Osingot järjestykseen (12/2018)

Talousmentor-yritysanalyysit on tällä hetkellä tehty 63 yrityksestä. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan näiden yritysten osinkotuottoja ja -kehitystä sekä niiden kestävyyttä.

Sanotaan, että osinkosijoittajan ei pidä katsoa pelkästään isoa osinkotuottoa vaan myös sitä, miten hyvin osinko tulevaisuudessa mahdollisesti kehittyy. Tätä hän voi arvioida menneen kehityksen perusteella sekä siitä, mikä on osingon suhde tulokseen taikka vapaisiin rahavirtoihin.

Taustaa

Olen tätä kirjoitusta varten koonnut kaikista 63 yrityksestä vuosien 2015 – 2018 aikana irronneet osingot sekä arviot vuonna 2019 irtoavista osingoista. Muutamilla USA-yrityksillä osinko irtoaa vielä joulukuussa 2018, mutta pääpaino tässä analyysissä on vuosi 2019.

Ennustetut osingot vastaavat Talousmentor-yritysanalyysien arvioita, joten arviot voivat erota markkinoiden arvioista. Olen jakanut Excel-taulukon, johon voi sitten tehdä omia muutoksia ja laskelmia. Taulukon voi ladata klikkaamalla oheisesta linkkiä ja valitsemalla valikosta ”Tiedosto > Lataa tiedostona”

https://docs.google.com/spreadsheets/d/1TkhjBZ2f60-81WbSEf7x8Ywq_HYSnl8qV9kDvB4LpZQ/edit?usp=sharing

Taulukossa olevat osingot ovat ns. normaaleja osinkoa eikä niissä ole huomioitu lisäosinkoja. Tämä siksi, että lisäosingot ovat yleensä kertaluontoisia, joten näiden vaikutus on haluttu poistaa, jotta normaalien osinkojen kehitystä voi tarkastella.

Taulukossa on osinkojen muutokset vuosien 2019e-2018 sekä 2018-2017 ja 2017-2016 välillä. Näin voidaan tarkastella sitä, miten osinko on muutamien viime vuosien aikana kehittynyt, ja miten sen arvioidaan kehittyvät ensi vuonna.

Muutamien yhtiöiden (Ramirent, H&M ja Telia Company) kohdalla osinkoja on alettu maksamaan puolivuosittain tarkastelujaksojen aikana. Jotta vertailukelpoisuus säilyy, niin olen näiden yhtiöiden kohdalla jakanut aiemmatkin osingot puolivuotissykleihin (merkitty punaisella taulukkoon)

Olen kerännyt ja summannut myös EPS:n ja osakekohtaisen vapaan rahavirran (FCF) 4 vuoden ajalta eli vuosilta 2015 – 2018e (tai 2016 – 2019e, jos tilikausi 2019 on jo alkanut). Taulukkoon on laskettu kullekin yritykselle 4 vuoden osinkojen suhde em. 4 vuoden EPS:iin ja FCF:n. Tämä kertoo keskimääräisen osinkosuhteen, jonka avulla voi arvioida osingonmaksun kestävyyttä. Pankki- ja vakuutusyhtiöiden vapaata rahavirtaa ei ole huomioitu.

Taulukon osakekurssit ovat keskiviikon 5.12.2018 päätöskursseja.

Korostetaan vielä, että kaikki osinko-, EPS- ja FCF-ennusteet ovat omia arvioitani.

Osinkotuotto ja osingon suhde vapaisiin rahavirtoihin

Oheisessa kaaviossa on esitettynä kaikki ne yhtiöt, joiden osingon suhde vapaisiin rahavirtoihin (FCF) on 0 – 100 prosentin välillä. Huomaa, että kaavio ei sisällä vakuutus- eikä pankkiyhtiöitä, sillä niille en ole määritellyt vapaata rahavirtaa.

osingot-scatter-vertailu-122018

Kuvan saa suuremmaksi tästä.

Kaaviossa silmään osuu Ford Motor Company ja miksei myös Harley-Davidson, joilla on suhteellisen korkea osinkotuotto ja alhainen osingon suhde vapaaseen rahavirtaan. Tämä johtuu osaltaan siitä, että molemmilla yhtiöillä on rahoitus-segmentti, joka toimii kuin pankki. Tästä syystä rahavirrat näyttävät todellista paremmilta.

