Kohti sijoitusstrategiaa: Päiväkirja

Monille piensijoittajille sijoitustoiminta ja osakepoiminta on älyllinen harrastus, jossa haluaa kehittyä paremmaksi. Sijoituspäiväkirjan pitäminen auttaa tässä kehittymisessä, sillä siinä voi palata myöhemmin omiin fiiliksiin tai sijoitusten perusteluihin. Samalla voi paremmin puntaroida sitä, mikä meni hyvin ja missä olisi parantamisen varaa.

Normaalit blogikirjoitukset jäivät tuloskierroksen takia kuukauden tauolle, mutta nyt on taas aika jatkaa kirjoituksia.

Ennen taukoa oli puhetta sijoitusstrategiasta ja viimeisin kirjoitus oli Kohti sijoitusstrategiaa: Kirjanpito, missä käytiin läpi sijoittajan kirjanpitoa ja muistiinpanojen tekoa.

Kirjanpidossa ajatuksena on mekaanisesti kirjata ylös perustietoa varsinaisesta sijoitustapahtumasta – esimerkiksi tapahtumapäivä, hinta, määrä ja niin edelleen. Kuten kirjoituksessa todettiin, niin Excelissä pidetty kirjanpito auttaa mm. veroilmoituksen tarkistamisessa. Sen avulla voi myös selvittää omaa sijoituskäyttäytymistä ja sen muutoksia.

Miksi pitää päiväkirjaa?

Sijoituspäiväkirja eroaa kirjanpidosta siten, että päiväkirjan avulla pyritään kirjaamaan ylös syitä sille, miksi osaketta ostettiin tai myytiin. Päiväkirjaan voi myös kirjata omia tuntemuksia ja fiiliksiä yleisestikin, vaikkei kauppaa kyseisenä päivänä kävisikään. Esimerkkeinä tällaisista tilanteista voisi olla esim. viime vuoden Brexit äänestys ja sen tuloksen selviäminen, USA:n vaalit, Kreikan velkaneuvottelut jne.

Monille piensijoittajille sijoitustoiminta ja osakepoiminta on älyllinen harrastus, jossa haluaa kehittyä paremmaksi. Päiväkirjan pitäminen auttaa tässä kehittymisessä, sillä siinä voi palata myöhemmin omiin fiiliksiin tai sijoitusten perusteluihin. Samalla voi paremmin puntaroida sitä, mikä meni hyvin ja missä olisi parantamisen varaa.

Todetaan vielä, että säännöllistä kuukausisäästämistä kustannustehokkaisiin osakerahastoihin tekevän ei ehkä tarvitse päiväkirjaa pitää. Mutta, jos erilaiset markkinatilanteisiin liittyvät tunnereaktiot alkavat vaivaamaan, niin silloin päiväkirjan pitäminen voi olla hyödyllistä. Varsinkin, kun samankaltainen tilanne nousee esiin, niin päiväkirjasta voi katsoa, miten edellisellä kerralla reagoi – ja miten tilanteesta selvittiin.

Oma herätys

Itse en ole pitänyt sijoituspäiväkirjaa – ainakaan tämän kirjoituksen laajuudessa. Havahduin kuitenkin päiväkirjan tarpeeseen, kun viime syksynä Sharevillessä eräs nimimerkki kysyi, että miksi ostin Technopoliksen osakkeita?

why-what-where

Ostosta oli ehtinyt kulua siinä vaiheessa viikon verran, joten ostointo ja itsevarmuus tapahtumasta oli ehtinyt jo laantua. Kysymys oli kuitenkin erittäin hyvä – ja minulla ei ollut antaa vastausta suoralta kädeltä. Ensireaktiona olikin ajatukset, että ”miksi ostinkaan?” ja ”olinko tehnyt virheen?” – ja nämä tuntemukset vain viikko sijoitustapahtumasta. Jälkeenpäin tarkastellessa faktaperusteita Technopoliksen hankinnalle olikin yllättävän vaikeaa löytää. Lisäksi tiesin, että Sharevillessä nimimerkeille ei riittäisi ostoperusteeksi ”PE oli alhainen”, vaan perusteluiden olisi hyvä olla pitävämpiä.

Tuossa kohtaa ymmärsin sen, että miten voin kehittää omaa toimintaani sijoittajana, jos en edes viikkoa myöhemmin muista järki- ja faktaperusteita osakeostolleni? Tarvitsisin siis sijoituspäiväkirjan, johon voisin merkata ylös tapahtumapäivän tilanteen niin tunne- kuin myös faktatasolla.

