Osinkohistoria ja tietojen keräyksen haasteet

Vanhojen osinkotietojen keruu vaikuttaa äkkiseltään helpolta tehtävältä. Katsotaan vain vuosiraportista taikka yhtiön sijoittajasivulta osingot, piirretään käyrä ja otetaan seuraava yhtiö käsittelyyn.

Mutta asia ei ole näin yksinkertainen.

Olen viimeisten viikkojen aikana päivittänyt Talousmentor-yritysanalyysejä ja lisännyt niihin osinkohistoriasivun. Urakkaa on vielä jäljellä noin 10 yrityksen verran, joten saan ne ehkä kaikki päivitettyä ennen varsinaisen Q3-tuloskierroksen alkamista.

Mikä tekee tietojen keräämisestä sitten haastavaa? Osakemäärä voi olla muuttunut esimerkiksi splittien vaikutuksesta, joten nämä pitää ottaa osingoissa huomioon. Lisäksi osakemäärä on voinut muuttua osakeantien ja optio-ohjelmien seurauksena. Yhtiö on voinut jakaa ylimääräistä osinkoa joko varsinaisen osingonjaon yhteydessä tai sitten myöhemmin tilikauden aikana. Yhtiö on voinut myös jakaa osakkeita osinkoina – esimerkiksi jonkin spin-offin seurauksena.

Osinkotietoja katsovalla voi olla erilaisia motiiveja.

  • Joku haluaa tietää, että paljonko olisi nykyisellä 300 osakkeella saanut osinkoa vuonna 2005.
  • Joku toinen taas haluaa tietää, miten osinko on kehittynyt esimerkiksi viimeisen 10 tai 20 vuoden aikana. Tai miten se on kehittynyt suhteessa EPS:iin, jolle on tehty osakemääräiset oikaisut?
  • Jotain toista voi kiinnostaa se, mikä oli osingon varsinainen summa silloin vuosia sitten.

Eli tarvitaan aikanaan maksettu alkuperäinen osinko, spliteillä oikaistu osinko sekä osakemäärällä oikaistu osinko.

Raportoitujen osinkojen kehitys

Jos olen ostanut heti vuosituhannen alussa Stora Enson osakkeita 300 kappaletta, niin paljonko olisin saanut osinkoa vuonna 2005?

Stora Enson kohdalla tämä on helppo selvittää, sillä yhtiö ei ole tehnyt osakesplittejä tai muita osakemäärään merkittävästi vaikuttavia toimenpiteitä. Tilinpäätöstiedoista voi katsoa, että kevään 2005 osinko oli 0,45 euroa eli osinkoa olisi tullut 135 euroa.

osinkohistora-ja-tietojen-vertailtavuus-storaenso
Stora Enson osinkohistoria

Ja varsin pienellä vaivalla saisi laskettua kokonaisosingot koko omistusajalta.

Osakesplittien ja -antien vaikutus

Tilanne muuttuu hieman vaikeammaksi, jos osake on splitattu.

Amer Sportsin osake on splitattu vuonna 2004, jolloin 1 osakkeella sai 2 uutta lisää eli vanha osakemäärä 3-kertaistui. Lisäksi yhtiöllä oli maksullinen osakeanti syksyllä 2009, missä 2 vanhalla osakkeella sai merkintäoikeuden 1 uuteen osakkeeseen (1,5-kertaistui).

Jos olisin ostanut 200 kpl Amer Sportsin osakkeita tammikuussa 2000, niin vuoden 2004 osakesplitin jäljiltä osakkeita olisi 600 kappaletta. Jos olisi osallistunut maksulliseen osakeantiin syksyllä 2009, niin minulla olisi nykyisin 900 osaketta (= 600 * 1,5).

Oheisessa taulukossa on Amerin osingot:

osakehistoria-ja-tietojen-vertailtavuus-amer

Paljonko olisin saanut osinkoa keväällä 2005? Osakesplitin jäljiltä osakkeita oli 600 kappaletta ja silloinen osakekohtainen osinko oli 0,50 euroa (rivi: 2005 ja sarake ”Alkup. osinko”) eli olisin saanut osinkoa yhteensä 300 euroa.

Vuonna 2004 osakkeita oli 200 kappaletta ja tuolloin osinko oli 1,40 euroa. Osinkoa olisi siis tullut 280 euroa.

Nykyiselle 900 osakkeelle laskettuna pitää katsoa viimeistä saraketta eli oikaistua osinkoa. Sen perusteella vuoden 2005 osinko olisi ollut 900 * 0,333 = 300 ja vuoden 2004 olisi ollut 900 * 0,311 = 280 euroa.

Tämä oli tuosta taulukosta helppo laskea, mutta maksulliseen osakeantiin liittyy vielä yksi vaikeuskerroin. Sijoittaja saa maksullisessa osakeannissa merkintäoikeuksia eli ”merkkareita”, jolla voi ostaa uusia osakkeita. Usein uuden osakkeen hinta on hieman alhaisempi, kun sen hetkinen osakkeen markkinahinta. Voidaan siis ajatella, että ”merkkari” sisältää pienen osingon. Tämä on monissa osinkohistorialistauksissa huomioitu, joten siitä syystä omat taulukkoni tiedot voivat hieman erota esimerkiksi yhtiön omista tiedoista.

