pienen koron, kun pankki kerää talletuksella isot voitot.

Suomalaisilla makaa pankkien tileillä miljardeja euroja, jotka näin nollakorkojen aikana eivät tuota mitään. Mutta kuten kirjoituksessa Korko ja inflaatio jo todettiin, niin eivät nämä pankkitalletukset ole normaalikorkojen aikanakaan tuottaneet mitään. Siis sellaista tuottoa, että talletettujen rahojen ostovoima olisi kasvanut.

Riskin hajauttaminen

Mutta tuottavat ne sentään jotain – pankille tai pikemminkin niiden omistajille. Pankki saa lähes ilmaista rahaa sisään, jota se voi lainata edelleen asunto- tai yritysluottoina, joilta he saavat hyvää tuottoa. Pankeilla on tässä tärkeä rooli rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta. Kotitalouksien ns. lyhyet tai keskipitkät talletukset lainataan edelleen ns. pitkän aikavälin tarpeisiin. Lisäksi kotitalouksien tekemät riskittömät talletukset muuttuvat pankkien toimesta riskipitoisemmiksi lainoiksi.

Edellä mainituista syistä pankkitallettaja saa huonompaa tuottoa talletuksilleen. Raha talletustilillä on luonteeltaan lyhytaikaista. Pankin antaman lainan laina-aika voi olla yli 20 vuotta. Kuten kirjoituksessa Korko ja inflaatio todettiin, niin mitä pidempi laina-aika on, sitä enemmän siihen liittyy riskiä, ja sitä suurempi korvaus (eli korko) lainalla tulee olla.

Toinen syy tallettajan saamalla pienemmälle korolle on se, että talletus tehdään pankkiin, jossa talletuksen riski on varsin alhainen. Pankkitalletuksella on vielä suojanaan talletussuoja (https://fi.wikipedia.org/wiki/Talletussuojahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Talletussuoja), joka vähentää talletuksen riskiä entisestään. Pankin tekemä yrityslainoitus on luonteeltaan paljon riskisempi verrattuna tallettajan tekemään pankkitalletukseen. Ja kuten todettu – mitä riskisempi sijoituskohde, sitä suurempi pitää korvauksen eli koron olla.

Ilman pankkeja yritysten olisi vaikeaa kerätä rahoitusta markkinoilta, sillä kotitalouksien ja yritysten tarpeet (esim. laina-aika tai lainaturva) ovat erilaiset.

Rahoitusmarkkinoiden tehokkuus

Rahoitusmarkkinat tulee ymmärtää laajempana, kuin edellä mainittu kotitalous-pankki-yritys esimerkki. Se on eräänlainen verkosto, jossa rahaa virtaa etsien parasta mahdollista tuottoa (riskit huomioiden). Kahdesta identtisestä vaihtoehdosta rahaa saa se, jonka tuotto-odotus on parempi.

Esimerkki:

Yritys A tarvitsee 10 miljoonaa euroa pääomia ja se laskee liikkeelle lainapapereita. Yhden lainapaperin nimellisarvo on 1 000 euroa, ja lainan laina-aika on 5 vuotta ja korko on 4,5 prosenttia. Myös Yritys B laskee liikkeelle lainapapereita vastaavilla ehdoilla kuin Yritys A, mutta korko on 5,0 prosenttia.

Jos yritysten riskitasot ovat identtiset, niin Yritys B saa myytyä lainansa ensin. Mikäli sijoittajien tuottovaatimus (r) olisi 5,0 prosenttia, niin tästä saadaan laskettua lainan hinta käyttäen Excelin PV()-kaavaa.

PV(0,05; 5; 50; 1000) = 1 000 euroa

Jotta Yritys A saisi lainan kaupattua, niin sen pitäisi laskea 1 000 euron nimellisarvolla olevan lainapaperin hintaa. Hinta olisi:

PV(0,05; 5; 45; 1000) = 978,35 euroa.

