Itseensä panostaminen

Nykyaikainen työelämä vaatii jatkuvaa itsensä kehittämistä – ja vastuu tästä lankeaa työntekijälle. Kukaan muu ei tee sitä hänen puolestaan, ja jos se jää tekemättä, niin seuraukset tuntuvat ensisijaisesti hänen elämässään. Siksi olisi hyvä luoda ja ylläpitää yhden tukijalan sijaan, kahta tai useampaa tukijalkaa, joiden avulla voi pitää tulevaisuuden valintavaihtoehtoja avoinna.

Nordnetin Rahapodi (https://www.nordnet.fi/rahapodi) palasi kesätauolta ja aloitti 3. kautensa hienosti. Kauden toisessa jaksossa (#84) vieraana oli 19-vuotias jääkiekkoilija Aapeli Räsänen, joka on siirtymässä Boston collegeen opiskelemaan ja pelaamaan jääkiekkoa.

Ihailtavaa kaverissa oli hänen kypsyys sekä tietynlainen määrätietoinen asenne ja realismi tulevaisuudesta. Jääkiekkouran lisäksi hän on rakentamassa toista tulevaisuuden tukijalkaa opintojen avulla, mikäli jääkiekkoura ei etenekään toivotulla tavalla.

Lisäksi hän on jo nuorella iällä ymmärtänyt säästämisen sekä korkoa korolle tekijän tärkeyden. Ja positiivisessa mielessä ihan kateeksi käy. Itse olisin toivonut ymmärtäneeni ja sisäistäneeni nämä paljon aikaisemmin, sillä olisin todennäköisesti taloudellisesti riippumaton – tai ainakin lähellä sitä.

Menneitä on turha murehtia sen enempää, vaan katseen tulisikin olla tässä päivässä sekä tulevaisuudessa.

Maailma muuttuu

Maailma muuttuu, ja se muuttuu kiihtyvällä tahdilla. Jos 1500-luvulla perheen isännältä olisi kysytty, että mitä hänen lapsensa tai lapsenlapsensa tekevät aikanaan elääkseen, niin ennuste olisi ollut varsin helppo antaa. Sitä samaa, mitä he tai heidän isovanhempansa olivat tehneet.

earth

Nykyään on vaikeaa edes arvioida sitä, mitä itse tekee 5 tai 10 vuoden päästä, saati mitä lapset tekevät aikuisiällä. Työntekijät vaihtavat työnantajaa ja työtehtävää työuransa aikana moneen kertaan, ja monille tulee eteen uuden ammatin opiskelu jossain vaiheessa elämää.

Työntekijä on vastuussa oman markkina-arvonsa kehittämisestä.

Moni toivoisi, että vastuu olisi työnantajalla tai yhteiskunnalla, mutta näin ei kuitenkaan ole. Toki moni työnantaja pitää yllä työntekijän ammattitaitoa erilaisin kurssituksin, tehtäväkierroin yms., mutta silti vastuu on loppujen lopuksi työntekijällä. Jos työnantaja ei tarjoa apuja ammattitaidon ylläpitämiseen, ja työntekijä ei sitä itsekään tee, niin vahingon kärsii ensisijaisesti työntekijä. Työnantajakin voi taantua pieneksi tekijäksi tai jopa kuihtua pois, mutta se ei kuitenkaan lohduta sitä työntekijää, jonka markkina-arvo on toisten työnantajien silmissä laskenut alhaiseksi.

Kuten todettiin, niin työelämän muutokset ovat kiihtymään päin ja robottien tulemisesta saadaan lukea juttuja lähes päivittäin. Kuten yleensä tällaisissa uuteen teknologiaan liittyvissä jutuissa, niin lähitulevaisuuden muutoksia liioitellaan, mutta pitkänaikavälin vaikutuksia vähätellään. Oli miten oli, niin tilanne muuttuu tulevaisuudessa, mutta millaisella aikataululla, niin se jää nähtäväksi.

Nykypäivän esimerkkinä tästä muutoksesta voidaan pitää esimerkiksi postinjakelua. Lehtiä ei tarvitse enää jakaa entiseen malliin, eikä laskuja tai kirjeitäkään enää liiku juurikaan paperisena. Postinjakajan työmäärä on vähentynyt selvästi viimeisen 10 vuoden aikana.

Itseensä panostaminen

Muuttuvassa maailmassa itseensä panostaminen ja oman markkina-arvon kehittäminen on entistä tärkeämpää. Jos säästämisessä pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen tekeminen ja korkoa-korolle tekijä ovat tärkeitä, niin samaa voidaan sanoa myös itseensä panostamisesta.

Jos postinkantaja on jakanut postia 30 vuotta, ja vaikka hänestä olisi tullut kuinka tehokas ja etevä tässä tehtävässä, niin ei hänkään työtehtävien vähentymiselle mitään voi. Ja jos hän ei ole työuransa aikana kehittänyt ja laajentanut omaa osaamistaan uusille aloille, niin tilanne on kieltämättä vaikea. Ja muutos on tullut varsin nopeasti eli noin 10 vuodessa.