Kuviossa ehkä mielenkiintoisin alue on 3 – 6 prosentin osinkotuotto sekä 40 – 80 prosentin osingonmaksusuhde.

Suomi-osakkeet

Talousmentor-yritysanalyysit on tehty 20 Suomi-yhtiöstä, ja oheisessa taulukossa on näiden yhtiöiden ennustetut osinkotuotot suurimmasta pienimpään. Yli 5 prosentin osinkotuottoa näyttäisi tarjoavan peräti 11 yhtiötä. Kun puoli vuotta sitten tein vastaavan analyysin, niin silloin oli vain 4 yhtiötä, joilla osinkotuotto ylitti 5 prosentin rajan. Koska vuoden 2019 osinkoennusteisiin ei ole tullut juurikaan muutoksia, niin ennustettujen osinkojen tuottojen nousua selittää osakkeiden kurssilaskut.

osingot-suomi1-122018

Selvästi heikointa osinkoa näyttäisi maksavan F-Secure, jonka tulevan 12 kuukauden osinkoennusteena on 0,04 euroa eli sama kuin nyt keväällä. Eikä tilanne juurikaan muuttuisi vaikka osinko olisi tuplaten ennusteeseen nähden.

Toinen huomionarvoinen yritys on Raisio, jonka osinkoennusteeseen tulee suhtautua suurella varauksella. Olen käyttänyt ennusteessa edellisen vuoden osinkoa, mutta koska yhtiö on läpikäynyt suuren muutoksen, niin osinko voi olla selvästi viimevuotista alhaisemmalla tasolla. Raisio tiedottikin vastikään uudesta osingonjakopolitiikasta, joka on:

Raisio Oyj:n tavoitteena on jakaa vuosittain osinkona 50 – 100 prosenttia jatkuvien liiketoimintojensa osakekohtaisesta tuloksesta (EPS). Tämän lisäksi hallitus voi ehdottaa lisäosingon jakamista. Osinkopolitiikan mukaisen osingon maksamisen edellytyksenä on, ettei osingonmaksu vaaranna yhtiön rahoitusasemaa eikä strategisten tavoitteiden saavuttamista. https://globenewswire.com/NewsRoom/ReleaseNg/400243817/fi/1

Osinkojen muutos

Edellisen kappaleen taulukosta nähdään vielä, että Kemiran, Lassila-Tikanojan ja Raision ennustamani osingot näyttäisivät polkevan kolmatta vuotta paikoillaan. Myös F-Securen osinko jäisi kevään 2017 tasolle, joka taasen laski vuodesta 2016.

Nokian Renkaiden ja Nordean osingot ovat kyllä kasvussa, mutta varsin vaatimattomalla vauhdilla.

Oheiseen taulukkoon on koottuna parhaimmat osingonkasvattajat, järjestettynä edelleen osinkotuoton mukaisesti.

osingot-suomi2-122018

Osinkokehitys on ollut hyvää (eli noin yli 8-10 prosentin vuosittaista nousua) peräti 10 yhtiöllä. Ja erityisesti esiin nousee metsäyhtiöt Metsä Board, Stora Enso ja UPM. Tämä tukee sitä ajatusta, että metsäyhtiöiden läpikäymät muutosprosessit kantavat nyt hedelmää.

Myös Cramon, Ponssen ja Huhtamäen osinkokehitys on ollut hyvää ja tasaista.

Toisaalta nämä kaikki yhtiöt ovat enemmän tai vähemmän suhdanteidensa huipulla, joten vaarana on, että jatkossa osinkokehitys jää 8-10 prosentin tasosta.

Osingon kestävyys

Sammon jakamaan osinkoon vaikuttaa pääasiassa Ifin, Mandatumin, Nordean ja Topdanmarkin jakamat osingot. Vuoden 2018 aikana Sampo on saanut näiltä yhteensä 1,67 miljardia euroa osinkoja ja keväällä 2018 Sampo maksoi ulos osinkoina noin 1,4 miljardia euroa.

