Buffett:n sijoittajakirje 1977

Tämä aloittaa kuukausittaisen sarjan, missä käydään läpi Warren Buffett:n Berkshire Hathaway:n sijoittajakirjeitä. Kirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1977 kirjeen sisältöön.

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Vuosi 1977 yleisesti

Tässä pieni raapaisu siitä, mitä vuonna 1977 tapahtui.

  • Steve Jobs, Steve Wozniak, and Ronald Wayne olivat perustaneet Apple Computer -nimisen yhtiön edellisenä vuonna.
  • Ensimmäinen Tähtien Sota -elokuva sai ensi-iltansa
  • Elvis kuoli 42-vuotiaana
  • Jimmy Carterista tuli USA:n presidentti
  • Tsekkoslovakia voitti jääkiekon maailmanmestaruuden Suomen jäädessä viidenneksi

Wikipediassa on kattavampi listaus vuoden 1977 tapahtumiin

Vuoden 1977 inflaatio USA:ssa oli 6,7 prosenttia ja Suomessa peräti 10,8 prosenttia. Eli hieman eri tasoa, kuin mitä se on tänä päivänä. Jos suomalaisen osakesijoittajan tuotot jäivät tuona vuonna vain 8 prosenttiin, niin inflaation jälkeinen tuotto jäi itseasiassa negatiiviseksi.

Vuonna 1977 SP500 indeksi (osingot mukaan lukien) laski -7,4 prosenttia. Sen sijaan Berkshiren osakekohtainen oman pääoman (book value) arvo nousi +31,9 prosenttia ja yhtiön osakekohtainen markkina-arvo nousi +46,8 prosenttia. (Nämä luvut on poimittu vuoden 2017 kirjeen taulukosta).

Alkuvuosien sijoittajakirjeet ovat tekstimuotoisia, joten niihin ei voi tehdä sivunumeroviittauksia. Kirjeessä sanottuun vittaan ”Buffett toteaa/sanoo/kertoo/muistuttaa” ja vastaavilla ilmaisuilla. Muu teksti on omaa pohdintaa aiheesta.

Korkoa korolle

Moni yritysjohtaja oli tuohon aikaan kehuskellut ennätystuloksien syntymisestä ja saanut siten huomiota. Buffett muistutti kuitenkin sijoittajia siitä, että yrityksen johto ei ole ollut mitenkään erityisen etevä, jos EPS oli kasvanut noin 5 prosentin vuositahdilla.

Buffett:n mukaan tämä johtui siitä, että yrityksiin jäi osinkojen jälkeen rahaa sisään, joka pystyttiin sitten laittamaan ”töihin”. Lisäksi, jos yritysjohto oli leikannut osinkoa, niin rahaa jäisi vieläkin enemmän tuottamaan korkoa korolle.

Buffett totesikin, että tähän 5 prosentin EPS-kasvuun pääsisi jo pelkästään normaalia säästötiliä käyttämällä.

Kuten kirjoituksen alussa todettiin, niin inflaatiotaso USA:ssa ja muualla maailmassa oli tuolloin yli 6 prosentissa. Näin säästötilikorotkin olivat tuolloin ihan eri tasoa, kuin nyt. Buffettin väittämää voi arvioida vaikka niin, että 10 000 euron säästötilille saisi 5 prosentin koron (verojen jälkeen). Tämä tarkoittaisi 500 euroa vuodessa. Jos tämän 500 euroa laitaa takaisin säästötilille, niin seuraavana vuonna korkoa tulisi 525 euroa. Tämä olisi juurikin 5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena.

Eli ei juurikaan palkitsemisen arvoinen suoritus.

Tilanne oikeastaan palautuu vaihtoehtoiskustannus (kts kirjoitus: Vaihtoehtoiskustannus) -tilanteeseen. Jos pankkitalletuksesta saa 5 prosentin vuotuisen tuottokasvun varsin pienellä riskillä, niin tällöin yritystoiminnan pitäisi pystyä paljon parempaan tuoton kasvuun, koska riski on eri tasoa. Ainakaan hyväksi kehitystä ei voi sanoa, jos se jää tavallisen säästötilin tasolle.

Ja kuten aina, niin yksittäisen vuoden tulos ei ole merkittävää, vaan se, miten yrityksen toiminta kehittyy pitkällä aikavälillä.

Vakuutusyhtiöiden kilpailuetu

Buffett nosti esiin vakuutusyhtiöiden kilpailuedun – tai oikeastaan sen, ettei sitä periaatteessa ole.

Buffett:n mukaan vakuutusyhtiöt tarjoavat periaatteessa pelkkiä lupauksia siitä, että vahingon sattuessa korvaus maksetaan. ”Kuka tahansa” voi perustaa vakuutusyhtiön ja kopioida kilpailijoiden parhaat toimintatavat ja -periaatteet. Toki vakuutusmatemaattiset mallit ja laskelmat pitää olla kunnossa.

iphone-lasi-rikki

Vakuutusyhtiön toiminnan luonteeseen kuuluu se, että yhtiö saa vakuutusmaksuina rahaa sisään, ja maksaa sitten vahingon sattuessa vakuutuskorvauksina rahaa ulos. Mikäli vakuutusmatemaattiset laskelmat ovat kohdallaan, niin vakuutusyhtiö pystyy ottamaan noin 10 – 20 prosentin voiton sisään maksettavasta summasta. Lisäksi yhtiö saa ”ilmaista” rahaa sijoitettavakseen, sillä vahingon sattumiseen voi mennä vuosia taikka vuosikymmeniä. Tätä voi kuvitella vaikka niin, että jos kaverisi antaa 100 euroa ja pyytää joskus tulevaisuudessa 85 euroa takaisin (nykyrahassa). Näin voisit sijoittaa 85 euroa sopivan turvalliseen korkotuotteeseen ja 15 euroa vaikka osakemarkkinoille.

