Sijoitussalkun indeksin laskeminen

Moni suoraan osakkeisiin sijoittaja haluaa tietää, kuinka hyvin sijoittaminen tuottaa ja miten hän pärjää suhteessa indeksiin. Periaatteessa laskenta on helppoa, mutta nopeasti eteen tulee monia laskentaan vaikuttavia haasteita.

Tällaisia haasteita ovat mm. säästämisen aikana salkkuun tehdyt lisätalletukset ja sieltä poisnostot sekä verojen huomioiminen.

Esimerkki valaisee tilannetta.

Jos vuoden alussa sijoitussalkussa on 10 000 euroa ja vuoden aikana salkkuun tehdään joka kuukausi 250 euron lisätalletus (eli yhteensä 3 000 euroa). Tämän lisäksi salkussa tehdään yksi myynti, josta tulee myyntivoittoa 300 euroa sekä osinkoja 350 euroa. Vuoden lopussa salkun arvo on 14 000 euroa. Mikä oli salkun tuotto tämän vuoden aikana?

Euroissa tuotto oli 1 000 euroa, mutta verotettavaa tuloa oli 650 euroa, josta menisi veroa noin 180 euroa. Kun tähän lisätään 250 euron kuukausisäästämiset, niin indeksiluvun ja tuoton laskeminen onkin varsin haastavaa.

Sijoitussalkku ja lisätalletukset

Tässä kohtaa on hyvä määritellä termit ”sijoitussalkku” ja ”lisätalletukset”.

Itse sisällytän termin sijoitussalkku alle kaikki osakkeeni, rahastot yms. sekä sijoituskohdetta odottavat rahavarat Nordnet:n tilillä. En siis laske päivittäiseen elämiseen kuuluvia rahoja sijoitussalkkuuni, vaan ainoastaan sijoittamiseen varatuille tileille tehdyt talletukset.

Kun saan kuukausipalkan, niin siirrän palkasta aina sopivan summan em. ”sijoitustilille” joko Nordnet:iin taikka oman pankin toiselle tilille. Tällöin sijoitussalkkuun tulee lisätalletus riippumatta siitä, sijoitanko kyseiset rahat heti johonkin vai jäävätkö rahat tilille ”makaamaan”. Vastaavasti, jos joudun nostamaan sijoituksista päivittäiseen käyttöön, niin sijoitussalkusta tapahtuu nosto.

Nämä talletukset ja nostot vaikuttavat salkun arvoon, mikä vastaavasti vaikuttaa indeksiluvun laskentaan.

Kiinteä sijoitussalkku

Indeksiluvun ja salkun tuoton laskenta on helppoa silloin, jos salkkuun ei tehdä talletuksia taikka nostoja. Tällöin salkun indeksilukuna voidaan käyttää suoraan salkun arvoa.

Esimerkki: Vuoden alussa salkun arvo on 10 000 euroa ja vuoden lopussa se on 11 000 euroa. Vuoden aikana salkkuun ei tehty talletuksia eikä sieltä nostettu varoja. Tällöin salkun tuotto voidaan laskea

Tuotto = (loppusumma - alkusumma) / alkusumma
       = (11 000 - 10 000) / 10 000 = 10 %

Salkku tuotti siis 10 prosentin tuoton.

Indeksiluku voidaan katsoa suoraan salkun arvosta eli jos indeksin aloitusarvo on 10 000 pistettä, niin silloin vuoden lopussa pistemäärä on noussut 11 000 pisteeseen. Ja tuotto on samaiset 10 prosenttia.

Verot voidaan huomioida pitämällä kirjaa myyntivoitoista tai -tappioista sekä verojen määrästä. Tällöin verojen vaikutus voidaan huomioida reaaliaikaisesti salkun arvossa, kunnes varsinainen veronmaksu koittaa.

Esimerkiksi Talousmentor-salkku toimii näin. Salkun indeksilukuna on sen arvo ja laskennassa huomioidaan verot reaaliaikaisesti.

Vertailuindeksin käyttö

Vuosien varrella salkkuun tehdään lisätalletuksia (esim. kuukausisäästämisen avulla) tai sieltä nostetaan varoja arkielämän tarpeisiin. Tämä aiheuttaa muutoksia salkun arvossa ja siten indeksiluvun laskennassa.

