Yritysanalyysi: Rahavirtalaskelma ja esimerkkejä

Tuloskausi Q1/2018 alkaa muutaman viikon kuluttua, mutta ennen kuin tuloskierros on täydessä vauhdissa, niin tehdään kertaus yritysanalyyseihin. Tässä kirjoituksessa kerrataan rahavirtalaskelmaa sekä katsotaan miten esimerkiksi liikearvon alaskirjaus, tulosparannus, osingonmaksu ja lainojen lyhennys näkyy tilinpäätöksen laskelmissa.

Edellisessä kirjoituksessa (Yritysanalyysi: Tuloslaskelma ja tase) käytiin läpi tuloslaskelman ja taseen keskeisimmät tiedot.

Talousmentor-yritysanalyysien tarkoituksena on selvittää yrityksen pitkän aikavälin tuloksentekokykyä, osingon kehitystä, pääomien tehokasta käyttöä sekä velkaantumisen tuomaa riskiä.

Rahavirtalaskelma tukee näitä tavoitteita varsin hyvin. Tämän kirjoituksen rahavirtalaskelman osio perustuu vajaa vuosi sitten kirjoitettuun Yritysanalyysi: Rahavirtalaskelma.

Rahavirtalaskelma

Mika Hyttisen ”Luovu ajoittamisesta – tuplaa tuottosi” -kirjassa todetaan, että:

Kassavirtalaskelma kertoo vastauksen tärkeään kysymykseen siitä, kenen taskuun tilikauden ylijäämä päätyy. Hyvän yrityksen liiketoiminnan rahavirta on selvästi positiivinen. Liiketoiminnan positiivista rahavirtaa voidaan yhtiön johdon päätöksellä käyttää investointeihin ja sitä voidaan siirtää omistajille.

Rahavirtalaskelman avulla voi nähdä yhdellä kertaa

  • paljonko liiketoiminta tuottaa rahaa (ylijäämää)
  • paljonko yhtiö käyttää tästä ylijäämästä investointeihin
  • paljonko investointien jälkeen jää voitonjakoon ja velkojen maksuun

Liiketoiminnan rahavirta

Liiketoiminnan rahavirta kertoo nimensä mukaisesti sen, paljonko yrityksen liiketoiminta tuotti rahaa yrityksen kassaan. Liiketoiminnan rahavirran tulisi olla selvästi positiivinen ja sen olisi hyvä olla kasvutrendissä.

Tämä eroaa nettotuloksesta siitä, että rahavirroissa katsotaan rahan liikkeitä. Nettotulokseen sisältyy erilaisia kirjanpidollisia eriä (esim. poistot, alaskirjaukset, luottotappiot yms.), jotka voivat heilauttaa yksittäisen vuoden tulosta rajustikin. Lisäksi osa tapahtumista näkyy vain taseen puolella (esim. velkojen muutokset, osingon maksut, investoinnit). Rahavirtalaskelman avulla sijoittaja saa uutta näkökulmaa yrityksen tapahtumiin.

Investointien rahavirta

Investointien rahavirran jaan kahteen osaan eli 1) capex-investointeihin ja 2) muihin investointeihin.

Capex eli capital expenditures (Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Capital_expenditure) eli sanakirjan mukaan ”pääomamenot”. Capex-investoinnit ovat investointeja kiinteään omaisuuteen, missä joko vanhaa omaisuutta korjataan tai uutta hankitaan vanhan tilalle. Nimensä mukaisesti capex-investoinnit menevät taseeseen, josta niitä vähennetään kirjanpidon säännösten mukaisesti vuosipoistoilla.

Capex-investoinnit kertovat (riittävällä tarkkuudella) sen, paljonko yrityksen liiketoiminta vaatii korjaus-, ylläpito- yms. investointeja, jotta sen kilpailukyky markkinoilla säilyisi nykyisellään.

Muut investoinnit liittyvät yritysostoihin tai -myynteihin.

