Buffett:n sijoittajakirje 1984

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1984 kirjeen sisältöön ja aiheena on:
1) Käsien päällä istuminen
2) Osingot ja omistaja-arvon kasvattaminen

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Aiemmin sarjassa

Tämä on kuukausittaisen Buffett:n sijoittajakirjesarjan 8. osa. Aiemmat sarjan osat on luettavissa oheisista linkeistä: 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982 ja 1983.

Vuosi 1984 yleisesti

Tässä pieni raapaisu siitä, mitä vuonna 1984 tapahtui:

  • Dingo teki läpimurtonsa
  • Terminator-elokuvan ensi-ilta
  • Apple julkisti Macintosh tietokoneen USA:ssa, jonka ikoninen mainos esitettiin Super Bowl:n puoliajalla.
  • Neuvostoliittolainen Electronika 60 julkisti Tetris-tietokonepelin
  • Bob Geldof kokoonkutsuma Band Aid julkisti Do They Know It’s Christmas? kerätäkseen rahaa Etiopian nälkäänäkevien auttamiseksi.
  • USA:ssa Ronald Reagan valittiin toiselle presidenttikaudelle
  • Neuvostoliitossa Juri Andropov menehtyi ja hänen tilalleen valittiin Konstantin Tsernenko.
  • Intiassa Bhopalissa tapahtui historia tuhoisin myrkkyvuoto, joka tappoi 8 000 – 30 000 ihmistä ja arviolta noin 500 000 ihmistä altistui myrkylle.
  • Joulukuun lopussa Inarinjärven syöksyi neuvostoliittolainen risteilyohjus. Ohjusta oli käytetty lentävänä maalina, kun se harhautui Suomen alueelle.
  • Talviolympialaiset pidettiin Sarajevossa, Jugoslaviassa.
    • Marja-Liisa Kirvesniemi voitti 3 olympiakultaa voittamalla kaikki naisten yksilömatkat
    • Matti Nykänen voitti olympiakultaa ja -hopeaa
    • Jääkiekossa Neuvostoliitto voitti olympiakultaa ja Suomi jäi kuudenneksi. MM-kisoja ei tuona vuotena pelattu
  • Kesäolympialaiset pidettiin Los Angelesissa, joita Neuvostoliitto ja muu Itä-blokki boikotoi vastineena Moskovan 1980 kisojen boikotille.

Wikipediassa on kattavampi listaus vuoden 1984 tapahtumiin

Inflaatio pysyi Suomessa edelleen korkealla tasolla ja oli 6,1 prosenttia (1983: 8,5 %). USA:ssa inflaatio oli alemmalla tasolla ja pysyi noin 4,0 prosentissa (3,8 %).

Vuonna 1984 SP500 indeksi (osingot mukaan lukien) nousi +6,1 prosenttia. Berkshiren osakekohtainen oman pääoman (book value) arvo nousi +13,6 prosenttia ja osakekohtainen markkina-arvo laski -2,7 prosenttia. (Nämä luvut on poimittu vuoden 2017 kirjeen taulukosta).

Alkuvuosien sijoittajakirjeet ovat tekstimuotoisia, joten niihin ei voi tehdä sivunumeroviittauksia. Kirjeessä sanottuun viittaan ”Buffett toteaa/sanoo/kertoo/muistuttaa” ja vastaavilla ilmaisuilla. Muu teksti on omaa pohdintaa aiheesta.

Käsien päällä istuminen

Buffett toteaa, että houkuttelevien ostotilaisuuksien löytäminen oli ollut vaikeaa. Buffett:lla ja Charlie Mungerilla oli tietyt ostokriteerit, joita he eivät halunneet lähteä taivuttamaan. Buffett toteaa myöskin, että se, ”ettei tee mitään” on yksi vaikeimmista tehtävistä.

riippumatossa

Nykyään, viimeisten kuukausien aikana, moni sijoittaja on kertonut kasvattavansa käteispottiaan, jolla he varautuvat osakekurssien mahdolliseen laskuun. Näin heillä olisi ”sotakassaa”, kun osakkeet aikanaan laskevat. Mietin vain, että kuinka hyvin ja kuinka monella tämä odottelu oikeasti toimii? Herpaantuuko päättäväisyys heti, kun joku tunnettu osake laskee hieman (5 – 10 %)? ”Ostin Nordeaa/Sampoa/jotain-muuta, koska se maksaa hyvää osinkoa, joka antaa sitten laskumarkkinassa ihan kelpo tuottoa” lienee paljon käytetty selitys. Selitys, jota myös itsekin käytän 🙂

Osingot ja omistaja-arvon parantaminen

Vuoden 1984 kirjeessä Buffett kirjoittaa pitkästi osingoista.

Yhtiöillä on usein julkistettuna osinkopolitiikka, joka voi olla tyyliin:

Yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on maksaa osinkoa, joka on vähintään 50 prosenttia nettotuloksesta.

Buffett alleviivaa sitä, että vaikka osinkopolitiikka on julkistettu, niin harvoin sitä on selitetty, miksi se olisi omistaja-arvon kannalta paras vaihtoehto. Pääomien kohdistaminenhan on johdon ehkä tärkein tehtävä, joten siinä mielessä omistajien olisi hyvä tietää, miksi tällainen osinkopolitiikka johtaisi parhaaseen lopputulokseen.

