Buffett:n sijoittajakirje 1981

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1981 kirjeen sisältöön ja aiheena on:
1) Ylihintaiset yrityskaupat ja usko ihmeitä tekeviin ”pusuihin”
2) Korkea inflaatio ja heikosti kannattava yhtiö

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Aiemmin sarjassa

Tämä on kuukausittaisen Buffett:n sijoittajakirjesarjan viides osa. Aiemmat sarjan osat on luettavissa oheisista linkeistä: Vuosi 1977, Vuosi 1978, Vuosi 1979 ja Vuosi 1980.

Vuosi 1981 yleisesti

Tässä pieni raapaisu siitä, mitä vuonna 1981 tapahtui:

  • Ronald Reaganista USA:n presidentti. Maaliskuussa John Hinckley Jr ampui Reagania haavoittavasti.
  • Maaliskuussa Urho Kekkonen oli ollut Suomen presidenttinä 25 vuotta.
    • 18. elokuuta Kekkonen oli kalastusmatkalla Islannissa ja hänen terveydentilansa kerrottiin romahtaneen
    • 7. syyskuuta Etelä-Korean pääministeri ei päässyt tapaamaan Kekkosta tämän ”vilustuttua”. Myöhemmin Kekkosen kerrottiin jäävän kuukauden mittaiselle sairauslomalle.
    • 6. lokakuuta sairauslomaa pidennettiin edelleen
    • 26.10.1981 Kekkonen erosi virastaan oltuaan siinä 1.3.1956 lähtien.
  • Avaruussukkulan Columbian ensimmäinen lento
  • Ensimmäiset AIDS-tapaukset havaittiin
  • Diana ja Wales prinssi Charles menivät naimisiin
  • Music Television (MTV) aloitti lähetyksensä ja ensimmäisenä musiikkivideona oli Bugglesin Video Killed the Radio Star
  • IBM:n PC sekä Microsoftin MS-DOS versio 1.0 julkaistiin
  • Jääkiekon MM-mestaruuden voitti Neuvostoliitto. Suomi oli kuudes.

Wikipediassa on kattavampi listaus vuoden 1981 tapahtumiin

Inflaatio pysyi vuonna 1981 edelleen korkealla tasolla ja oli USA:ssa 8,9 prosenttia (1980: 12,5 %) ja Suomessa 9,2 prosenttia (13,8 %).

Vuonna 1981 SP500 indeksi (osingot mukaan lukien) laski -5,0 prosenttia. Berkshiren osakekohtainen oman pääoman (book value) arvo sen sijaan nousi peräti +31,4 prosenttia ja osakekohtainen markkina-arvo +31,8 prosenttia. (Nämä luvut on poimittu vuoden 2017 kirjeen taulukosta).

Alkuvuosien sijoittajakirjeet ovat tekstimuotoisia, joten niihin ei voi tehdä sivunumeroviittauksia. Kirjeessä sanottuun viittaan ”Buffett toteaa/sanoo/kertoo/muistuttaa” ja vastaavilla ilmaisuilla. Muu teksti on omaa pohdintaa aiheesta.

Ylihintaisia yrityskauppoja

Buffett pohtii kirjeessä Berkshiren osakkeiden ja kokonaisten yritysten ostoperiaatteita.

Hän kertoo mm. etsivänsä yhtiöitä, joihin voisi sijoittaa merkittävän summan. Pieniä sijoituksia hän pyrkii välttämään. Jos on kerran löytänyt jotain hyvää, niin miksi ei sijoittaisi siihen sitten kunnolla?

Buffett ostaa mieluummin 10 prosentin osuuden hyvästä yrityksestä hintaan x per osake, kuin 100 prosenttia samasta yrityksestä hintaan 2x per osake. Moni yritysjohtaja toimii juuri päin vastoin eli hankkii koko yrityksen tupla- tai selvällä ylihinnalla.

Buffett selittää tätä käytöstä sillä, että yritysjohto mittaa omaa arvoaan ”valtakuntansa” laajuudella. Mitä suurempi yritys on, niin sitä arvokkaampi se on ja yritysjohto voi perustella oman palkkionsa korotusta. Buffett kertoo, että jos yritysjohtajalta kysyy, että millä sijalla yhtiö on Fortune 500 listalla, niin vastaus tulee nopeasti. Lisäksi tiedetään, että niin ja niin paljon tarvitaan lisää, jotta päästäisiin seuraavalle sijalle tai saataisiin kilpailija kiinni. Mutta, jos yritysjohdolta kysyy, että miten yhtiö sijoittuu samalla listalla tuloksentekokyvyn perusteella, niin tästä ei ole mitään hajua.