Rahoituksen rahavirta

Rahoituksen rahavirran jaan myös kahteen osaan: 1) voitonjako ja 2) muut.

Voitonjaon rahavirtaan kuuluvat maksetut osingot sekä omien osakkeiden ostot. Mikäli yhtiö on tehnyt osakeannin tai se on vaihtanut optioita osakkeiksi, niin silloin nämä ovat osa voitonjaon rahavirtaa. Positiivinen voitonjaon rahavirta kertookin yleensä sen, että yritys on tehnyt osakeannin. Korostetaan vielä, että voitonjaon rahavirta ei välttämättä ole sama kuin maksetut osingot juurikin em. syistä.

Muihin rahoituksen rahavirtaan kuuluvat velkojen nostot ja maksut sekä mahdollisesti valuuttakurssimuutoksista johtuvat erät.

Vapaa rahavirta

Vapaa rahavirta (free cashflow, FCF) voidaan laskea liiketoiminnan rahavirran ja capex-investointien erotuksena. Vapaa rahavirta kertoo sen, paljonko yrityksen liiketoiminnasta on mahdollista sijoittaa uusiin investointeihin (yritysostot), jakaa osinkoina osakkaille tai lyhentää velkoja. Vapaata rahavirtaa käytetään myös yrityksen arvon laskemiseen niin sanotun ”Discounted cashflow (DCF)” -menetelmällä.

Osinkosijoittajaa kiinnostaa se, että ovatko yrityksen osingonmaksut kestävällä pohjalla. Tätä voidaan analysoida niin, että lasketaan osakekohtainen vapaa rahavirta ja verrataan tätä osinkoon. Eli periaatteessa sama kuin nettotuloksen kohdalla, kun lasketaan osingonmaksusuhdetta, jossa osinkoa verrataan EPS:iin.

Sijoittajan näkökulmasta tärkeää on ymmärtää se, mikä on se rahasumma, joka todellisuudessa on jakokelpoista ylijäämää. Osa investoinneista ovat sellaisia, joilla ylläpidetään olemassa olevaa kalustoa ja tuotantolaitteistoa. Nämä investoinnit eivät sinänsä kasvata yrityksen kilpailukykyä, vaan ne ylläpitävät sitä.

Tästä syystä vapaa rahavirta (FCF) on tärkeä luku. Yritys (omistajat) voivat tämän jälkeen päättää, miten ylijäämä jaetaan osingon ja investointien kesken. Nämä päätökset näkyvät rahavirtalaskelmassa konkreettisesti.

Esimerkki

Edellisessä kirjoituksessa käytin esimerkkiyrityksinä Home Depot (Yritys A) ja H&M (Yritys B).

Home Depot

Oheisessa kaaviossa on Home Depot:n osakekohtainen tulos (EPS) ja osakekohtainen vapaa rahavirta sekä osinko. Tilanne Q4/2017 raportin perusteella.

hd-osinko-q42017
Home Depot

Kuviossa korostuu monta seikkaa. Osakekohtaisen tuloksen kehitys on ollut erinomaista. Myös osakekohtainen vapaa rahavirta on kehittynyt hyvin eli rahaa jäänyt ylläpitoinvestointien jälkeen kassaan roppakaupalla. Lisäksi osingon suhde tulokseen että vapaaseen rahavirtaan on ollut vain noin 40 prosentin tuntumassa. Näin siitäkin huolimatta, että osinko on kasvanut huimaa tahtia.

Yhtiön oma pääoma oli voimakkaasti laskussa ja velkaisuus vastaavasti nousussa. Tämä johtui siitä, että Home Depot on ostanut paljon omia osakkeitaan. Jopa niin paljon, että yhdessä osinkojen kanssa rahavirrat ovat kääntyneet negatiivisiksi, jonka johdosta velkaa on täytynyt ottaa. Tulos ja rahavirrat ovat kuitenkin riittäneet varsin hyvin pelkkien osinkojen maksuun. Omien osakkeiden ostot tukee myös osakekohtaisen tuloksen ja vapaan rahavirran nousuvauhtia.