Toisaalta monille riittää se, että miten omat sijoitukset pärjäävät suhteessa sopivaan indeksiin. Tällöin hän voi luoda virtuaalisen salkun, mihin tehdään sijoituksia varsinaisen salkun tahdissa. Jos salkkuun tehdään 1 000 euron talletus, niin virtuaalisalkkuun ostetaan 1 000 eurolla sijoituksia. Jos salkusta nostetaan varoja, niin virtuaalisalkusta myydään sijoituksia vastaavalla summalla.

TI-laskimia

Laskemalla salkkujen arvot voi heti nähdä, miten omat osakevalinnat ovat onnistuneet suhteessa omaan vertailuindeksiin.

Tämä on se strategia, mitä käytin Talousmentor-salkun ja virtuaalisen Seligson-vertailusalkun kohdalla. Kun salkkua rakennettiin, niin virtuaalisesti ostin aina vastaavalla summalla 5 eri Seligsonin rahastoa. Kun salkku oli valmis, niin en enää koske tähän vertailusalkkuun. En edes silloin, jos myyn kaikki osakkeeni ja makuutan niitä tilillä. Tämän voisi ajatella niin, että ”otan näkemystä” siitä, että osakekurssit romahtaisivat kohtapuoliin ja siksi pidän rahaa käteisenä. Jos näkemys on oikein, niin hyödyn ja sijoitusten arvo kehittyy indeksiä paremmin.

Indeksiluvun laskenta

Vertailuindeksin käytössä on se hyvä puoli, että se on varsin suoraviivaista. Varsinkin, jos salkun pääomassa ei tapahdu jatkuvia muutoksia.

Vertailuindeksin käyttö ei kuitenkaan kerro sitä, että paljonko sijoitukset tuottivat viime viikolla, viime kuussa tai viime vuonna. Se vain kertoo sen, että oletko indeksiä edellä taikka sitä jäljessä.

Tuoton määritystä varten pitää laskea indeksiarvo.

Indeksiluvun laskenta alkaa sopivan alkuarvon määrittämisestä. Sopivia arvoja ovat 100 tai 1000 pistettä, joista seuraaviin esimerkkeihin on valittu 1000 pisteen arvo.

Indeksiluvun muutos lasketaan seuraavasti

uusi indeksi = vanha indeksi * 
              (salkun arvo lopuksi / salkun arvo aluksi)

Esimerkki: Jos indeksin arvo on viikon 52/2016 lopussa 1000  pistettä sekä salkun arvo on 10 000 euroa. Viikon lopussa 1/2017 lopussa salkun arvo on 10 250 euroa. Tällöin indeksin arvo viikon 1/2017 lopussa on:

1000,00 * 10250/10000 = 1025,00 pistettä

Esimerkki: Seuraavalla viikolla eli 2/2017 salkun arvo laskee 10 150 euroon. Tällöin indeksiksi saadaan (muista käyttää viikon 1/2017 lopun tilannetta)

1025,00 * 10150/10250 = 1015,00 pistettä

Koska salkkuun ei tehty talletuksia, niin samaan olisi päästy laskelmalla suoraan viikkojen 52/2016 ja 2/2017 salkkujen arvoilla.

1000,00 * 10150/10000 = 1015,00 pistettä

Lisätalletus

Jos salkkuun tehdään lisätalletus kesken aikajakson, niin tällöin pitää laskea kaksi indeksilukua. Toinen ennen lisätalletusta, ja toinen tämän jälkeen.

Itse teen laskentaa viikkotasolla, joten olen tässä kohtaa oikaissut laskennassa. Ajattelen talletuksen tehtävän aina kuluvan viikon lopussa.

Esimerkki: Salkkuun tehdään viikon 2 lopussa 250 euron lisätalletus, jolloin salkun arvo nousee 10 150 eurosta 10 400 euroon. Viikon 3 lopussa salkun arvo on 10 500 euroa sisältäen em. 250 euron lisätalletuksen. Indeksiluku on tällöin:

1015,00 * 10500/10400 = 1024,76 pistettä

Esimerkki: Viikolla 4 salkkuun tehdään tiistaina 150 euron lisätalletus. Pedantti laskija huomioisi tämän tiistaina ja laskisi tiistaille uuden indeksin ja käyttäisi tätä loppuviikon indeksin laskennassa. Itse oikaisen tässä kohtaa ja jätän tämän lisätalletuksen huomioimatta kyseisellä viikolla. Viikon 4 lopussa salkun arvo on 10 750 euroa sisältäen em. 150 euron lisäyksen.

