Buffett:n sijoittajakirje 1979

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1979 kirjeen sisältöön ja aiheena on:
* käänneyhtiöt harvoin kääntyvät
* on parempi ostaa hyviä yhtiöitä oikeaan hintaan kuin huonoja yhtiöitä alennuksella
* kenelle toimitusjohtaja työskentelee.

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Aiemmin sarjassa

Tämä on kuukausittaisen Buffett:n sijoittajakirjesarjan kolmas osa. Aiemmat sarjan osat on luettavissa oheisista linkeistä: Vuosi 1977 ja Vuosi 1978.

Vuosi 1979 yleisesti

Tässä pieni raapaisu siitä, mitä vuonna 1979 tapahtui:

  • USA ja Kiina sopivat diplomaattiset suhteet
  • Margaret Thatcher nousi Britannian pääministeriksi
  • Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti, että isorokko oli hävitetty maapallolta
  • Harrsiburgissa (USA) tapahtui ydinonnettomuus Three Mile Island:n ydinvoimalassa. Onnettomuus ei aiheuttanut henkilövahinkoja eikä merkittäviä ympäristövaikutuksia.
  • Saharan autiomaassa satoi lunta
  • Philips esitteli CD-levyn prototyyppiä
  • Sony Walkman:n myynti alkoi Japanissa
  • VisiCalc oli ensimmäinen taulukkolaskentaohjelma
  • Neuvostoliitto voitti jääkiekon maailmanmestaruuden häviämättä peliäkään. Suomi oli viides.

Wikipediassa on kattavampi listaus vuoden 1978 tapahtumiin

Vuoden 1979 inflaatio kiihtyi vuodesta 1978 ja oli USA:ssa 13,3 prosenttia (1978: 9,0 %) ja Suomessa 8,6 prosenttia (1978: 6,5 %). Eli edelleen hieman eri tasoa, kuin mitä se on tänä päivänä. Tämä on hyvä pitää mielessä, jos vertailee osakkeiden tuottoja 1970-luvulta lähtien.

Vuonna 1979 SP500 indeksi (osingot mukaan lukien) nousi +18,2 prosenttia. Berkshiren tuotot olivat tätä parempia eli osakekohtainen oman pääoman (book value) arvo nousi +35,7 prosenttia ja yhtiön osakekohtainen markkina-arvo nousi peräti +102,5 prosenttia. (Nämä luvut on poimittu vuoden 2017 kirjeen taulukosta).

Alkuvuosien sijoittajakirjeet ovat tekstimuotoisia, joten niihin ei voi tehdä sivunumeroviittauksia. Kirjeessä sanottuun viittaan ”Buffett toteaa/sanoo/kertoo/muistuttaa” ja vastaavilla ilmaisuilla. Muu teksti on omaa pohdintaa aiheesta.

Käänneyhtiöt harvoin kääntyy

Buffett nosti esiin kirjeessään erään toisen tekstiiliyhtiön hankinnan (Waumbec Mills) muutama vuosi aikaisemmin. Numeroiden valossa ostohinta oli mitä edullisin, sillä hinta oli alle käyttöpääoman. Lisänä tuli vielä koneita ja kiinteistöjä yms. kiinteää omaisuutta.

Mutta kaikesta huolimatta tämä oli Buffett:n mielestä virheostos. Näin siksi, että sitä mukaa, kun ongelmia saatiin yhtiössä ratkottua, niin uusia ilmestyi samaa tahtia. Lopulta Buffett joutui tekemään johtopäätöksen, että ”turnarounds seldom turn” eli käänneyhtiöt harvoin kääntyvät.

turn-me-around

Se, mikä teki sijoituksesta huonon oli vaihtoehtoiskustannus (katso kirjoitus: Vaihtoehtoiskustannus). Sama yrityksen kääntämiseen tarvittava energia, kyvykkäät ihmiset ja pääomat olisivat olleet jossain toisessa yrityksessä paljon paremmassa käytössä. Buffett:n mukaan on parempi ostaa hyviä yhtiöitä ”oikeaan” hintaan, kuin huonoja yhtiöitä alennuksella. Tämä on fraasi, jota Buffett on toistanut useaan otteeseen tämän jälkeenkin. Ja usein muodossa:

It’s far better to buy a wonderful company at a fair price than a fair company at a wonderful price. –Buffett

Piensijoittaja harvoin ostaa yrityksestä niin ison osan, että hänellä olisi kiinni siinä muutakin kuin pelkkää pääomaa. Näin hänen näkökulmansa on se, miten pääomat tuottavat ja olisiko ne jossain toisessa yhtiössä paremmassa käytössä.