Toinen havahtuminen päiväkirjan tarpeeseen oli se, kun luin Sijoita kuin Guru -kirjaa (Karo Hämäläinen ja Jukka Oksaharju). Kirjan alkupuolella kuvataan Benjamin Graham:n sijoitusperiaatteita, ja sieltä osui seuraavat lauseet esiin:

Sijoittaja ei ole oikeassa tai väärässä sen vuoksi, että lauma on hänen kanssaan eri mieltä. Sijoittaja on oikeassa, kun hänen tietonsa ja päättelynsä ovat oikeita. Sijoittajan tulee tehdä laskelmat päätöksentekonsa tueksi ja tuotto-odotuksien pitää perustua aritmetiikkaan eikä toiveisiin. (Sijoita kuin Guru, s. 35).

Tässä sama juttu kuin yllä – miten voisin analysoida tilannetta, jos muistikuvat ovat jo viikon jälkeen varsin hatarat.

Päiväkirjamerkinnät oston hetkellä

Kuten todettua, niin en ole itse vielä päiväkirjaa pitänyt, vaikka olen sen todennut tarpeelliseksi. Lähtisin kuitenkin päiväkirjan kohdalla liikkeelle tavoitteesta eli ”miten minusta tulisi parempi sijoittaja” tai ”miten olen toiminut erilaisissa markkinatilanteissa”.

Seuraavassa ideoita siitä, millainen päiväkirja ja niiden merkinnät voisivat olla. Tässäkin harjoitus tekee mestariin eli muutaman kuukauden jälkeen näkee sen, mikä omalla kohdalla toimii ja mikä ei.

Teknisesti päiväkirja voi olla Word-dokumentti, tekstitiedosto tai jokin netin lukuisista päiväkirjasovelluksista. Alkuun tärkeää on aloittaa päiväkirjan pitäminen ylipäätänsä, joten mitä simppelimpi ratkaisu, sitä parempi.

Päiväkirjaan tulisi kirjata ylös sijoitustapahtuman faktat, kuten päiväys, osakkeen hinta, määrä, yhteishinta sekä joukko oleellisia tunnuslukuja (PE, tulos- ja osinkoennuste, ROE yms.). Myös tunnuslukujen odotustasot esim. tuloksen ja osingon parin seuraavan vuoden ennusteet. Faktojen kohdalla myös niiden lähde on hyvä kirjata ylös eli oliko ne itse tehtyjä arvioita vaiko Talousmentorin, Arvopaperin tms. esittämiä arvioita.

checklist

Osaketta ostetaan sen vuoksi, että sen hinnan odotetaan nousevan. Päiväkirjaan tulisi merkitä se, miksi uskoo hintatason nousevan ja millä aikavälillä. Se voi olla odotettujen tuottojen tai osinkojen hyvä kehitys, hetkellinen pörssiromahdus ja odotus siitä toipumiselle tai sitten ihan perstuntuma, spekulatiivinen, tekniseen analyysiin perustuva jne. tekijä.

Sijoittajalla olisi hyvä olla jokin sijoitusstrategia, joten sijoitustapahtuman tulisi noudattaa tätä strategiaa. Päiväkirjaan olisi hyvä mainita se, miten sijoitus sopii omaan strategiaan – ja jos se ei sovi, niin sekin olisi hyvä mainita.

Päiväkirjatapahtuman liitteeksi on hyvä lisätä kurssigraafi viimeiseltä parilta vuodelta.

Päiväkirjamerkinnät myynnin hetkellä

Myyntitapahtuman kohdalla päiväkirjaan voisi kirjata syitä myynnille. Esimerkiksi tavoitehinnan ylittyminen, paremman sijoituskohteen löytyminen, nosto asunnon ostoon tai sitten yrityskohtainen pettymys (tulos- tai osinkokehitys, tuotekehityksen epäonnistuminen, tappiokierteen jatkuminen) yms.

Päiväkirjatapahtuman liitteeksi on hyvä lisätä kurssigraafi ostohetkestä myyntihetkeen.

Päiväkirjamerkinnät 4 – 6 kuukautta myyntiä myöhemmin

Kun myynnistä on kulunut useampi kuukausi, niin on hyvä palata vielä kerran tilanteeseen. Tässä kohtaa voi miettiä sitä, että oliko myynti sittenkään hyvä ajatus tai olisiko myyntipäätös pitänyt tehdä paljon aikaisemmin? Eli miten yrityksellä on mennyt myynnin jälkeen ja miten osakkeen kurssi oli kehittynyt.

Vai perustuiko osto tai myynti sittenkin markkinatunnelmiin, spekulaatioihin, huhuihin tms. lyhyen aikavälin pelkoihin ja odotuksiin.

Päiväkirjatapahtuman liitteeksi on hyvä lisätä kurssigraafi myyntihetkestä nykyhetkeen.

