Yritysanalyysi: Tuloslaskelma ja tase

Tuloskausi Q1/2018 alkaa muutaman viikon kuluttua, mutta ennen kuin tuloskierros on täydessä vauhdissa, niin tehdään kertaus yritysanalyyseihin. Tässä kirjoituksessa pureudutaan tuloslaskelmaan ja taseeseen.

Tulevien parin viikon aikana katsotaan mm:

  • Tuloslaskelman, taseen ja rahavirtalaskelman oleelliset tiedot
  • Miten liikearvon (goodwill) alaskirjaus, tulosparannus, osingonmaksu tai lainojen lyhennys näkyy ja vaikuttaa tuloslaskelmassa, taseessa tai rahavirtalaskelmassa
  • Miten lasketaan keskeisimmät tunnusluvut ja miten niitä pitäisi tulkita

Olen kirjoittanut yritysanalyysistä jo parisen vuotta sitten (Yritysanalyysi (osa #7): Yhteenveto), joten näissä kirjoituksissa kerrataan asioita.

Yritysanalyysin tarkoitus

Talousmentor-yritysanalyysien tarkoituksena on selvittää yrityksen pitkän aikavälin tuloksentekokykyä, osingon kehitystä, pääomien tehokasta käyttöä sekä velkaantumisen tuomaa riskiä.

Tavallisen osakesäästäjän analyysi ei kuitenkaan voi päihittää niitä tuhansia ja taas tuhansia analyytikoita, jotka tekevät analyysejä työkseen – eikä se olekaan se päätarkoitus. Tarkoitus on tutustua yritykseen niin, että pystyy välttämään konkurssikypsät tai muuten huonot yritykset. Mikäli piensijoittaja pystyy tähän, niin hänen onnistumismahdollisuudet paranevat huomattavasti.

Harva meistä ostaa uutta televisiota tai tietokonetta fiilispohjalla. Yleensä ennen kauppoja käydään netissä tutustumassa vertailuihin, kysellään kavereilta ja muutenkin ”potkitaan renkaita”. Samasta syystä yrityksiin tulee tutustua ennen kuin sijoittaa rahojaan niihin.

Netin tietolähteiden aiheuttaman infoähkyn vaara on varsin todellinen. Siksi Talousmentor-yritysanalyyseissä tukeudutaan pääsääntöisesti vain yrityksen itsensä julkaisemiin tiedotteisiin ja sijoittajamateriaaliin.

Tuloslaskelma

Tuloslaskelmasta tulee katsoa vain ja ainoastaan viralliset luvut. Yrityksen itsensä raportoimat ns. ”ei-ifrs”, ”non-gaap”, ”pro-forma” tai muut vastaavat luvut kannattaa sivuuttaa suoraan – ainakin aluksi. Kun yritys tulee aikaa myöten tutummaksi, niin silloin myös näiden lukujen taustalla olevat laskelmat aukeavat paremmin.

Sijoittajan tulee olla myös tarkkana yhtiön antamista tulosennusteista. Esimerkiksi IBM, Aflac ja Dominion Energy antavat ”Operating Earnings” tai ”Operating EPS” -tulosennusteen. Tämä ei tarkoita samaa kuin nettotulos tai EPS, vaan se on yrityksen itsensä laskema epävirallinen luku.

Monesti yritykset avaavat tämän ennusteen auki esimerkiksi virallisesta nettotuloksesta tai EPS-luvusta käsin. Näin sijoittaja pystyy arvioimaan tulosennustetta suhteessa päättyneen kauden ennusteeseen ja toteutumaan sekä arvioimaan ennusteen perusteella tulevaa EPS tai nettotulosta.