Ääritapaus – Technopolis

Historiallisten osinkojen selvitys ja niiden suhteellinen kehitys voi joskus olla vaikeaa selvittää. Tällainen esimerkki on Technopolis.

osinkohistoria-ja-tietojenvertailtavuus-tps-osinko
Technopolis: Raportoidun ja oikaistun osingon kehitys

Oheisessa kaaviossa punainen viiva on alkuperäinen ilmoitettu osinko ja oranssi palkki on osakemäärällä oikaistu osinko. Ja yhtiön osakemäärä onkin muuttunut osakeantien johdosta lähes vuosittain. Oheinen kuvaaja kertoo sen, miten osakemäärä on muuttunut vuodesta 2000 alkaen. Tiedot on kerätty kunkin vuoden vuosiraportin tiedoista.

osinkohistoria-ja-tietojenvertailtavuus-tps-osake
Technopolis: Osakemäärän muutos

Olen kaaviota tehdessä kerännyt alkuperäiset julkistetut osingot sekä tilikauden keskimääräisen osakemäärän. Jos laskennassa on esimerkiksi käytetty tilikauden lopun osakemäärää, niin silloin osingoissa olisi hienoista eroa.

Jos olisin ostanut Technopoliksen osakkeita tammikuussa 2000, niin paljonko olisin saanut osinkoa esimerkiksi keväällä 2009? Vastaus on: En tiedä…

Kevään 2009 alkuperäinen osinko oli 0,12 euroa. Mutta osakemäärä on noin 5-kertaistunut ja en osaa sanoa, että onko tänä aikana tehty splittejä, merkintäoikeusanteja, suunnattuja osakeanteja tai palkittu yhtiön johtoa avokätisillä optio-ohjelmilla. Tai kaikkia näitä.

Eli vaikka osakemäärä on lähes 5-kertaistunut, niin sijoittajan osakemäärä ei välttämättä olisi lisääntynyt samassa suhteessa, vaikka hän olisi osallistunut kaikkiin osakeanteihin.

Yhteenveto: Osinkohistoria

Suomalaisissa ja pääsääntöisesti ruotsalaisissa ja norjalaisissa osakkeissa olen huomioinut splitit ja muut osakemäärien muutokset, jos ne ovat olleet riittävän merkittäviä. Maksullisten osakeantien tuomaa hyötyä en ole lähtenyt selvittämään, vaan olen huomioinut niissä puhtaasti pelkästään osakemäärien muutokset.

USA-yhtiöissä olen huomioinut splitit, mutta en osakemäärien muutoksia. Useat USA-yhtiöt ostavat paljon omia osakkeita, joten osakemäärä laskee melkeinpä kvartaalista toiseen. Kun yhtiöt maksavat samalla kvartaaliosinkoa, niin näiden yhdistäminen olisi varsinainen savotta.

Sijoittajan kannalta osinkohistorian riittävä tarkkuus riittää arvioimaan sen, millaisella tyylillä yhtiö jakaa osinkoja. Onko osingot nousevalla trendillä, onko osingon maksu katkennut jonain vuonna jne.

Mutta, jos tietoa on käyttämässä esimerkiksi oman tekoälypohjaisen järjestelmän tekemisessä, niin silloin tietojen tarkkuus on oleellista. Jos esimerkiksi osakesplit on jäänyt huomioimatta, niin tekoälyn algoritmi järjestää itsensä ”väärään asentoon”.

Historialliset tulostiedot

Sama problematiikka liittyy myös historiallisten tulostietojen keräämiseen. Ja historiaa ei tarvitse monesti mennä taaksepäin kuin vuosi tai kaksi, niin törmää jo haastaviin tilanteisiin.

Tulosraporteissa yhtiöt yleensä raportoivat vertailutietoina edellisen kauden tietoja sovitettuna nykyiseen tilanteeseen. Myyty tytäryhtiö onkin siirretty vertailukaudella ”myytyihin toimintoihin”, jonka johdosta vuosi sitten raportoitu liikevaihto ei enää vastaakaan uusimman raportin vertailutietoa.

Uusi kirjanpitoasetus voi merkitä sitä, että tuloslaskelman ja taseen vertailutiedoissa tapahtuu muutoksia.

Tästä syystä monissa netin tietopalveluissa on monesti väärää (tai lainausmerkeissä ”väärää”) tietoa. Niitä on voitu oikaista vastaamaan nykyistä tietoa tai oikaisu on tehty vain tytäryhtiö myynnin osalta, mutta ei kirjanpitoasetuksen muutoksen johdosta. Tai oikaisuja ei ole tehty ollenkaan.

Aiemmin ihmettelin, kun eräässä podcastissä kehuttiin sitä, että palvelussa X (en muista enää palvelun nimeä) voi katsoa myös aikoinaan raportoidut tiedot. Siis ne, jotka aikoinaan vaikuttivat osakkeen liikkeisiin. Nyt, kun on paininut näiden historiallisten tietojen kanssa, niin ymmärrän hyvin, miksi tällaiselle tiedolle on kysyntää 🙂

Tietojen oikaisut, kirjanpitosäännösten muutokset yms. korostavat vain sitä, että yhtiöiden tulosluvut tai niistä lasketut tunnusluvut eivät ole tarkkoja arvoja. Niissä on aina tulkinnanvaraisuutta ja siksi niitä pitäisi katsoa riittävällä ”karkeudella”. Esimerkiksi oman pääoman tuottoa, ROE, ei kannata laskea viimeiseen desimaaliin, kun laskennassa käytetyt tiedot voivat olla ”hataralla” pohjalla.

Mainokset

Yksi ajatus artikkelista “Osinkohistoria ja tietojen keräyksen haasteet”

Kommentit on suljettu.