Kevään 2019 ennustettu osinko (2,80 eur) tarkoittaisi noin 1,56 miljardin euron osingonmaksua. Jos Sampo saa tytäryhtiöiltään osinkoja seuraavasti

  • Mandatum: 160 M EUR (2018: perusosinko 150 M EUR)
  • Nordea: 600 M EUR (0,68 -> 0,69…0,70 EUR)
  • Topdanmark: 115 M EUR (19 -> 20 DKK)
  • If: 690 M EUR (2018: 675 M EUR)

Näistä tulisi yhteensä 1,56 miljardia euroa. Sammolla itsellään on noin 0,8 miljardia euroa käteistä, joten osingon voi odottaa nousevan lähivuosinakin.

Kemiran osingon suhde EPS (98 %) ja FCF (159 %) kertoo oikeastaan syyn sille, miksi osinko ei ole viime vuosien aikana noussut. Neljän vuoden ajalta osinko on keskimäärin ollut enemmän kuin tulos tai ylläpitoinvestointien jälkeinen rahavirta. Osingon nostolle ei ole ollut tilaa.

Cramon ja Ramirentin korkeissa osinko/FCF-luvuissa (149 % ja 333 % vastaavasti) tulee ilmi se, että yhtiöiden vuokrakaluston ylläpitoinvestoinnit vaikuttavat vapaisiin kassavirtoihin, mutta näiden myynnit eivät. Tämä vääristää hieman lukuja. Osingon suhde tulokseen on vastaavasti paljon paremmalla mallilla (49 % ja 102 %). Molemmat yhtiöt ovat järjestelemässä toimintojaan mm. irroittamalla siirtokelpoisia tiloja itsestään, joten tämä vaikuttaa jatkossa tulokseen, rahavirtoihin ja ehkä myös maksettaviin osinkoihin.

Nokian Renkaiden 126 prosentin osinko/FCF-lukua selittää osaltaan yhtiön tilittämät veromaksut, jotka liittyvät verottajan ja Nokian Renkaiden verokiistaan.

Myös Elisan, Huhtamäen, Orionin ja Tiedon osinkojen suhde FCF on noussut korkeahkolle tasolle (yli 90 %).

Sijoittajan kannattaa näissä tilanteissa katsoa vielä erikseen sitä, että 1) johtuuko korkea osinkosuhde kertaluontoisista eristä, jotka painavat tulosta tai vapaata rahavirtaa, 2) onko yrityksellä ylisuuri kassa, jota halutaan pienentää osinkojen muodossa ja 3) mikä on yhtiön velkaisuuden taso? Alhainen velkaisuus antaa mahdollisuuden pitää osinkoa yllä, mikäli odotuksissa on tuloksen selvä paraneminen tulevaisuudessa. Korkea velkaisuus voi johtaa osingon leikkaamiseen.

Kun katsotaan kirjoituksen alun kaaviota eli osinkotuotto > 3 prosenttia ja osinko/FCF 40…80 prosenttia sekä lisätään tähän vahva osingon kehitys, niin Suomi-yhtiöistä parhaimpaan kastiin nousee näillä kriteereillä UPM ja Stora Enso sekä Olvi ja Ponsse. Kuten todettua, niin metsäyhtiöiden ja miksei myös metsäkoneita valmistavan Ponssen suhdannehuipun odotetaan olevan huipussaan, mikä on näkynyt isoina osakekurssien laskuna. Olvi olisi tästä joukosta se, joka ei ole syklinen yhtiö.

Norja- ja Ruotsi-osakkeet

Talousmentor-yritysanalyysit on tehty 12 Ruotsi-yhtiöstä ja 8 Norja-yhtiöstä. Oheisessa taulukossa on näiden yhtiöiden ennustamani osinkotuotot suurimmasta pienimpään. Yli 5 prosentin osinkotuottoa näyttäisi tarjoavan 12 yhtiötä. Puoli vuotta sitten listalla oli vain 7 yhtiötä, jota tosin selittää sekin, että uusina yhtiöinä toin pankkiosakkeita (DNB, SEB, Svenska Handelsbanken ja Swedbank), joilla kaikilla on yli 5 prosentin osinkotuotto.

osingot-swenor1-122018

8/20 yhtiöstä arvioin osingon pysyvän viimeisen 12 kuukauden tasolla, jos liitetään Ocean Yield:n 0,3 prosentin nousu tähän ryhmään. Tätä voi pitää ehkä yllättävän isona osuutena.

