Buffett:n sijoittajakirje 1980

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1980 kirjeen sisältöön ja aiheena on:
1) Tytäryhtiöiden käsittely tilinpäätöksessä,
2) Pitkän aikavälin tuotot
3) Ostovoiman lisäys on merkitsevää

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Aiemmin sarjassa

Tämä on kuukausittaisen Buffett:n sijoittajakirjesarjan nejäs osa. Aiemmat sarjan osat on luettavissa oheisista linkeistä: Vuosi 1977, Vuosi 1978 ja Vuosi 1979.

Vuosi 1980 yleisesti

Tässä pieni raapaisu siitä, mitä vuonna 1980 tapahtui:

  • Microsoft julkisti oman Unix-versionsa Xenixin
  • Pac-Man-videopeli julkaistiin Japanissa
  • Imperiumin vastaisku sai ensi-iltansa
  • John Lennon murhattiin New Yorkissa
  • Kiinan väkiluku ylitti miljardin ihmisen rajan
  • Suomi otti kesäajan käyttöön yhtenä viimeisistä Euroopan maista
  • Afganistanin kriisi johti siihen, että 66 maata USA:n johdolla boikotoi Moskovan olympialaisia.
  • Vuonna 1980 ei pelattu jääkiekon MM-kilpailuja olympiavuoden johdosta. USA voitti olympiakultaa Neuvostoliiton jäädessä hopealle. Ruotsi sai prossia ja Suomi oli neljäs.
  • Juha Mieto hävisi 0,01 sekunnilla hiihdon olympiakullan Ruotsin Thomas Wassbergille

Youtubesta voi katsoa vielä Miedon ja Wassbergin kamppailun huipentuman:

Wikipediassa on kattavampi listaus vuoden 1980 tapahtumiin

Inflaatio pysyi vuonna 1980 edelleen korkealla tasolla ja oli USA:ssa 12,5 prosenttia (1979: 13,3 %) ja Suomessa 13,8 prosenttia (8,6 %).

Vuonna 1980 SP500 indeksi (osingot mukaan lukien) nousi +32,3 prosenttia. Berkshiren osakekohtainen oman pääoman (book value) arvon nousu jäi SP500-indeksistä ja oli +19,3 prosenttia. Sen sijaan yhtiön osakekohtainen markkina-arvo nousi hieman indeksiä enemmän eli +32,8 prosenttia. (Nämä luvut on poimittu vuoden 2017 kirjeen taulukosta).

Alkuvuosien sijoittajakirjeet ovat tekstimuotoisia, joten niihin ei voi tehdä sivunumeroviittauksia. Kirjeessä sanottuun viittaan ”Buffett toteaa/sanoo/kertoo/muistuttaa” ja vastaavilla ilmaisuilla. Muu teksti on omaa pohdintaa aiheesta.

Tytäryhtiöiden käsittely tilinpäätöksessä

Tytäryhtiöiden käsittelystä konsernitilinpäätöksessä oli puhetta jo vuoden 1978 sijoittajakirjeessä, mutta kerrataan asia lyhyesti:

  • Tytäryhtiö: Kaikki erät kirjataan tuloslaskelmaan ja taseseen, mutta koska ei omisteta täyttä 100 prosenttia, niin tuloslaskelmassa tämä huomioidaan ”vähemmistön osuus” -erällä. Taseessa on vastaavasti oman pääoman puolella ”vähemmistön osuus”, joka ei siis kuulu osakkeenomistajille.
  • Osakkuusyhtiö: Vain omistusosuuden mukaiset tuotot merkitään tulolaskelmaan eli ”osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista
  • Sijoitukset: Mitään ei merkitä tuloslaskelmaan

Kirjoituksessa Buffett:n sijoittajakirje 1978 käydään em. tilanteet läpi Sammon ja Telenorin esimerkkien valossa. Esimerkiksi Sammolla Nordea on osakkuusyhtiö ja Topdanmark muuttui kirjanpidossa vastikään osakkuusyhtiöstä tytäryhtiöksi. Tämä vaikutti samalla Sammon tunnuslukuihin.