Itse olen sortunut useaan otteeseen ostamaan jotain osaketta ajatuksella, että ”nyt hinta on laskenut jo liian alhaiselle tasolle, että kohta kurssin on käännyttävä”. Lisäksi PE-luvut, osinkotuotto yms. näyttävät houkuttelevilta. Ainakin, jos vertaa edelliseen tai sitä edelliseen vuoteen, jolloin kaikki oli vielä suhteellisen ok. Lisäksi lisäostoja on tullut tehtyä, kun ”laatua” saa vieläkin halvemmalla.

Mutta… käänneyhtiö harvoin kääntyy ja siksi melkein parempi keino olisi katsella yhtiön kehitystä sivummalta ja ostaa osaketta sitten, kun tilanne alkaa näyttää paremmalta. Parasta hintaa tällä ei tietenkään saa, mutta ainakaan käänteen odottelua ei tarvitse odotella. Ja toki tässäkin vaarana on (niin kuin aina), että hyvä kehitys olikin lyhytaikainen pyrähdys ja yhtiön kannattavuus (ja osake) kääntyy uudelleen laskuun.

Kenelle toimitusjohtaja työskentelee

Buffett muistutti, että toimitusjohtaja työskentelee osakkeenomistajien hyväksi. Siksi on tärkeää, että toimitusjohtaja itse viestii (eikä esimerkiksi sijoittajasuhdepäällikkö) omistajille yhtiön toiminnasta säännöllisesti, rehellisesti ja riittävällä tarkkuudella. Yrityssalaisuuksia tai muita kilpailutietoja ei pidä tietenkään julkaista.

Tässä on hyvä muistaa, että miten osakeyhtiön hallinto toimii. Eli yhtiökokous on osakeyhtiön ylin päättävin elin, missä osakkeenomistajat valitsevat hallituksen jäsenet edustamaan omistajia yhtiössä. Hallitus valitsee ja palkkaa toimitusjohtajan hoitamaan ja johtamaan päivittäisiä työtä itse yhtiössä. Tästä syystä toimitusjohtaja on se tiedonvälittäjä yrityksen ja hallituksen sekä omistajien välillä.

Jos vuosiraportteja lukee tarkkaan, niin niissä on toimitusjohtajan katsaus sekä hallituksen toimintakertomus.

johtaja-boss

Buffett toistaa useasti sitäkin, että he Berkshiren kohdalla haluavat raportoida osakkeenomistajille siten, kuin he itse haluaisivat kuulla asioista, jos roolit olisivat päinvastaiset.

Piensijoittajan kannattaa raportteja lukiessa pohtia, että onko yhtiön viestintä selvää ja johdonmukaista tai tuodaanko ikävät asiat rohkeasti esiin – vai yritetäänkö niitä piilottaa jonnekin raportin syövereihin. Pohtia sopii myös, että saanko omistajana riittävän hyvän kuvan yhtiön tilanteesta.

Ja kuten Buffett:kin on monesti todennut, niin sijoittajan ei kannata sijoittaa sellaisiin yrityksiin, joiden toimintaa hän ei ymmärrä. Vuosituhannen vaihteen IT-kulplan aikaan Buffett:lle naureskeltiin, kun hän jätti lupaavat (tai ”lupaavat”) IT-yhtiöt väliin ja sijoitti mattoihin, maaleihin yms. arkipäiväisiin ja tylsiin yhtiöihin.

Pääoman tuotto

Buffett nosti esiin jälleen sen, että yksittäisen vuoden tuloksiin ei pidä kiinnittää liian suurta huomiota. Siksi tuottoa pitäisi peilata myös oman pääoman tuottoon tai sitoutuneen pääoman tuottoon.

Buffett tarkensi kirjeessä sitä, että pääomat tulisi arvottaa hankintahintaan ja suhteuttaa tuotot tähän. Markkinahintaisessa tapauksessa hyvän vuoden jäljiltä pääomat ovat nousseet korkeaan arvoon ja hyväkin tuotto voi näyttää heikoilta. Ja päin vastoin, jos pääomien markkina-arvo on laskenut, niin heikkokin tuotto voi näyttää hyvältä prosenteissa mitattuna.

En piensijoittajana kuitenkaan lähtisi omia Excel-virityksiä tämän suhteen muuttamaan, vaan pikemminkin pitäisin mielessä tämän matemaattisen tilanteen olemassaolon. Hyvä ROE-luku voi selittyä pelkästään sillä, että omaa pääomaa on vähän ja se on korvattu isolla vieraan pääoman määrällä.

Sijoittajan kannalta tärkeää on, että pääomat ovat yrityksessä tehokkaassa käytössä.

Sijoittajakirjeen voi lukea kokonaisuudessaan täältä (englanniksi): http://www.berkshirehathaway.com/letters/1979.html

Mainokset

Yksi ajatus artikkelista “Buffett:n sijoittajakirje 1979”

Kommentit on suljettu.