Buffett jakaa yhtiön tuloksen kolmeen osaan:

  • rajoitettu (”restricted”) osuus
  • sisään jätetty (”retained”) osuus
  • ulosmaksetut osingot

Näistä rajoitettu tai restricted summa on sellainen, jonka yhtiön koneisto, inflaatio yms. tekijät syövät joka vuosi, halusi tai ei. Jos yhtiö jakaisi tämän summan osinkoina, niin sen liiketoimintamahdollisuudet heikkenisivät varmasti. Koneita ei huollettaisi yms., joten tämän summan voi karkeasti ajatellen tarkoittavan jotain osuutta capex- (ylläpito) investoinneista.

Korostetaan tässä vielä sitä, että tulosta ovat pienentäneet poistot, joten tämä pitäisi huomioida rajoitettu-summan arvioinnissa. Siksipä useamman vuoden rahoituslaskelma saattaisi antaa tähän paremmat arviointikeinot. Vapaa rahavirta (free-cashflow) on liiketoiminnasta kassaan tullut summa, josta on vähennetty capex-investoinnit. Ja tämä vapaa rahavirta, voidaan sitten jakaa joko omistajille osinkoina, sillä voidaan tehdä laajentumisinvestointeja tai sitä voidaan käyttää velkojen lyhentämiseen.

ramirent-rahavirta-2017-2016
Kuva: Ramirent vuosikatsaus 2017, sivu 54

Yhtiö voi lyhyen aikaa viivytellä joistakin ylläpitoinvestoinneista, mutta ennen pitkään tämä näkyisi yhtiön tuloksentekokyvyssä. Esimerkiksi IT-yhtiö voisi pidentää koodaajien tietokoneiden käyttöikää 3-vuodesta ehkä 4-vuoteen, mutta lopulta koneet pitäisi uudistaa.

Buffett toteaakin, että rajoitettu-summa ei ole täysin arvotonta, mutta sitä pitäisi arvonmäärityksessä diskontata varsin voimakkaasti.

Yhtiön ongelmana on tietenkin se tilanne, missä rajoitettu-osuus tuloksesta on iso, jolloin laajentumisinvestointeihin jää vähän mahdollisuuksia saatikka sitten osinkoihin. Jos lisäksi tällaisen yhtiön markkina-arvo on vain 50 prosenttia sen todellisesta arvosta, niin silloin jokainen tuloseuro, joka jää yhtiöön muuttuu 0,50 euroksi markkina-arvoa. Tällöinhän olisi tärkeää nostaa tuloseuro osinkoina, jolloin sijoittaja saisi 100 prosenttisen markkina-arvon. Mutta tätä nostoa ei voi tehdä, kun yhtiö tarvitsee selviytyäkseen ison osan tuloksesta. (Edellä mainitut enempi ajattelukehikkona, kuin varsinaisina lukufaktoina, sillä toki ”kaikki vaikuttaa kaikkeen”).

Buffett:n mielestä yhtiön johdon, joka päättää (USA) tai ehdottaa (Eurooppa) osingosta tulisi pohtia sitä, mikä oli kaikista järkevin tapa sijoittaa jäljelle jäävä (nettotulos – rajoitettu osuus) raha. Usein yhtiön johto haluaisi maksaa pientä osinkoa, jotta he voisivat kasvattaa ”valtakuntaansa”, ja siten omaa valtaansa, palkkiotaan yms. ja se tukisi heidän urakehitystään. Kuten edellisen vuoden kirjeessä (Buffett:n sijoittajakirje 1983) jo todettiin, niin jokaisen sisään jätetyn euron pitäisi muuttua vähintään euroksi markkina-arvoa.

Onko yhtiön johdolla tällaisia investointikohteita? Tai arvioita siitä, että investointikohde tosiaan (jollain järkevillä ennusteilla) tuottaisi tämän markkina-arvon? Huomioiden myös sijoittajien vaihtoehtoiset sijoituskohteet, joissa riski olisi samaa luokkaa?

Jos konsernin tytäryhtiöllä A on investointikohteita, joiden tuotto-odotus on 5 prosenttia ja tytäryhtiöllä B, joiden tuotto-odotus on 15 prosenttia (jos riskitaso on samaa luokkaa), niin tällöin konsernin johto toimii usein oikein ja ohjaa A:n varoja B:lle. Mutta, jos sama tilanne on omistajan kohdalla eli yhtiö X:n tuotto-odotukset ovat 5 prosenttia ja toisen yhtiön Y tuotto-odotukset ovat 15 prosenttia, niin tässä kohtaa X:n johto ei toimisikaan omistaja-arvoa nostavasti ja maksaisi tuloksen osinkoina omistajille.

Toinen haaste on se, että osakkeenomistajan on vaikea tietää, onko sisään jätetty raha investoitu kannattavasti. Yhtiöllä voi olla menestystuote, joka tahkoaa rahaa kasvavalla vauhdilla, jonka menestys peittää kaikki muut yhtiön investointiseikkailut. Ulkopuolinen voi tuloslukuja katsoessa luulla, että sisäänjätetty raha on tuottanut hyvin, vaikka ne olisi vain ”poltettu takassa”.

Monesti yritysjohto toistaa selkäytimestä, että yrityksen päämääränä on ”omistaja-arvon kasvattaminen”. Mutta vastaavatko johdon toimenpiteet aidosti tätä tavoitetta?

Sijoittajakirjeen voi lukea kokonaisuudessaan täältä (englanniksi):
http://www.berkshirehathaway.com/letters/1984.html

Mainokset

Yksi ajatus artikkelista “Buffett:n sijoittajakirje 1984”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.