Kaunis prinsessa ja sammakko

Lisäksi Buffett:n mukaan yritysostoissa ostaja uskoo löytäneensä hyvän yhtiön, joka lasten sadun mukaisesti on prinssi, joka on taiottu sammakoksi. Kun sadussa kaunis prinsessa suutelee sammakkoa, niin siitä kuoriutuu komea prinssi. Tai tässä tapauksessa ostavan yrityksen ”pusu” tekee ihmeitä ja muuttaa ostettavan yrityksen kannattavuutta entisestään.

frog-sammakko

Tämä kaunis ja toivoa täynnä oleva optimismi on perusteltua, sillä miksi muuten ostaja olisi maksanut maltaita eli 2x per osake. Varsinkin, jos pörssistä olisi saanut kunnon siivun (esimerkiksi 10 %) kohtuu hintaan eli x per osake.

Sijoittajana tämä on tärkeää. Jos omistan ”ostajan” osakkeita, niin voisin itse ostaa ”ostettavan” osakkeita pörssistä x per osake hintaan. En haluaisi, että omistavani yhtiö maksaa ylihintaa (2x per osake) samasta yhtiöstä. Tai, kuten Buffett toteaa, niin silloin ”pusun” on parempi olla todella dynamiittia. Valitettavan usein ostavan yhtiön johto uskoo omiin taikavoimiinsa ja ”pusu” jää suutariksi.

Seuraavan kerran, kun jokin yritys tekee julkisen ostotarjouksen pörssissä olevasta yhtiöstä, niin sitä kannattaa pohtia juurikin edellä mainitulta kantilta. Olisinko itse piensijoittajana voinut ostaa ostettavan yhtiön osakkeita pörssistä halvemmalla? Ja millaisia hyötyjä ostaja pyrkii (toivoo) saavansa kaupasta? Vai onko kyseessä vain ”toiveikas prinsessa suutelemassa sammakkoa”?

Inflaatio ja voitonjako

Kuten todettua, niin 1980-luvun taitteessa inflaatiolukemat olivat noin 10 prosentissa eli ihan eri tasolla kuin nyt.

Hyvää pääoman tuottoa tekevän yhtiön sekä hyviä investointikohteita omaavan yrityksen ei kannata maksaa ollenkaan osinkoja. Tai osingonjaon tulisi olla alhaisella tasolla. Näin siksi, että osingonjaosta aiheutuu veroseuraamus, joka on pois osakkeenomistajien korkoa-korkoa tuotoista. Jos yrityksen investointikohteet ovat tuotto-riskisuhteeltaan erinomaisia, niin silloin voittovarat tulisi kohdistaa mahdollisimman maksimaalisesti näihin kohteisiin.

Sen sijaan alhaista pääoman tuottoa tai heikkoja investointikohteita omaavan yrityksen kannattaa maksaa mahdollisimman korkeaa osinkoa. Näin sijoittajat voivat etsiä osingoilleen parempia sijoituskohteita ja siten turvata hyvää korkoa-korolle tuottoa.

Buffett nostaa em. kohdalla tilanteeksi korkean inflaation. Kun kustannukset nousevat, niin huonosti kannattavan yrityksen on isojen osinkojen sijaan sijoitettava viimeisetkin pennit yritystoimintaansa. Sillä ei oikeastaan ole muuta vaihtoehtoa, mikäli yritys haluaa jatkaa entisentasoista toimintaansa jatkossakin.

graph-up-down

Tämä lisääntyvä pääoman tarve syntyy mm. käyttöpääoman (saatavat, varaston arvo yms.) kasvun perusteella. Esimerkiksi: jos 10 000 tuotteen varasto ja 2 000 tuotteen myyntisaatavat olivat viime vuonna yhteensä 1,2 miljoonaa euroa (100 euroa per kappale). Jos kustannukset nousevat seuraavana vuotena 10 prosenttia, niin (karkeasti laskien) varastojen ja saatavien arvo nousee 0,12 miljoonalla eurolla. Tämä siis ilman, että liiketoiminta olisi laajentunut yhtään.

Yhtiö tarvitsee esimerkin tapauksessa lisää pääomia, joka voidaan kattaa esimerkiksi juurikin leikkaamalla osinkoa. Tai osinko voidaan pitää ennallaan, mutta yritys voi tehdä järjestelyn, missä osakkeenomistaja voi osingon sijaan ottaa vaihtoehtoisesti yhtiön osakkeita.

Buffett toteaa, että korkean inflaation aikana, yrityksellä, jonka pääoman tuotto (ROE) on 8 – 10 prosentissa, on harvoin mahdollisuuksia kasvaa, lyhentää lainaansa taikka maksaa osinkoa.

Eli, kun puhutaan, että osakesijoitus suojaa inflaatiolta, niin aina näin ei ole, mikäli yhtiön pääoman tuotot ovat alhaisella tasolla. Tällöin yhtiön velkaantuminen alkaa kasvaa, osingon kasvu pysähtyy tai osinkoa leikataan sekä omistajilta kerätään pääomia osakeantien muodossa. Pitkittyessään tämä näkyisi varmasti osakkeen kehityksessäkin.

Sijoittajakirjeen voi lukea kokonaisuudessaan täältä (englanniksi):
http://www.berkshirehathaway.com/letters/1981.html

Mainokset

2 vastausta artikkeliin “Buffett:n sijoittajakirje 1981”

Kommentit on suljettu.