Norsk Hydron osingon olen arvioinut pysyvän 1,75. Osinko voi jäädä tästä, riippuen siitä, kuinka pitkään Brasilian Alunorten vaikea tilanne vielä jatkuu ja mihin suuntaan alumiinitullit ja maailman talous kehittyy. Tällä hetkellä tilanne näyttää enempi siltä, että osinko voisi jopa laskea keväästä 2018.

Telian vahvan osinkokehityksen odotan jatkuvan vuonna 2019. Gjensidigen, SEB:n, Securitaksen ja Trelleborgin osinkokehityksen odotan jatkuvan nousussa, vaikka kasvuvauhti jää hieman parhaimmista yhtiöistä.

Oheiseen ”parhaat osingon nostajat” -taulukkoon päätyi vain 3 yritystä, mitä voinee myöskin pitää hieman yllättävänä.

osingot-swenor2-122018

Osingon kestävyys

H&M:n, Skanskan ja Yaran kohdalla on helppo nähdä se, miksi osinko on viime vuosina kehittynyt vaatimattomasti. Yhtiöiden osinkosuhteet (FCF) ovat olleet keskimäärin yli 100 prosenttia.

Ocean Yield:n negatiivinen osinkosuhde (FCF) selittyy negatiivisella vapaalla rahavirralla. Tästä syystä johtuen yhtiön velkaisuus on kasvussa ja yhtiö tekee usein osakeanteja rahaa kerätäkseen. Yhtiön kvartaaleittain kasvava osinkoputki katkesi syksyllä ja arvioin nyt, että osinko pysyy nykyisellä tasolla jonkun tovin. Yhtiön FPSO Dhirubhai-1-aluksen projekti päättyi syksyllä ja nyt sille ollaan etsimässä uutta projektia. Mikäli projektitauko venyy pitkäksi, niin on mahdollista, että osinkoa joudutaan leikkaamaan.

Kun katsotaan kirjoituksen alun kaaviota eli osinkotuotto > 3 prosenttia ja osinko/FCF 40…80 prosenttia sekä lisätään tähän vahva osingon kehitys, niin Norja/Ruotsi-yhtiöistä parhaimpaan kastiin nousee näillä kriteereillä Loomis. Nostetaan tässä esiin vielä Securitas ja Trelleborg.

Myös pankkien (DNB, SEB ja Svenska Handelsbanken) osinkokehitys on ollut vahvaa ja osinkojen osuudet tuloksesta ovat olleet hyvällä noin 50 – 75 prosentin tasolla.

USA-yhtiöt

Talousmentor-yritysanalyysit on tehty 24 USA-yhtiöstä. Oheisessa taulukossa on näiden yhtiöiden ennustamani osinkotuotot suurimmasta pienimpään. Yli 5 prosentin osinkotuottoon yltää vain 3 yritystä eli Ford Motor Company, IBM ja Kraft Heinz. Lisäksi Dominion Energy (4,9 %) ja General Mills (4,9 %) jäivät hieman alle 5 prosentin rajasta.

Kuvaavaa oikeastaan kaikille näille yhtiöille on se, että niillä on juuri nyt liiketoiminnallisia haasteita. Korkea osinkotuotto ei olekaan merkki hyvästä osingonmaksukyvystä vaan tosiaan merkki haasteista.

osingot-usa1-122018

Heikointa osinkotuottoa tarjoavat AMD, joka ei maksa osinkoa lainkaan sekä CSX ja Deere, joiden osinkotuotot jäävät alle 2 prosentin.

Campbellin, Fordin, General Mills:n ja Kraft Heinz:n osinkokehitys on pysähtynyt, minkä lisäksi Harley Davidsonin ja CH Robison Worldwide:n osinkokehitys olisi ennusteiden mukaan hidastumassa selvästi.

Osinkojen muutos

USA-yhtiöiden joukossa on paljon yhtiöitä, joiden osinko nousee vuosittain yli noin +8 prosenttia. Oheisessa taulukossa on listattuna nämä yhtiöt.

osingot-usa2-122018

Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että USA:n verouudistus vauhditti osinkokehitystä vuonna 2018, mikä näkyy taulukon prosenttimuutoksissa. Eli ehkä jatkossa 10 – 20 prosentin kasvua ei enää tällaisella rintamalla enää nähdä.