Miltä oma työtilanne näyttää 5 – 10 vuoden päähän katsottuna?

Onneksi suomalainen opiskelutarjonta ja -hintataso ovat loppujen lopuksi suhteellisen edullisella tasolla. Monia tutkintoja tai opintokokonaisuuksia voi suorittaa aikuis- ja iltaopiskeluina jopa ilman tutkintomaksuja.

library

Eikä itsensä kehittäminen tarvitse aina olla koulumaista opiskelua, vaan myös harrastetoiminnan sekä verkostoitumisen avulla voi yhtä hyvin päästä samaan.

Oman elämän optiot

Rahapodissa jääkiekkoilija Aapeli Räsänen sanoi osuvasti, että on tärkeää pitää yllä valinnan vapauden mahdollisuuksia. Hänellä se tarkoittaa sitä, että jos ammattijääkiekkoilu ei syystä tai toisesta tuokaan leipää pöytään, niin hän suorittaa samaan aikaan yliopistotutkinnon. Samalla hän on aloittanut pienimuotoisen kuukausisäästämisen, jolla hän pyrkii saamaan pienen pesämunan aikaiseksi opintojen aikana.

Meistä kaikista ei voi tulla ammattijääkiekkoilijoita eikä kaikki voi hankkia arvostettua yliopistotutkintoa. Se on selvä. Mutta tärkeää olisi silti pyrkiä pitämään oman elämän optiot eli valintamahdollisuudet avoinna tulevaisuutta silmällä pitäen.

Säästämisen avulla voi varautua elämän erilaisia kriisejä (työttömyys, sairastuminen yms.) varten, jolloin kriisin hoitamisen ohella ei tarvitse heti ensimmäisenä miettiä seuraavan kuukauden vuokraa tai lainanlyhennystä. Säästöt antavat myös mahdollisuuden pitää opintovapaata tai muuta sapattivapaata, jos huilaamiseen on aihetta. Lisäksi vaihto yrittäjyyteen tai muuhun unelmaduuniin, jonka palkkataso ei ehkä aluksi vastaa nykyisen työtehtävän tasoa, voi olla mahdollista.

Paljonko investoit itseesi?

Pysähdy pohtimaan sitä, että paljonko olet käyttänyt rahaa viimeisen 3 – 5 vuoden aikana asunnon, auton, moottoripyörän, kesämökin, yms. huoltamiseen? Siis sellaisia kuluja, jotka ylläpitävät arvoa tai hidastavat arvonalentumista?

Entä paljonko käytit (tai työnantajasi käytti) rahaa ja aikaa työelämän markkina-arvosi parantamiseen samaan aikaan?

Monilla markkina-arvon kehittämiseen käytetty raha ovat paljon pienempiä kuin em. asunnon, auton yms. huoltamiseen käytetty rahasumma. Toki osa näihin huoltoihin käytetyistä rahoista on varmasti paikallaan, mutta se ei ole pointti. Pointti on se, että turhan monilla oman itsensä markkina-arvon kehittäminen jää varsin vähäiseksi.

Maailma muuttuu ja samalla työtehtävät muuttuvat, joten omaa osaamistaan olisi hyvä päivittää vastaamaan muuttuneen maailman tarpeisiin. Joskus muutos voi olla isokin eli uuden ammatin opiskelu, mutta joskus muutokseen riittää uusien taitojen opiskelu samalta alalta.

Yhteenveto

Nykyaikainen työelämä vaatii jatkuvaa itsensä kehittämistä – ja vastuu tästä lankeaa työntekijälle. Kukaan muu ei tee sitä hänen puolestaan, ja jos se jää tekemättä, niin seuraukset tuntuvat ensisijaisesti hänen elämässään.

Uuden oppimisen asenne ratkaisee jo paljon. Jos uutta työtehtävää hakiessa pystyy osoittamaan, että on kiinnostunut uusista asioista ja on kehittänyt itseään pitkäjänteisesti, niin työnhakija on vahvoilla työpaikan saannin suhteen.

Siksi olisi hyvä luoda ja ylläpitää yhden tukijalan sijaan, kahta tai useampaa tukijalkaa, joiden avulla voi pitää tulevaisuuden valintavaihtoehtoja avoinna.

Toki pitää muistaa, että elämästä pitää nauttia eikä elämä ole pelkästään suorittamista. Ei kuitenkaan kaikkea tänään, tässä ja nyt, sillä huominen ja ylihuominen tulee sieltä varmasti. Siksi säästäminen ja itsensä kehittäminen on tärkeää.

Sloganina voisikin pitää

vähän kaikkea

sen kaikissa vivahteissaan.

Mainokset

1 vastaus artikkeliin “Itseensä panostaminen”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s