Tuloslaskelmassa on muutama tärkeä luku, joita Talousmentor-yritysanalyyseissä seurataan. Nämä ovat

  • Liikevaihto
  • Liikevoitto tai liiketulos (ebit)
  • Nettotulos
  • Nettotulosmarginaali

Tuloslaskelman lukuja tulisi kerätä mielellään yli 10 vuoden ajalta. Pitkä, yli 10 vuoden aikaväli, kantaa yleensä yli suhdannekierron, jolloin myös syklisten yritysten (esim. metalli- ja metsäteollisuus) tuloksentekokyky tulee paremmin esiin.

Liikevaihto (revenue tai sales) kuvaa sitä myyntiä, mitä konserni on tehnyt tilikauden aikana. Liikevaihto ei sisällä arvonlisä- tai muita vastaavia myynnin veroja.

Liikevoitto tai liiketulos eli ebit (earnings before interest and taxes tai operating profit) kuvaa voittoa ennen korkomenoja ja veroja. Tämä on liiketoiminnan tulos ennen kuin kukaan toiminnan rahoittajista on saanut palkkiotaan korkojen tai osinkojen muodossa. Myös verojen voidaan ajatella olevan palkkio valtion tarjoamasta ”rahoituksesta”, vaikka se ei olekaan suoraan sijoittanut yritykseen rahaa. Yrityksen toiminta kuitenkin ”nauttii” toimintamaassaan verojen tuottamista hyödyistä.

Liikevoitto on tulos, joka ei riipu velkojen korkoprosenteista taikka veroasteesta, ja se kuvaa hyvin sen, kuinka hyvällä mallilla yrityksen liiketoiminta on.

Liikevoitto voi jollain yrityksillä olla nettotulosta parempi tuloksentekokyvyn mittari, mikäli nettotulokseen sisältyy usein toistuvia kertaluontoisia liittyviä merkittäviä eriä. Näin on esimerkiksi Telia Companyn, Telenorin ja Corningn:n kohdalla.

Nettotulos on tulos, josta vähennetty korot sekä kaikki verot. Huomaa siis ero nettotuloksen ja liikevoiton välillä. Nettotulos on yrityksen omistajille kuuluva osuus yrityksen toiminnasta. Kaikki muut yrityksen toimintaan vaikuttaneet osapuolet (tavaran- ja palvelujentoimittajat, työntekijät, rahoittajat sekä verottaja) ovat jo saaneet omansa.

Nettotulos siirtyy taseeseen omaan pääomaan ja kertyneet voittovarat erään (Sharehodlers’ equity / Retained earnings).

Nettotulosmarginaali kertoo nettotuloksen suhteen liikevaihtoon. Sen avulla voi helposti vertailla sitä, mihin suuntaan kannattavuus on kehittynyt viimeisten vuosien aikana. Ja kuinka paljon nettotulos vaihtelee eri tilikausien välillä.

Esimerkki

Ohessa on kahden eri yhtiön liikevaihdon ja tuloksen kehitys viimeisten vuosien ajalta. Millaisia ajatuksia ne herättävät?

Yhtiön A liikevaihto ja tulos ovat kehittyneet hyvässä trendissä vuodesta toiseen. Mikä parasta, niin nettotulosmarginaali on parantunut myös vuosittain. Vuonna 2011 se oli noin 5,5 prosenttia, kun tilikauden 2018 ennusteen luvuilla se olisi jo 10 prosentin tietämissä.

hd-tuloslaskelma-q42017
Yhtiö A

Yhtiön B kohdalla nähdään, että liikevaihto on myös kehittynyt hyvin, mutta nyt ennusteluvuissa on tasaantumisen makua. Onko tässä kyse vain hetkellisestä hidastumisesta tai liiketoiminnan isommista vaikeuksista? Vai onko yritys myynyt osiaan pois, mikä selittäisi liikevaihdon laskua?

hm-tuloslaskelma-q12018
Yhtiö B

Sen sijaan tuloskehitys on kääntynyt laskuun vuoden 2015 huipun jälkeen. Tämän yrityksen nettotulosmarginaali on kehittynyt päinvastaiseen suuntaan kuin yrityksen A. Vuoden 2011 marginaali oli 14,4 prosenttia, josta se on laskenut joka vuosia niin, että tilikauden 2018 ennusteilla marginaali olisi vain 6,5 prosenttia.