Tässä kohtaa on mahdollista analysoida sijoitusta kokonaisuutena. Oliko sijoitustapahtumaan johtaneet perustelut aidosti hyviä, tuliko positiivisia tai negatiivisia yllätyksiä, miksi sijoitus onnistui tai miksi se epäonnistui? Kolmen kurssigraafin avulla on helppo nähdä myös se, että miten ajoitus onnistui (yleensä ajoitus ei onnistu) tai tuliko tartuttua ns. putoavaan puukkoon, jne.

Esimerkki: Amerin osto

Ostin Amer Sports:n osakkeita Talousmentor-salkkuun 16.2.2017 ja tässä esimerkinomaisesti tämän tapahtuman päiväkirjamerkintä. Tämä on ehkä turhan seikkaperäinen, mutta tässä helpottaa se, että olin tehnyt Amerista Talousmentor-yritysanalyysin.

Korostetaan vielä, että

Perusfaktojen kirjaamisen tulisi olla nopeaa ja suoraviivaista. Päiväkirjan pitämisestä ei kannata tehdä liian vaikeaa ja raskasta.


Sijoituspäiväkirja 16.2.2017

OSTO: Amer Sports
MÄÄRÄ: 90 kpl
HINTA: 22,74 eur
YHTEENSÄ: 2 054 eur

Ennusteet 2017
* EPS: 1,06 eur (2018: 1,20 – 1,30 eur)
* PE: 21,5x
* ROE: 12,3 %
* Osinko: 0,62 eur (kevät 2018: 0,68e ja kevät 2019:0,73e)
* Osinkotuotto: 2,7 %

Markkinat pettyivät Q4/2016 osavuositulokseen ja osakkeen hinta laski 24,50 eurosta 22,70 euroon eli noin -7,5 prosenttia yhdessä päivässä. Mielestäni tämä oli selvästi liioiteltua, ja yhtiön pitkän aikavälin tilanne ei ole oleellisesti muuttunut. Odotan, että koko vuoden 2017 EPS on noin 1,06 euron tasolla ja se nousee tilikaudella 2018 noin 1,20 – 1,30 euroon. Tulos paranee siksi, ettei kustannussäästöohjelman kertaluontoiset kulut rasita tulosta ja alempi kulutaso nostaa tulosta.

Myös osinkokehitys jatkanee nousutrendiä ja kevään 2018 osinko on 0,68 euroa ja tämän jälkeen noin 0,73 euroa. Näin osinkotuotto nousee noin 3 prosenttiin ensi vuonna. Nouseva osinko sopii sijoitusstrategiaan, vaikka osinkotuotto onkin hieman alakantissa.

Ostoa puolsi myös Talousmentor-huomiohinnan (22,95 e) alitus ja samalla tavoitehinnaksi tuli noin 30 euroa. Lisäksi, jos EPS nousee 1,30 euroon parin vuoden aikana ja PE nousee takaisin noin 23 tasolle, niin osakkeen hinta on tällöin noin 30 eurossa. Nousupotentiaalia on siten noin 30 prosenttia.

Osakkeen noususkenaarion aikajänne on 2 – 3 vuotta, mikä antaisi noin 9 – 14 prosentin vuotuisen arvonnousun sekä tämän päälle 3 prosentin nousevan osinkotuoton. Kevään 2017 osinko 0,62 euroa (eli 2,7 % tuotto) irtoaa muutaman viikon kuluttua.

Lähikuukausien aikana osakkeen hinta voi vielä laskea, mikäli tulokseen vaikuttavia tekijöitä näkyy vielä seuraavissa kvartaaliraportissa.

Mikäli osakkeen hinta laskee noin 20 euroon, niin lisäostoja voi harkita uudella 2 000 euron sijoituksella, mikäli uutta tilanteeseen vaikuttavaa tekijää ei ole tullut esiin.

STOP-LOSS: Ei käytössä

amer-kurssikehitys
Kuva: Kauppalehti

Kun tuota päiväkirjamerkintää jälkeenpäin lukee, niin siihen voi esittää kysymyksinä

  • paljonko ostoperusteluissa oli mukana tunnetta ja paljonko oli järkeä?
  • oliko tapahtuma perusteltu esitettyjen tietojen perusteella?
  • oliko tapahtuma sijoitusstrategian mukainen?

Yhteenveto

Sijoituspäiväkirja voi olla hyödyllinen silloin, kun sijoittaja haluaa kehittää omaa toimintaansa. Sanotaanhan, että sijoittajan pahin vihollinen ja suurin riskitekijä on hän itse. Varsinkin silloin, kun tunteet ottavat sijoittajasta otteen. Pitkän kurssinousun jälkeen sijoittajan itsevarmuus voi olla huipussaan, jolloin hän voi ottaa liian isoja riskejä omaan riskinsietokykyyn nähden. Toisaalta pörssiromahduksen jäljiltä pelkotilat voivat estää sijoitusten teot, vaikka ajankohta voisi olla mitä parhain ostohetki.