Mikäli yhtiö lopettaisi omien osakkeiden osto-ohjelman, niin sillä jäisi vuosittain noin 3 – 4 miljardia dollaria esimerkiksi lainojen lyhennyksiin. Näin nykyinen 27 miljardin dollarin velka sulaisi varsin rivakkaa vauhtia. Tämä tietenkin sillä edellytyksellä, että rahavirrat pysyvät nykyisellä tasollaan.

H&M

Oheisessa kaaviossa on vastaavasti H&M:n osakekohtainen tulos (EPS) ja osakekohtainen vapaa rahavirta sekä osinko. Tilanne Q1/2018 raportin perusteella.

hm-osinko-q12018
H&M

Kuten nähdään, niin vapaa rahavirta ei ole riittänyt osinkojen maksuun. Tämä selittää myös sen, miksi osinko on jäänyt nykyiselle tasolleen. Vuonna 2014 osinko nousi 9,50 kruunusta 9,75 kruunuun ja ehkä silloin tilanne näyttikin ihan valoisalta.

Yhtiön kassassa oli vuoden 2010 lopussa noin 24,9 miljardia kruunua, kun tilikauden 2017 lopussa rahaa oli jäljellä 9,7 miljardia kruunua. Samaan aikaan lähes velattoman yrityksen velat ovat nousseet 11,7 miljardiin kruunuun. Osingot ovat siten ensin kuluttaneet kassaa ja lopulta H&M:n on täytynyt ottaa velkaa osinkojen maksuun. Velkaa on vielä varsin maltillisesti, joten vielä hetken aikaa yhtiöllä on aikaa korjata osinkojen ja rahavirtojen epäsuhtaa.

Ensimmäisiä tällaisia askelia on otettu keväällä 2018, sillä H&M tarjosi mahdollisuuden ottaa osinkojen sijaan yhtiön osakkeita. Perssonin perhe, joka siis omistaa noin 42 prosenttia osakkeista (72 prosenttia äänivallasta) aikoo osallistua tähän ”osakeantiin”.

Laskelmaesimerkkejä

Katsotaan seuraavassa esimerkkejä siitä, miten erilaiset tilanteet näkyvät tuloslaskelmassa, taseessa ja rahavirtalaskelmassa. Katsastelunäkökulma on periaatteellinen ja tarkoitus on antaa perusymmärrys tilanteista.

Oletetaan, että yrityksen tilikauden avaava tase on oheisen kuvan mukainen eli taseen loppusumma on 20 miljardia euroa.

Rahavirtalaskelma-esimerkki-1

Osinko

Yhtiön yhtiökokous päättää maksaa osinkoa 1 500 miljoonaa euroa. Yksinkertaisuuden vuoksi tässä vaiheessa ei ole tapahtunut muita tapahtumia. Osingonmaksu pienentää omaa pääomaa ja rahavaroja, mutta siitä ei tehdä kirjausta tuloslaskelmaan.

Oheisessa kuvassa on osingonmaksuun liittyvät kirjaukset.

Rahavirtalaskelma-esimerkki-2

Osingot eivät vaikuta tuloslaskelmaan, joten siinä ei tapahdu muutoksia.

  • #1: Osinkojen maksu näkyy taseen rahavarojen pienentymisenä
  • #2: Myös taseen oma pääoma laskee osingon verran.
  • #3: Rahavirtalaskelmassa osingonmaksu merkitään rahoituksen rahavirtaan ”maksetut osingot” tai vastaava erä. Oheisessa kuvassa se on merkitty ”Rahoitus: voitonjako” -riville.
  • #4: Rahavirtalaskelman rahavarojen muutos vastaa taseen rahavarojen (kohta #1) muutosta.

Liiketoimintaa

Yritys tekee 50 miljardia euroa liikevaihtoa ja kirjaa siitä 4,0 miljardin euron tuloksen. Oletetaan, että tuloksesta 3,0 miljardia on saatu käteisenä, mutta 1,0 miljardia euroa on jäänyt myyntisaataviin.

