Ohjaako joku päätöksentekoasi?

Kirjoituksessa pohditaan päätöksenteon oletusvalintoja. Esimerkkinä on Hollannin ja Belgian elinluovutustestamenttien osallistumisaste ja niiden isot erot. Toisessa oli lähes 100 prosenttinen ja toisessa vain 30 prosenttinen osallistumisaste.

Ihmisten laiskuus ja valintojen monimutkaisuus johtaa siihen, että valitaan se vaihtoehto, missä ei tarvitse tehdä mitään. Näin päätöksenteko luovutetaan tosiasiassa jollekin kolmannelle osapuolelle, jolla on vahvasti ns. oma lehmä ojassa.


Dan-Ariely-the-honest-truth-about-dishonesty.jpg

Dan Ariely (http://danariely.com/) on käyttäytymistaloustieteen (behavioural economist) Duke:n yliopistossa, jonka luentoja on (tai ainakin on ollut) tarjolla verkossakin. Hän on kirjoittanut mm. kirjan The (Honest) Truth about Dishonesty (Adlibris: https://www.adlibris.com/fi/kirja/the-honest-truth-about-dishonesty-how-we-lie-to-everyone–especially-ourselves-9780062253002).

Ariely kuvasi eräässä luennossaan miten osallistumisasteet elinluovutustestamenttien tekoon erosivat eräissä maissa. Esimerkkinä hän nosti esiin Belgian, missä osallistumisaste oli 98 prosenttia sekä Hollannin, missä osallistumisaste oli vain noin 30 prosenttia. Osallistumisasteissa oli valtava ero – ja voidaan varsin hyvin olettaa, että maat ovat (kulttuuri, uskonto, lainsäädäntö yms.) varsin toistensa kaltaisia. Eli näiden ei voisi olettaa selittävän tätä suurta osallistumisasteen eroa.

Hollanti, jonka osallistumisaste jäi vain 30 prosenttiin käytti paljon aikaa ja vaivaa ihmisten houkuttelemiseen. Oli laajoja TV- ja radio- sekä muita mediakampanjoita elinluovutustestamentin puolesta. Belgia ei sen sijaan tehnyt mitään – tai mitään verrattuna Hollantiin. Ja silti se päätyi lähes 100 prosentin kannatukseen.

Oletusvalinta ratkaisi

Maiden erona oli se, että Hollannissa piti täyttää lomake ja postittaa se, jos halusi tehdä elinluovutustestamentin. Sen sijaan Belgiassa piti postittaa lomake, jos EI halunnut tehdä testamenttia.

Ihmisiä ohjaa tietty laiskuus. Moni ajattelee, että jos mitään pahaa ei tapahdu, niin laiskuus voittaa ja lomake jää lojumaan keittiön pöydälle, kunnes se siivotaan siitä pois.

Määräävää maiden välillä oli siis se, että Hollannin oletusvalinta oli ”en osallistu”, kun taas Belgiassa se oli ”osallistun”. Kummassakin maassa ”laiskuus” voitti ja oletusvalinta määritti pitkälle osallistumisasteen.

valinnan-pohdintaa.png

Mitä vaikeampaa ja monimutkaisempaa oletusvalinnan ohittaminen on, sitä vähemmän ihmisillä riittää kiinnostusta tai energiaa ryhtyä toimeen. Erilaisten vakuutus- yms. korvausten taikka lehti- yms. tilausten peruuttaminen on juuri tästä syystä tehty hieman hankalaksi. Toiveena tietenkin on, että asiakas luovuttaa kesken prosessin ja korvausta ei haeta tai lehtitilausta ei lopeteta.

Ihminen keksii päätösten perusteluja

Ariely toteaa, että ihmiset ovat todella hyviä selittämään ja keksimään perusteluja siitä, miksi he päätyivät valitsemaansa ratkaisuun. Siis ratkaisuun, missä valinta tapahtui oletusvalintana ja missä ”laiskuus” voitti.

Voidaan ajatella, että esimerkiksi Hollannissa ihmisten perustelut ”en osallistu” olisivat voineet olla kutakuinkin ”lääkäreihin ei voi luottaa. Ne vetää kuitenkin letkut irti liian aikaisin, jos olisin tehnyt testamentin”. Toisaalta Belgiassa perusteluina olisi voinut olla ”Totta kai elimet saa käyttää niitä tarvitsevien hyväksi, jos itse makaan vihanneksena teholla eikä toivoa enää ole”.