Hyvä liikevaihdon kehitys piti nettotuloksen kasvussa aina vuoteen 2015 saakka, mutta sen jälkeen marginaalipaineet alkoivat purra ja tulos kääntyi selvään laskuun. Voidaan arvioida, että jos liikevaihto kääntyy laskuun, niin se tekee pahaa jälkeä nettotuloksen suhteen.

Tase

Taseessa on muutama tärkeä luku, joita Talousmentor-yritysanalyyseissä seurataan. Nämä ovat:

  • Varat
    • Käteinen ja lyhytaikaiset sijoitukset
    • Liikearvo
    • Muut varat
  • Oma pääoma ja velat
    • Oma pääoma
    • Vähemmistö
    • Korolliset velat
    • Muut vastuut

Varat

Varat-osiossa (vasen puoli) on se, mitä yritys omistaa eli maa-alueet, kiinteistöt, koneet, varastot, rahavarat, asiakkaiden velat yritykselle (saamiset), yms. Varojen avulla yritys pyörittää liiketoimintaansa.

Käteinen (cash and cash equivalents) ja lyhytaikaiset sijoitukset (short-term marketable securities) kuvaa likvidiä käteisvarantoa. Tätä taseen erää tarvitaan esimerkiksi laskettaessa nettovelkaantumisastetta. Käteisen määrä tulisi olla sopivassa suhteessa liiketoiminnan tarpeisiin. Tarpeeksi paljon, jotta voidaan välttää kalliiden luottolimittien käyttöä, mutta tarpeeksi vähän, jottei käyttämätöntä käteistä loju pankkitilillä.

Liikearvo (goodwill) syntyy siitä, kun yritys ostaa toisen yrityksen ja maksaa siitä ylihintaa suhteessa ostettavan yrityksen tasearvoon. Monesti se ylihinta on synergiaetuja, brändiarvoa ja muita abstrakteja määreitä. Liikearvon määrää voi joutua katsomaan tilinpäätöksen liitetiedoista ”aineettomat hyödykkeet” kohdasta. Korostetaan, että liikearvoa ei synny taseeseen yhtiön itsensä synnyttämänä. Eli yhtiön itsensä tekemät ja kasvattamat tuotemerkit ja muu brändiarvo eivät näy taseessa.

Muut varat ovat taseen loppusumma, josta on vähennetty käteisen ja liikearvon määrä.

Oma pääoma ja velat

Oma pääoma ja velat (oikea puoli) on se, millä yrityksen toiminta on rahoitettu. Yrityksen omaa pääomaa on saatu sijoittajilta yhtiön myydessä osakkeita. Vierasta pääomaa eli velkaa yritys on saanut pankeilta ja muilta korkosijoittajilta. Lisäksi yritys on monesti velkaa tavarantoimittajilleen (esim. ostovelat erä) niiden antaessa maksuaikaa laskuilleen.

Oma pääoma (shareholders’ equity) on sijoittajille kuuluva osuus yrityksestä. Se sisältää mm. osakepääoman, erilaiset rahastot sekä kertyneet voittovarat (retained earnings). Jos yritys maksaa osinkoa, niin osinko vähentää kertyneitä voittovaroja.

Vähemmistö eli määräysvallattomien osuus (noncontrolling interests) on se osuus, joka kuuluu vähemmistölle, silloin kun konserni ei omista tytäryhtiöstä täyttä 100 prosenttia.

Korollinen velka on lainaa, jonka ovat myöntäneet rahoituslaitokset sekä muut korkosijoittajat. Korollisesta velasta yrityksen täytyy maksaa korkosuoritukset ja lainalyhennykset lainasopimuksien mukaisesti.