Rahavirtalaskelma-esimerkki-3

  • #5: Tuloslaskelmaan tulee nettotulos 4,0 miljardia euroa
  • #6: Koska nettotulos on omistajille kuuluvaa rahaa, niin se kasvattaa taseen omaa pääomaa vastaavasti 4,0 miljardilla eurolla. Huomioiden kohdan #2 osingot (-1,5 Mrd EUR), niin oman pääoman muutos on nyt 2,5 miljardia euroa.
  • #7: Tuloksesta saatiin 3 miljardia käteisenä, joten se näkyy taseen rahavarojen muutoksena. Huomioiden kohdan #2 osingot (-1,5 Mrd EUR), niin rahavarojen muutos on nyt 1,5 miljardia euroa.
  • #8: Myyntisaatavat (1,0 Mrd EUR) sisältyvät oheisen kuvan ”Muut varat” -riville
  • #9: Rahavirtalaskelmassa oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että nettotuloksen +3,0 miljardin euron kassaanmaksu näkyy liiketoiminnan rahavirrassa.
  • #10: Rahavirtalaskelman rahavarojen muutos (+1,5 Mrd EUR) vastaa taseen rahavarojen muutosta.

Korkojen maksu

Yhtiö maksaa -350 miljoonaa euroa korkoja. Jätetään tässä mahdollinen verovaikutus huomioimatta. Oletetaan myös, että korot vaikuttavat rahavirtalaskelmassa liiketoiminnan rahavirtaan.

Rahavirtalaskelma-esimerkki-4

  • #11: Tuloslaskelmassa korkomenot ovat liiketuloksen (ebit) jälkeen.
  • #12: Näin nettotulos laskee 4 000 miljoonasta eurosta 3 650 miljoonaan euroon.
  • #13: Nettotuloksen muutos vaikuttaa taseen omaan pääomaan, jonka uusi arvo on 2 150 miljoonaa euroa. Tämä on saatu vähentämällä 2 500 miljoonasta eurosta (kohta #6) korkomaksun suuruus (-350 M EUR).
  • #14: Myös taseen rahavarat pienenevät korkojen verran ja rahavarojen muutos on nyt 1 150 miljoonaa euroa. Tämä on saatu vähentämällä 1 500 miljoonasta eurosta (kohta #7) korkojen suuruus (-350 M EUR).
  • #15: Rahavirtalaskelmassa korot näkyvät (tehtävän oletuksen mukaisesti) liiketoiminnan rahavirrassa laskevasti. Kohdassa #9 liiketoiminnan rahavirta oli 3 000 miljoonaa, josta on nyt vähennetty korkot ja siten päädytty 2 650 miljoonaan euroon.
  • #16: Tässäkin rahavirtalaskelman rahavarojen muutos (+1,150 Mrd EUR) vastaa taseen rahavarojen muutosta.

Huomaa ero osinkojen ja korkomaksujen välillä. Molemmat laskevat taseen rahavaroja sekä omaa pääomaa. Korkomaksut menevät kuitenkin tuloslaskelman kautta, joka vähentää tulosta ja siten näkyy oman pääoman laskuna. Tässä harjoituksessa verot jätettiin huomioimatta, mutta reaalimaailmassa yhtiö saisi vielä verohyötyä korkomaksujen perusteella, sillä verotettava tulos laski.

Lainanlyhennys

Yhtiö lyhentää lainojaan 500 miljoonalla eurolla.

Rahavirtalaskelma-esimerkki-5

Lainanlyhennys ei vaikuta tuloslaskelmaan, joten siellä ei tapahdu muutoksia.