1024,76 * (10750 - 150)/10500 = 1034,52 pistettä

Excelillä laskenta on helppoa

Kuten jo totesin, niin itse teen viikkotason indeksin laskentaa omille sijoituksille. Tämä sopii omiin tarpeisiin ja lisäksi viikkotasolla laskettuna salkusta tehtyjen talletusten ja nostojen virhevaikutus indeksilukuun jää varsin pieneksi.

Oheisesta linkistä voi ladata Google-docs:sta esimerkki-excelin indeksin laskentaa varten. https://docs.google.com/spreadsheets/d/1TgfqTHJABMGEAPe7Fglbf6kRlOOAaG62pw1FBP1mS_M/pub?output=xlsx

indeksin-laskenta

Perusidea on varsin simppeli. Eli kirjaan ylös

  • Viikon numeron
  • Salkun arvon viikon alussa
  • Viikon aikana tehdyt otot/panot
  • Salkun arvo viikon lopussa
  • Indeksin arvo lopuksi

Verojen vaikutus

Realisoituneet verot tulisi mielestäni huomioida indeksin laskennassa. Näin siksi, että jos oma sijoitustyyli tuottaa paljon realisoituneita veroja, niin onhan ne aidosti pois salkun tuotoista. Aktiivisella tyylillä voi pärjätä indeksille, mutta tilanne voi olla täysin toinen realisoituneiden verojen jälkeen.

Verojen huomioiminen vaatii hyvää sijoitusten kirjanpitoa, jotta kunkin viikon verotilanne ja viikkotason veromuutokset (maksettavaa tai saatavaa) olisi tiedossa. Tämän jälkeen verojenmuutokset hallitaan samalla tavalla kuin salkusta nostot ja panot.

  • verovelan kasvu => kuin talletus salkkuun
  • verovelan vähentyminen => kuin nosto salkusta

Esimerkki: Viikon alussa indeksiluku on 1034,52 ja sijoittaja tekee viikolla myynnin, josta syntyy kulujen jälkeen verotettavaa myyntivoittoa 400 euroa. Viikon lopussa salkun arvo on 11 000 euroa. Tästä myyntivoitosta menisi 30 prosenttia veroa eli 120 euroa. Tämän voi ajatella niin, että verottaja vei jo tämän 120 euroa, ja tämän kattaaksesi jouduit tekemään 120 euron lisätalletuksen salkkuun.

1034,52 * (11000-120)/10750 = 1047,03 pistettä

Esimerkki: Jos edellisen esimerkin kohdalla olisikin syntynyt tappiota ja verovelka olisi pienentynyt (tai saatava kasvanut) 120 eurolla, niin indeksi olisi ollut:

1034,52 * (11000+120)/10750 = 1070,13 pistettä

Yhteenveto

Oman salkun indeksiluvun laskenta on periaatteessa helppoa. Otat vain salkun arvon kauden lopuksi, huomioit salkun ulkopuoliset vaikutukset (talletukset, nostot ja verot) ja jaat tämän luvun salkun kauden alun arvolla. Tämän suhdeluvun kerrot edellisen viikon indeksiluvulla, jolloin saat päivitetyn indeksiluvun. Ja sama kierros taas seuraavalla ja seuraavalla jaksolla.

uusi indeksiluku = vanha indeksiluku *
               salku arvo jakson lopussa / 
               salkun arvo jakson alussa

Indeksin laskeminen vaatii sen, että sijoittajan oma kirjanpito on kunnossa, jottei viikoittainen arvonlaskenta käy liian työlääksi. Toisaalta henkilön tulee olla pitkäjänteinen ja muistaa laskea indeksiluku joka kerta. Jälkikäteen laskenta voi muuttua ihan liian hankalaksi. Mikä olikaan Wall-Mart:n osakkeen päätöskurssi 28.7.2017? Entä euro-dollarikurssi, jotta sijoituksen voi muuttaa euroiksi.