Energiayhtiöiden (Edison International ja Dominion Energy) osinkojen summa ylittää vapaan rahavirran. Yhtiöt ovat ottaneet velkaa tai tehneet osakeanteja rahoittaakseen osinkoja. Joka tapauksessa molempien yhtiöiden velkataakka on kasvanut jo isoksi, varsinkin kun huomioi molempien yhtiöiden lähitulevaisuuden miljardiluokan investointitarpeet. Tämä voi häiritä näiden yhtiöiden osinkokehitystä lähitulevaisuudessa.

Kun katsotaan kirjoituksen alun kaaviota eli osinkotuotto > 3 prosenttia ja osinko/FCF 40…80 prosenttia sekä lisätään tähän vahva osingon kehitys, niin USA-yhtiöistä parhaimpaan kastiin nousee näillä kriteereillä ITW, PepsiCo ja Texas Instruments.

Yhteenveto

Analyysissä ryhmiteltiin osakkeita niiden hyvän osinkotuoton (> 3 %), osinko/FCF-suhteen (40-80 %) sekä vahvan osingon kehityksen (vuotuista nousua yli 8 %) perusteella. Esiin nousi seuraavat yhtiöt:

  • Suomi: Olvi, Ponsse, UPM ja Stora Enso
  • Norja/Ruotsi: Loomis. Lisäksi Securitas ja Trelleborg saivat maininnan.
  • USA: ITW, PepsiCo ja Texas Instruments

Vertailusta jäi pois pankit ja vakuutusyhtiöt, joten myös nämä kannattaa tarkistaa vielä erikseen.

Osinkosijoittajan työmaa ei lopu tämän harjoituksen jälkeenkään, sillä hänen pitää vielä pohtia sitä, että onko osakkeen hinta (PE) sopivalla tasolle. Lisäksi hänen tulee vielä erikseen tarkistaa yhtiöiden velkaisuuden taso sekä varmistua siitä, ettei yhtiö tee osakeanteja samalla, kun se jakaa avokätisesti osinkoa.

Yhtiöillä on myös omat julkistetut osingonjakopolitiikkansa, joten sijoittajan tulee myös tarkistaa se, miten nykyinen osinko sopii tähän ja onko se mahdollisesti rajoittamassa tulevaisuuden osinkoa.

Tämänkertaisessa katsauksessa löytyi useita mielenkiintoisia osinkoyhtiöitä, joten em. kotiläksyt kannattaa tehdä huolella, jotta jyvät saa erotettua akanoista.

Ja kuten kirjoituksen alussa jo todettiin, niin osinkoennusteet ovat tosiaan omia arvioitani, joten niihin tulee suhtautua varauksella. Lisäksi pelkästään tämän listan perusteella ei tule tehdä sijoituksia vaan yhtiöiden toimintaan tulee tutustua tarkemmin ennen sijoituspäätöstä.

Talousmentor-salkussa on kirjoituksessa mainittuja yhtiöitä. Ajantasaisen listan salkun osakkeista voi tarkistaa täältä: Talousmentor-salkku.

TÄRKEÄÄVastuunrajaus

Taulukko on saatavilla oheisesta linkistä. Taulukon tietoja ei ylläpidetä, joten huomioi tämä, jos lataat tiedoston paljon 5.12.2018 jälkeen.

https://docs.google.com/spreadsheets/d/1TkhjBZ2f60-81WbSEf7x8Ywq_HYSnl8qV9kDvB4LpZQ/edit?usp=sharing

Mainokset

5 vastausta artikkeliin “Osingot järjestykseen (12/2018)”

    1. Kiitos kiitos. Muutama USA-yhtiö ehti tämän kirjoituksen jälkeen kertoa osingoista, jotka erosivat varsin paljon ennusteistani.

      CHRW: kvartaaliosinko 0,46 -> 0,50 USD (oma ennuste 0,47 USD)
      Deere: 0,69 -> 0,76 USD (oma ennuste 0,69 USD)
      Edison International: 0,605 -> 0,6125 USD (oma ennuste 0,650 USD)

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.