Päiväkirjan avulla voi palata tarkastelemaan sijoituspäätöksiä vuosienkin päästä, jolloin omaa käyttäytymistä ja niiden muutoksia voi alkaa analysoimaan.

Toistetaan vielä kirjoituksen alun lainaus Sijoita kuin Guru -kirjasta:

Sijoittaja ei ole oikeassa tai väärässä sen vuoksi, että lauma on hänen kanssaan eri mieltä. Sijoittaja on oikeassa, kun hänen tietonsa ja päättelynsä ovat oikeita. Sijoittajan tulee tehdä laskelmat päätöksentekonsa tueksi ja tuotto-odotuksien pitää perustua aritmetiikkaan eikä toiveisiin. (Sijoita kuin Guru, s. 35).

Advertisements

4 vastausta artikkeliin “Kohti sijoitusstrategiaa: Päiväkirja”

  1. Hei

    Hyviä näkökohtia. Itselleni tuo antaa ainakin eksakstien tunnuslukujen muodossa. Olisi hyvä kirjata tunnusluvut ylös ostohetkellä. Yleensä hankkiessani osaketta rahalllisesti hiukan merkittävämmän erän teen blogiini analyysin yhtiöstä, jossa näkyy nuo tunnusluvut, mutta en tee sitä joka ostolla.

    Minua kiinnostaa miksi käyttäisit ennustetta? Ennusteet on tutkitusti erittäin epätarkkoja ja epäonnistuvat usein. Tutkitusti suositusten nostot on hyvä osto signaali eli näyttää, että analyytikot tietävät suunnan, mutta eivät voimakkuutta. kertooko ennuste sitten oikeastaan mitään?

    Itsellä on yleensä ROE:sta esimerkkinä viimeinen vuosi ja 5 vuoden keskiarvo. % vuotta kuvaa tyypillistä tasoa ja viimeinen vuosi viime aikaista menoa. Tästä on hyvä pohtia jatkuuko meno samanlaisena? Yleisesti paras mittari voisi mielestäni olla 5 keskiarvo P/E, ROE jne.

    Tykkää

    1. Kiitoksia palautteesta!

      Ennusteita käyttäisin siinä tilanteessa, jos ostopäätös perustuu jollaintavalla ennusteisiin. Näin voin palata katsomaan, miten hyvin ennusteet ovat pitäneet yms. Olen samaa mieltä siitä, että ennusteet osuvat varsin huonosti, joten eksaktien numeroiden sijaan katsoisin sitä, mihin suuntaan ollaan menossa. Onko kasvua näköpiirissä, vai odottavatko markkinat tuloksen laskua, mikä selittäisi osakekurssin laskua. Päiväkirjaan kirjaisin kuitenkin sen numeron, mikä oli käytössä (ja ehkä jonkun vaihtelualueen).

      Omalta osaltani osinkokehityksen ennusteet ovat yksi tärkeä mittari. Onko yhtiö ns. osinkoyhtiö, miten osinko on kehittynyt viimeisten vuosien aikana, onko osingon nostolle tilaa (osingonmaksusuhde, tuloskunto yms.) ja niin edelleen. Osingoissa ennusteet ehkä heiluvat vähemmän ja osuvat paremmin – varsinkin, jos kyseessä on pitkän ja nousevan osinkohistorian omaava yhtiö.

      Kuten Talousmentor-yritysanalyyseissä pyrin tuomaan esiin, niin tärkeää on yrityksen tuloksentekokyky pitkällä aikavälillä. Siksi katson tunnusluvuista myös muutaman vuoden keskiarvoja ja trendejä. Esim. PE-luvuista katson tulevan vuoden ennusteeseen tehtyä PE:tä sekä 3 ja 7 vuoden tuloskeskiarvolla laskettua PE:tä.

      Mutta päiväkirjan näkökulmasta mittareilla ei ole väliä, vaan se, että niiden käyttöä dokumentoidaan. Näin virheistä oppimiselle sekä sijoitusstrategian hiomiselle on hyvät edellytykset.

      Mitä enemmän päiväkirjaa miettiin, niin sitä tärkeämmäksi ja tarpeellisemmaksi työkaluksi se alkaa muotoutua. Ja uskon sen mukautuvan omiin tarpeisiin sopivaksi suhteellisen nopeasti.

      Tykkää

Kommentit on suljettu.