Lisäksi korolliseen velkaan liittyy monesti kovenantteja eli ehtoja sille, miten paljon yritys voi maksaa osinkoja tai muuttaa taloudellista riskiprofiiliaan. Korkosijoittajahan ei sinänsä hyödy siitä, että yritys ottaisi lisää riskiä ja tavoittelisi lisää voittoa. Yrityksen liiallinen riskinotto voisi vaarantaa lainojen lyhennykset tai korkojen maksut, joten korkosijoittajat asettavat rajoitteita yrityksen riskitason muutoksille.

Tulkinta

Liikearvon alaskirjaus laskee tulosta sekä omaa pääoman määrää. Mikäli liikearvoa on paljon suhteessa taseen loppusummaan, omaan pääomaan tai normaaliin nettotulokseen, niin sijoittajan tulee olla varuillaan, ettei alaskirjaukset pääse yllättämään ikävästi.

Yhtiön johto arvioi liikearvon määrää vuosittain ja tekee sitten tarvittaessa alaskirjauksen. Mikäli liikearvo on kasvanut suuren yritysfuusion seurauksena, niin voi melkein arvata, että yrityksen johto, joka oli järjestelemässä fuusiota ei liikearvoa alaskirjaa. Sehän tarkoittaisi sitä, että johto tunnustaisi maksaneensa ylihintaa ja tehneensä siten ”huonot kaupat”. Alaskirjausriski kasvaakin uuden johdon astuessa remmiin, sillä heillä ei ole tätä psykologista estettä.

Näin kävi esimerkiksi Ericssonin kohdalla, kun uusi toimitusjohtaja laittoi tuulemaan ja alkoi järjestellä yhtiötä uuteen iskuun.

Korollisen velan määrän kehityksessä tärkeää on oikeastaan sen trendi. Onko velka jatkuvassa kasvussa vaiko laskussa? Tai onko merkittävä osa velasta syntynyt yhdellä kertaa jonkin yrityskaupan seurauksena?

Velan kohdalla on hyvä pohtia, että miten tulokselle käy, jos lainan korot nousevat vaikkapa 2 prosenttiyksikköä? Tämä on ajankohtaista juuri nyt, kun korkotaso on nousussa (ainakin USA:ssa). Kääntäisikö tämä tuloskehityksen laskuun tai jopa tappiolliseksi?

Kokonaisuus on kuitenkin hyvä pitää mielessä, sillä esimerkiksi PepsiCo:n velkaisuus nousi vuoden 2011 noin 26,8 miljardista nykyiseen noin 39,3 miljardiin dollariin. Samaan aikaan käteisen määrä nousi 4,4 miljardista nykyiseen noin 19,5 miljardiin dollariin. Näin nettovelka itse asiassa on laskenut (22,4 -> 19,8) vuosien varrella.

Mikäli korollinen velka kasvaa vuodesta toiseen, niin on hyvä selvittää, että miksi näin käy. Rahavirtalaskelmasta on hyvä katsoa, että jääkö ylläpitoinvestointien jälkeen (vapaa rahavirta) rahaa kassaan? Tekeekö yhtiö jatkuvia laajentumisinvestointeja, jotka syövät kassaa? Vai onko vain niin, että voitonjakoa (osinko ja omien osakkeiden ostot) varten yhtiö ottaa velkaa?

Esimerkki

Tässä jälleen samat kaksi yritystä A ja B, joiden oman pääoman ja velkaantumisen kehitykset on esitetty oheisissa kuvaajissa.