Tästä syystä vakuutusyhtiöiden hintakilpailu voi äityä kovaksikin, kun asiakashankinta käy kuumimmillaan. Sijoittajalle vakuutusyhtiöiden julkistama yhdistetty kulusuhde on tärkeä luku, sillä se kertoo sen, paljonko vakuutusmaksuista kuluu maksuihin ja toiminnan pyörittämiseen. Ja paljonko siitä jää investointeihin, sijoitettavaksi tai osinkoihin.

Tämä siis karkeasti ajateltuna – ja pääpaino ei ole siinä onko Buffett:n väite värittynyt vaiko ei. Pääpaino tuleekin olla siinä, että mitkä ovat vakuutusyhtiöiden kilpailuedut. Eli, jos salkussasi on Sampoa, Gjensidige Forsikring:n tai Aflacin osakkeita, niin silloin voi pohtia sitä, miksi nämä yhtiöt pärjäävät omilla markkinoillaan.

Osake on osuus yrityksestä

Tuohon aikaan Berkshire Hathaway:n strategiaan kuului osakesijoittaminen ja osakkeiden osto pörssistä. Nykyään järkevän ja tuloskunnon näkökulmasta merkittävän osuuden osto on hankalaa, kun yrityksellä on yli 100 miljardia dollaria käteistä.

Koska Berkshiren strategiana on olla pitkäaikainen omistaja, niin oston hyvyyttä ei tulisi arvioida lyhyen aikavälin perusteella. Lisäksi Buffett toteaa, että sijoittajan ei tulisi tehdä eroa sille ostaako hän koko yrityksen vaiko vain pienen osuuden.

Millaisiin asioihin itse kiinnittäisit huomiota, jos ostaisit kaikki Koneen tai Sammon tai jonkun muun yrityksen osakkeet? Osakkeen markkinahintaa ei tietenkään olisi tarjolla, sillä yrityshän olisi kokonaan sinun. Tällöin fokus olisi pakostakin siinä, millaista tulosta se tekee, paljonko se maksaa osinkoa, miten se pärjää markkinoilla, miten yrityksen johto toimii jne.

rakennustyomaa

Entä, jos ostaisit 100 kpl kyseisen yrityksen osaketta? Nyt voisit seurata sijoituksesi arvon kehitystä jatkuvalla syötöllä. Voisit myös lukea analyytikoiden suosituksia ja keskustelupalstojen keskustelua yrityksestä.

Tällöin voisi käydä helposti niin, että pörssikursseista ja muiden mielipiteistä tulee osakkeen oston tai myynnin pääasiallisia kriteereitä. Pitkäaikainen omistus muuttuukin lyhytikäiseksi (ehkä spekulatiiviseksi) sijoitukseksi.

Toki on kuitenkin hyvä todeta, että ns. tehokkailla markkinoilla osakkeen hinta itsessään antaa informaatiota yrityksen tuloskunnosta. Mutta mikä on tämän informaation aikahorisontti verrattuna sijoittajan omaan sijoitushorisonttiin?

Kuinka pitkäksi arvioit oman sijoitushorisontin ja -strategian? Ja kuinka pitkään olet pitänyt keskimäärin osakkeita salkussasi. Eli mikä on viimeisen parin vuoden ajalta myytyjen osakkeiden keskimääräinen pitoaika? Ja vastaako tämä todellisuus arviotasi omasta toiminnastasi?

Buffett listasikin vuoden 1977 kirjeessään monille jo tutuiksi tulleet kriteerit osakkeiden ostoille:

  • osakkeita valitaan samoilla periaatteilla, kuin ostettaisiin koko yritys
  • liiketoiminnan tulee olla ymmärrettävää
  • omistusaika on pitkä
  • yritysjohto on rehellistä ja pätevää
  • hinta on houkuttelevalla tasolla

Koska sijoitushorisontti on pitkä – useita vuosia tai vuosikymmeniä, niin osakkeen lasku antaa mahdollisuuden ostaa lisää hyvää halvalla.

Tätä ”laatua halvalla” ja ”pitkään salkkuun” moni hokee, kun osake laskee ja sijoittaja tankkaa yhtiötä salkkuunsa. Muutaman viikon laskun jälkeen kuitenkin pelko iskee puseroon ja osakkeista hankkiudutaan eroon. Monesti pelkästään vain siksi, että osake jatkoi laskuaan. Laadussa ei välttämättä ole tapahtunut mitään muutosta.

Sijoittajakirjeen voi lukea kokonaisuudessaan täältä (englanniksi): http://www.berkshirehathaway.com/letters/1977.html

 

 

Mainokset

Yksi ajatus artikkelista “Buffett:n sijoittajakirje 1977”

Kommentit on suljettu.