Samoin vakuutuskorvausta ei ehkä jakseta tehdä, jos korvaussumma on pieni ja se vaatii dokumentteja, kopioita ja muuta kirjallista työtä. ”En mä viitsi tuollaisen summan takia ryhtyä mihinkään. Johan siihen käytetty aika on kalliimpaa kuin itse takaisin saatava summa”. Voisi olla selityksenä. Samalla kuitenkin mennään jonottamaan ilmaista ämpäriä…

Sijoittamisesta oletus?

Suomalaisten säästämisaste on harmillisen alhainen. Tai sanotaanko niin, että säästöjä kyllä tehdään miljarditolkulla, mutta ne makaavat tuottamattomina pankkien tileillä. Jotta suomalaisten innostus osakesäästämiseen saataisiin nousuun, niin sen olisi hyvä olla ”oletusvalinta”.

Esimerkiksi Ruotsissa on käytössä ”Rahastoeläketili”, jonka rahat sijoitetaan arvopapereihin. Tämän eläketilin osakevalintoihin voi jokainen omalta osaltaan osallistua, ja mitä paremmin sijoitukset tuottavat, niin sitä parempaa eläkettä sitten aikanaan saa. Korostetaan, että järjestelmässä rahastoeläketili ei vastaa koko henkilön eläkettä, vaan osaa siitä. Lisää: http://www.rajaneuvonta.net/fi/talous/elake/ruotsin-elakejarjestelma.

Hyvää tässä on se, että jokaisella on oma rahastotili, jonka koostumukseen voi vaikuttaa. Ja koska siellä on selvästi näkyvillä oma sen hetkinen eläkesäästösumma, niin kiinnostus omia rahoja kohtaan kasvaa. Ja koska tili on automaattisesti kaikilla, niin kynnys sijoitusten tekemiseen tilin puitteissa laskee alhaiseksi. Ja kun on tilin avulla tullut sijoitustuotteet tutuksi, niin myös oma-aloitteisen sijoittamisen aloittaminen on jälleen askelta helpompaa.

Yhteenveto

On hyvä tiedostaa se, miten paljon ihmiset jättävät päätöksentekovastuuta muille. Ilmaisia ämpäreitä kyllä jonotetaan, mutta veroilmoituksen matkakuluvähennyksiä ei jakseta täyttää, kun ”ei siitä mitään kuitenkaan hyödy”.

Sitäkin voi aina pohtia, että jos on aina laittanut matkakuluvähennykset veroilmoitukseen, niin miksi niitä ei ole valmiiksi täytettynä seuraavana vuonna? Sille on varmasti teknisiä perusteluita, kuten ei tiedetä lippujen hintoja tai onko henkilö ollut enää samassa työpaikassa. Mutta yhtä hyvin verottaja voi arvioida, että ihmiset jättävät vähennykset hakematta laiskuuttaan.

riippumatossa

Suomalaiseen lottokansaan uppoaa Veikkauksen mainokset unelmalomasta paratiisisaarella, hienosta autosta ja huvilasta. Mitä kaikkea kivaa Eurojackpotin 90 miljoonalla eurolla saisikaan. Unelma on vain 2 euron päässä. Oletusvalinta on ”en osallistu”, mutta silloin menetät kaikki mahdollisuudet unelmiisi, jolloin ”on pakko” olla mukana edes yhdellä rivillä.

Sijoittaminen koetaan vaikeana ja vaarallisena, sillä siinä voi menettää kaikki rahat. Tai ainakin tulla pankin tms. huijaamaksi. Monet muistavat pelonsekaisin tuntein IT-kuplan ja finanssikriisin romahdukset ja sen, kuinka joku hävisi isoja summia rahaa. Oletusvalinta on ”en osallistu”, mutta se on ok, koska sitten en ainakaan häviä huijareille tms. rahojani. Ja 50 euroa kuukaudessa säästötahdilla en saa millään sitä 90 miljoonaa kokoon, niin kuin Eurojackpotissa…

Kirjoituksen alun Adlibris-linkki ei ollut maksettu mainos, joten en saa siitä mainostuottoja.

Mainokset

1 vastaus artikkeliin “Ohjaako joku päätöksentekoasi?”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s