  • #17: Taseessa korolliset velat vähenevät -500 miljoonalla eurolla.
  • #18: Tapahtuma vähentää myös taseen rahavaroja. Kokonaisuudessa rahavarojen muutos on nyt 650 miljoonaa euroa, joka on saatu vähentämällä 1 150 miljoonasta eurosta (kohta #14) lainalyhennyksen summa (-500 M EUR).
  • #18: Rahavirtalaskelmassa lainalyhennys on rahoituksen rahavirroissa. Omissa taulukoissa se on ”Rahoitus: muut” -rivillä.
  • #19: Tässäkin rahavirtalaskelman rahavarojen muutos (+650 M EUR) vastaa taseen rahavarojen muutosta.

Kuten todettiin, niin lainanlyhennys ei vaikuta tuloslaskelmaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että yrityksen lainanhoitokykyä pitää arvioida rahavirtalaskelman kautta. Jääkö yrityksellä liiketoiminnasta ja välttämättömistä capex-investoinneista rahaa lainojen lyhennykseen? Vai onko yritys joutunut myymään omaisuuttaan tai tekemään osakeannin lainojen hoitoa varten?

Liikearvon alaskirjaus

Viimeisenä tapahtumana yritys joutuu tekemään -250 miljoonan euron alaskirjauksen liikearvostaan. Liikearvon alaskirjaus vähentää taseen vasenta puolta ja se ”kiertää” tuloslaskelman kautta nettotulokseen, joka vastaavasti vähentää omaa pääomaa eli taseen oikeaa puolta.

Rahavirtalaskelma-esimerkki-6

  • #20: Taseessa liikearvon määrä laskee -250 miljoonalla eurolla.
  • #21: Liikearvon alaskirjaus merkitään tuloslaskelmaan.
  • #22: Tämä vähentää syntyvää nettotulosta, joka on nyt 3 400 miljoonaa euroa.
  • #23: Koska tulos muuttui, niin se muuttaa myös oman pääoman määrää. Se on nyt 1 900 miljoonaa euroa ja se laski kohdan #13 lukemasta (2 150 M EUR).

Liikearvon alaskirjauksesta ei vaikuta rahavirtoihin, ja tästä johdosta yritysjohto yleensä toteaakin, että ”liikearvon alaskirjauksella ei ole kassavaikutusta”.

Yhteenveto

Rahavirtalaskelma tuo lisää näkyvyyttä yrityksen toimintaan ja sen ymmärtämiseen. Sijoittajan näkökulmasta tärkeää on ymmärtää se, mikä on se rahasumma, joka todellisuudessa on jakokelpoista ylijäämää. Osa investoinneista ovat sellaisia, joilla ylläpidetään olemassa olevaa kalustoa ja tuotantolaitteistoa. Nämä investoinnit eivät sinänsä kasvata yrityksen kilpailukykyä, vaan ne ylläpitävät sitä.

Tästä syystä vapaa rahavirta (FCF) on tärkeä luku. Yritys (omistajat) voivat tämän jälkeen päättää, miten ylijäämä jaetaan osingon ja investointien kesken. Nämä päätökset näkyvät rahavirtalaskelmassa konkreettisesti.

Laskelmaesimerkin yhteenvetona:

  • Tuloksen parannus lisää omaa pääomaa, mutta rahavarojen suhteen tilanne on avoin.
  • Osingonmaksu pienentää omaa pääomaa ja vähentää rahavaroja. Analyysissä huomio siihen, miten vapaa rahavirta riittää osingonmaksuihin.
  • Korkosuoritus pienentää tulosta, omaa pääomaa sekä rahavaroja.
  • Lainalyhennys ei näy tuloslaskelmassa. Sen sijaan taseessa korollisten velkojen määrä muuttuu ja tietenkin rahavarojen määrä. Analyysissä huomio siihen, miten vapaa rahavirta riittää lainalyhennyksiin (ja osinkoihin).
  • Liikearvon alaskirjaus laskee tulosta, joten se laskee omaa pääoman määrää. Onko yhtiöllä lainakovenantteja, jotka laukeaisivat, jos oma pääoma laskee tietyn rajan alle?
Mainokset

2 vastausta artikkeliin “Yritysanalyysi: Rahavirtalaskelma ja esimerkkejä”

Kommentit on suljettu.