Kaikki Buffett:n kirjeessä kuvatut konsernitilinpäätöksen säännöstöt ovat päällisin puolin edelleen voimassa, mutta prosenttiosuuksissa ja yksityiskohdissa on varmasti eroavaisuuksia nykypäivään. Tämä on hyvä muistaa, kun kirjettä lukee.

On kuitenkin tärkeä sisäistää se, että raha liikkuu emoyhtiölle päin vain osinkojen muodossa kaikissa em. kolmessa tapauksessa (tytäryhtiö, osakkuusyhtiö tai sijoitus). Buffett muistuttaakin, että osingon suuruus ja osingon suhde nettotulokseen on merkityksetön, kunhan vain yhtiö pystyy sijoittamaan yritykseen sisään jäävän osuuden kannattavasti.

kirjanpitovihko

Eli, jos yhtiö tekee tulosta 10 miljoonaa ja maksaa siitä 5 miljoonaa osinkoina, niin toinen 5 miljoonaa jää yritykseen. Jos yritys pystyy tämän sisäänjäävän 5 miljoonan avulla tekemään tuottavia investointeja, niin hyvä. Sillä ei ole merkitystä kuka (emoyhtiö tai sijoitus/osakkuusyhtiö/tytäryhtiö) kannattavan sijoituksen tekee – tärkeää on se, että kannattava sijoitus ylipäätänsä tehdään.

Vaihtoehtonahan olisi ollut, että yritys olisi maksanut kaiken 10 miljoonaa ulos, jolloin uudelleensijoitusvastuu olisi ollut osingon saajilla.

Piensijoittajalle osingonmaksusuhteella ja investointinäkymillä on merkitystä, sillä piensijoittaja maksaa osingoistaan veroa. Eli jos yhtiöllä on erinomaisia investointikohteita, niin piensijoittajan näkökulmasta osinkoa ei kannattaisi maksaa lainkaan.

Pitkän aikavälin tuotot

Buffett oli tässä vaiheessa ollut Berkshiren johdossa 16 vuoden ajan. Tänä aikana yhtiön taseen oman pääoman arvo oli kasvanut 20,5 prosenttia per vuosi. Tämä siis korkoa korolle tuottona eli noin osakekohtainen summa oli kasvanut 19,5 dollarista noin 401 dollariin.

Kuten aikaisemmissa Buffett:n kirjeissä on jo todettu, niin lyhyen aikavälin tuottoja laskiessa on hyvä käyttää taseessa olevien sijoitusten hankintahintoja. Sen sijaan pidemmän aikavälin tuottoja laskiessa Buffett käytti markkinahintoja. Eli edellä 401 dollariin sisältyi omistetut osakkeet markkinahintoihin arvostettuna.

Tämä erottelu laskutavoissa perustuu ajatukseen, että lyhyellä aikavälillä markkinat voivat heilua ”miten sattuu”, jolloin tuototkin voivat olla satumaisen hyviä tai karmaisevan huonoja. Mutta, kuten Benjamin Graham on sanonut (ja jota Buffett on monesti siteerannut), niin:

In the short run, the market is a voting machine but in the long run it is a weighing machine — Benjamin Graham

jolloin pidemmällä aikavälillä tämä heilahtelu tasaantuu ja alkaa vastaamaan omistettujen yritysten sisäistä arvoa.

Buffett oli saavuttanut tämän noin +20,5 prosentin vuotuisen tuoton siitäkin huolimatta, että hän oli tänä aikana tehnyt useita sijoitusvirheitä.

Ja muistutetaan vielä siitäkin, että 70-luvulla vuotuinen inflaatiotaso oli 10 prosentin tuntumassa. Eli sen ajan tuottoja ei voi suoraan verrata tämän hetken nolla-inflaatioon. Tästäkin huolimatta Buffett:n suoritus on ollut hyvä.