A:n pitäisi siis myydä lainaansa noin 2,2 prosenttia halvemmalla kuin B, jotta se saisi lainansa myytyä.

Rahoitusmarkkinoiden tehtävät

Edellinen esimerkki antoi hyvän kuvan siitä, miten rahoitusmarkkinat ohjaavat (allokoivat) varoja mahdollisimman tehokkaasti. Yritys B saisi rahaa kokoon 10 miljoonaa, kun A saisi vain 9,78 miljoonaa. Tehokkuuden esteenä ei saisi olla tarpeettomia kustannuksia taikka veroja eikä ajallista viivettä.

spider-web2

Esimerkissä pieneltä tuntuva 0,5 prosenttiyksikön tuottoero aiheutti sen, että rahoitusmarkkinoiden verkosto ja sen rahojen virta ohjautui mieluummin B:lle kuin A:lle. Vasta, kun A muutti lainaehtojaan, niin verkko tasapainottui.

Kirjoituksen alun pankkitalletusesimerkissä käsiteltiin rahoitusmarkkinoiden riskin hajauttamisen tehtävää.

Kolmas rahoitusmarkkinoiden tehtävä on välittää informaatiota. Pörssien isot kurssireaktiot kertovat aina siitä, että maailmalla tai yritykselle on tapahtunut jotain yllättävää. Yrityksen ilmoittama positiivinen tai negatiivinen uutinen leviää pörssien kautta välittömästi.

Rahoitusmarkkinoiden tehtävänä on myös lisätä sijoitustuotteiden likvidisyyttä. Mikäli pörssejä tai rahamarkkinoita ei olisi, niin yritysten olisi vaikea kerätä rahoitusta itselleen. Yrityksen liikkeelle laskema osake on periaatteessa ikuinen ja käytännössäkin pitkäaikainen. Sijoittajilla ei ole mahdollisuuksia sitoutua tällaisiin sijoitusaikoihin. Tai ainakin tällaisia sijoittajia on selvästi vähemmän. Mutta, jos sijoittajilla on pörssi, missä osakkeita voi tarpeen tullen myydä ja ostaa, niin se helpottaa myös yritysten osakepääoman keräystä. Pitkäaikainen sijoitus saadaan pörssin avulla muutettua hyvinkin lyhytaikaiseksi sijoitukseksi.

Yhteenveto

Rahoitusmarkkinat ovat kuin verkko, missä raha virtaa etsien parasta mahdollista tuottoa. Mikäli rahoitusmarkkinat kohtaavat häiriöitä (esim. kohonneita veroja) jossain kohtaa verkkoa, niin se osa verkosta jää vähemmälle painolle. Rahoituksen saanti vaikeutuu ja kallistuu siinä kohtaa verkkoa. Ja, kun rahan hinta nousee, niin investoinnit vähenevät. Ja kun investoinnit vähenevät, niin myös työpaikkojen määrä vähenee tässä kohtaa verkkoa. Toisaalta tämä toimii myös toisin päin eli jos jossain kohtaa verkkoa rahoitusmarkkinoiden toiminta paranee (verot pienenevät), niin silloin raha virtaa näille markkinoille helpommin.

Rahoitusmarkkinoiden toimivuus ja niiden tehokkuus on yhteiskunnan kannalta tärkeää.

Kun seuraavan kerran julkisuudessa pohditaan verojen yms. maksujen nostoa tai laskua, niin kannattaa samalla pohtia sitä, miten se vaikuttaa Suomen rahoitusmarkkinoihin. Tuleeko rahoitusmarkkinoiden verkossa Suomen kohdalle häiriötekijä vai poistuuko sieltä sellainen? Ja miten rahavirtojen silloin käy? Entä syntyykö tästä uusia työpaikkoja?

Mainokset

Yksi ajatus artikkelista “Rahoitusmarkkinoiden tehtävät”

Kommentit on suljettu.