Yhtiön A, jonka liikevaihto- ja tuloskehitys oli trendinomaisessa kasvussa, velkaisuus on kovassa kasvussa. Oma pääoma on selvässä laskussa ja tätä laskua selittää etenkin omien osakkeiden osto-ohjelma. Viimeiseltä 5 vuodelta nettotulos on ollut noin 35,3 miljardia, kun taas voitonjakoon (osinko + omat osakkeet) on käytetty 51,7 miljardia. Tämä selittää, miksi vuoden 2012 lopun 17,8 miljardin oma pääoma on laskenut vuoden 2017 lopun 1,5 miljardiin.

hd-velkaisuus-q42017
Yhtiö A

Samaan aikaan velan määrä on noussut korkeuksiin, mistä kertoo myös gearingin 1500 prosentin arvo. Korkotason 2 prosenttiyksikön nousu tarkoittaisi noin 540 miljoonan korkokulujen kasvua. Ennusteen mukaan tulos nousisi 8,6 miljardista 10,8 miljardiin, joten tässä kasvaneiden korkokulujen vaikutus olisi vielä hallinnassa.

Yhtiön B, jonka tuloskunto on lähtenyt laskuun, tase on suhteellisen hyvässä kunnossa. Velkaisuuden tunnusluvut ovat hyvällä mallilla.

hm-velkaisuus-q12018
Yhtiö B

Velan määrä on noussut kahtena viime vuotena, mutta sitä on vielä maltillisesti, josta gearingin noin 10 prosentin taso kertoo. Yhtiöllä on ollut varsin kookas kassa, joka on piilottanut velanoton tarvetta jonkin aikaa. Rahavirtalaskelmasta nähdään, että osinkojen jälkeiset rahavirrat ovat kääntyneet negatiivisiksi vuonna 2013, ja vauhti on kiihtynyt viimeisten vuosien aikana. Tästä myös tuloskunnon heikkeneminen antoi indikaattia.

Mikäli yhtiö ei saa tuloskuntoaan taikka rahavirtojaan kasvuun, niin velanoton tarve kasvaa tulevaisuudessa. Pahimmillaan yhtiö joutuu leikkaamaan osinkoaan, sillä nykyinen osinko ei ole terveellä tasolla suhteessa yhtiön rahavirtoihin.

Yhteenveto

Tuloslaskelman osalta Talousmentor-yritysanalyyseihin on kerättynä vain liikevaihto, liiketulos (ebit) ja nettotulostiedot.

Koulukirjaesimerkkien mukaisia bruttokatetta, varastonmuutoksen tai palkkakulujen tietoja en kerää. Nämä ovat toki tärkeitä silloin, kun pitää selvittää esimerkiksi sitä, miksi tulos on ollut laskussa.

Taseen erien kohdalla kerään oikeastaan niitä tietoja, mitä tarvitaan tunnuslukujen laskemiseen. Liikearvo on tästä poikkeus, mutta se on mukana oikeastaan siitä syystä, että korkea liikearvon määrä nostaa taseen riskiä.

Yhden vuoden lukujen perusteella ei pidä tehdä johtopäätöksiä yrityksen tuloksentekokyvystä, vaan lukuja tulisi kerätä pitkältä aikaväliltä. Jos yritys on lähihistorian aikana läpikäynyt ison muutoksen, missä sen toiminnan luonne on muuttunut merkittävästi, niin silloin historiallisia lukuja ei kannata käyttää. Nokia on hyvä esimerkki tällaisesta tilanteesta.

Ensi kerralla kerrataan rahavirtalaskelman oleelliset tiedot. Lisäksi katsotaan esimerkkien valossa, miten

  • liikearvon (goodwill) alaskirjaus,
  • tulosparannus,
  • osingonmaksu ja
  • lainojen lyhennys

näkyy ja vaikuttaa tuloslaskelmassa, taseessa tai rahavirtalaskelmassa.

Kirjoituksen esimerkkien yhtiöt olivat:

  • Yhtiö A: Home Depot (USA)
  • Yhtiö B: H&M (SWE)

Mainokset

3 vastausta artikkeliin “Yritysanalyysi: Tuloslaskelma ja tase”

Kommentit on suljettu.