Ostovoiman lisäys on merkitsevää

Buffett nostaa kirjeessään esiin sen, että ostovoiman lisäys on tuottojen arvioinnissa merkitsevää.

Esimerkiksi nykyisten nollakorkojen aikana moni kaipailee ”vanhoja hyviä aikoja”, jolloin talletustililtäkin sai sentään jotain tuottoa. Tuottoprosentti oli aikoinaan varmasti ihan eri tasoa kuin nyt, mutta kasvoiko talletuksen ostovoima tuolloin? Varsinkin, jos huomioidaan 30 prosentin lähdevero?

Esimerkki

Oletaan, että inflaatio olisi 2 prosenttia ja pohtisin 10 000 euron käyttämistä kulutukseen. Vaihtoehtona tälle olisi se, että tekisin vuoden pankkitalletuksen ja kuluttaisin rahat vuoden päästä. Paljonko pankkitalletuksen koron pitäisi olla, jotta ostovoimani kasvaisi?

liukuportaat-ostoskeskus

Koron pitäisi olla vähintään 2,86 prosenttia, jotta verojen jälkeinen ostovoima kasvaisi (katso matemaattinen ratkaisu kirjoituksen lopusta). Tällöin saisin 10 000 euron talletukselle 286 euroa korkoa, josta verojen (30 %) jälkeen käteen jäisi juurikin 200 euroa korkotuottoa. Koska inflaatio oli 2 prosenttia, niin 10 000 euron tuotteet maksaisivat vuoden päästä 10 200 euroa, joten ostovoimani pysyi ennallaan tuoton ollessa 2,86 prosenttia. Jos pankkitalletuksen tuotto olisi tätä alhaisempi, niin ostovoimani olisi laskenut ja rahani eivät olisi enää riittäneet.

Kirjoitin koroista ja inflaatioista parisen vuotta sitten, ja tähän kirjoitukseen pääsee tästä: Korko ja inflaatio

Jos inflaatio olisi 5 prosentissa, niin pankkitalletuksen tuoton pitäisi olla vähintään 7,15 prosenttia, jotta ostovoima pysyisi verojen jälkeen edes ennallaan. Ja vastaavasti, jos inflaatio on 0,2 prosenttia, niin silloin pankkitalletuksen tuoton pitäisi olla 0,29 prosenttia.

Nykyään taitaa olla joitain talletustuottoja, jotka ovat tuon em. 0,29 prosentin yläpuolella (esim. Norwegian). Joka tapauksessa ostovoiman vähentyminen olisi aika marginaalista, vaikka korkotuotto jäisi vaikkapa 0,10 prosenttiin.

Mutta väittäisin, että jos inflaatio nousisi 5 prosentin tuntumaan, niin pankkitilin korko tuskin nousisi yli 7,15 prosenttiin. Jos korkotaso nousisi vaikkapa 4 prosenttiin, niin ihmiset olisivat tyytyväisiä, että kerrankin saa kunnon tuottoa. Näin, vaikka ostovoima laskisi aika nopeaa vauhtia.

Eli tuottoprosentit eivät ole suoraan vertailukelpoisia, vaan se, miten ostovoima kasvaa.

Matemaattinen ratkaisu edelliseen esimerkiin

inflaatio = 2 %
lähdevero = 30 %
korkotuotto = p
tuotteen hinta = h

korkotuotto verojen jälkeen = p * (1 - 0,30) = 0,70p

(1 + 0,70p) * h = (1 + 0,02) * h   //h supistuu pois
1 + 0,7p = 1,02
p = 0,02/0,7 = 2,86 %

Jos inflaatio on 5 %
p = 0,05/0,70 = 7,14 %

Sijoittajakirjeen voi lukea kokonaisuudessaan täältä (englanniksi):
http://www.berkshirehathaway.com/letters/1980.html

Mainokset

Yksi ajatus artikkelista “Buffett:n sijoittajakirje 1980”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.