Kun indeksilukuja on laskenut, niin silloin on helppo nähdä, mikä on ollut esimerkiksi alkuvuoden tuotto. Verrataan vain viikon 52 indeksiluvun arvoa nykyiseen arvoon.

Mainokset

3 vastausta artikkeliin “Sijoitussalkun indeksin laskeminen”

  1. Terve. Mielenkiintoista laskentaa, mutta eikö kaavassa ole jokin virhe? Jos laitan exceliisi viikon 5 päätösarvoksi 10400€ (eli pääoma 10000€ sekä lisäostot 250€ ja 150€), indeksiksi tulee 1000,3606 eikä tasan 1000? Tällöin luulen saaneeni tuottoa vaikken todellisuudessa ole.

    Tykkää

  2. Hei. Kiitoksia palautteesta ja huomiostasi.

    Tarkempi vastaus vaatinee uuden kirjoituksen, sillä tätä on hankala selittää tähän vastaustekstiin. Vastaan uuden kirjoituksen muodossa ensi viikolla, missä pohditaan tätä problematiikkaa.

    Olet oikeassa, että euromääräistä tuottoa ei ole tullut ollenkaan, joten indeksin arvon voisi olettaa olevan tasan 1000 eikä 1000+risat.

    Toisaalta, jos se excelin skenaario olisikin ollut rahasto, joka myy osuuksia, niin silloin se menisi noin. Oletetaan esimerkiksi, että tässä indeksin pistemäärä 1000 vastaisi osuuden hintaa 1,00 euroa tai 1,0000 euroa, niin saadaan enemmän desimaaleja.

    Sanotaan, että olisin tehnyt viikolla 1 ensimmäisen sijoituksen rahastoon ja ostanut 10 000 eurolla 1,00 euron hintaisia osuuksia. Silloin minulla olisi 10 000 kpl osuuksia.

    Viikon 1 lopulla rahaston arvo olisi noussut 10 250 euroon ja koska minulla (eli markkinoilla) on osuuksia 10 000 kpl, niin osuuden arvo olisi 1,0250 euroa (eli indeksi olisi 1025).

    Viikolla 2 rahastoon tulee uusi 250 euron lisäpanostus, jonka myyntihinnaksi tulee viikon 2 lopun arvo. Viikon 2 lopussa rahaston arvo oli 10 150 euroa (jos jätetään 250 euron lisäsuoritus pois), jolloin osuuden arvo olisi 1,0150 euroa. Näin 250 eurolla uusia osuuksia myytäisiin 250/1,015 = 246,3054 kpl.

    Kokonaisuudessa osuuksia olisi 10 246,3054 kpl ja rahaa rahastossa olisi viikon 2 lopussa 10 400 euroa (nyt siis 250 euroa mukana). Osuuden arvoksi 10400/10246,3054 saadaan 1,015 euroa (indeksi 1015) eli tässä kohtaa täsmää.

    Sanotaan, että viikolla 3 osuuden arvo putoaa 10 250 euroon, mikä vastaisi samoin sitä, ettei euromääräisesti tuottoa olisi tullut yhtään. Tässäkin indeksin arvoksi voisi olettaa olevan 1000.

    Excel laskee kuitenkin indeksin arvoksi 1000,3606 tässä kohtaa.

    Samaan päästään, jos jaetaan rahaston arvo 10 250 euroa sen osuuksien lukumäärällä eli 10 246,3054 (10250/10246,3054) = 1,00036

    Eli, jos rahasto lopetettaisiin tähän, niin viikon 1 sijoittaja saisi 10 000 osuudellaan 10 003,61 euroa. Ja viikon 2 sijoittaja 246,3054 osuudellaan 246,39 euroa.

    Tämä ajattelumalli selittää tuota indeksin pisteen kehitystä.

    Sitten voi kysyä sitä, että onko tämä loogisesti oikein tai laskettu niin, joka antaa sijoittajalle hänen haluamansa kehityksen. Kuten sanoit, indeksi on plussalla, mutta euromääräisesti se on nollilla.

    Mutta palaan tähän uudella kirjoituksella ensi viikolla.

    Tykkää

Kommentit on suljettu.