Buffett:n sijoittajakirje 1985

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1985 kirjeen sisältöön ja aiheena on:
1) Älä heitä hyvää rahaa huonon perään
2) Johtajien palkitseminen ja korkoa-korolle -tekijä

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Aiemmin sarjassa

Tämä on kuukausittaisen Buffett:n sijoittajakirjesarjan 9. osa. Aiemmat sarjan osat on luettavissa oheisista linkeistä: 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982, 1983 ja 1984.

Vuosi 1985 yleisesti

Tässä pieni raapaisu siitä, mitä vuonna 1985 tapahtui:

  • Internetin DNS-nimipalvelu otettiin käyttöön.
  • Microsoft julkisti Windows 1.0:n.
  • Steve Jobs lähti Applelta ja perusti NeXT:n.
  • Titanicin hylky löydettiin 73 vuotta sen uppoamisen jälkeen.
  • Coca-Cola Company toi myyntiin ”New Coke”:n, jota asiakkaat protestoivat voimakkaasti. Muutama kuukausi myöhemmin yhtiö nöyrtyi ja toi vanhan juoman takaisin nimellä ”Coca-Cola Classic”.
  • Paikallisradiotoiminta alkoi Suomessa 27. huhtikuuta, kun Radio Lakeus aloitti toimintansa. Helsinkiläinen Radio City aloitti muutama päivä myöhemmin eli 1.5.1985.
  • Etelämantereen otsoniaukko löydettiin.
  • Neuvostoliiton johtaja Konstatin Tsernenko kuoli maaliskuussa ja johtoon tuli Mihail Gorbatsov. Muutamassa vuodessa johtohenkilö oli vaihtunut useaan kertaan (Breznev -> Andropov (1982) -> Tsernenko (1984) -> Gorbatsov (1985)).
  • Jalkapallossa koettiin kauhun hetkiä, kun Belgiassa 39 ihmistä kuoli Brysselin Heysel-stadionilla Liverpoolin ja Juventuksen fanien hyökätessä toistensa kimppuun.
  • Jääkiekon maailmanmestaruuden voitti Tsekkoslovakia ja Suomi oli viides. Ruotsi jäi kuudenneksi, mikä oli heikoin sijoitus sitten vuoden 1937.

YouTubessa Windows 1.01 Demo (englanniksi):

Wikipediassa on kattavampi listaus vuoden 1985 tapahtumiin

Inflaatio kääntyi Suomessakin hieman siedettävämpiin lukemiin ja oli nyt 4,1 prosenttia (1984: 6,1 %). USA:ssa inflaatio pysyi 4 prosentin tuntumassa ja oli 3,8 prosenttia (1984: 4,0 %).

inflaatio-1985

Vuonna 1985 SP500 indeksi (osingot mukaan lukien) nousi +31,6 prosenttia. Berkshiren osakekohtainen oman pääoman (book value) arvo nousi +48,2 prosenttia ja osakekohtainen markkina-arvo nousi peräti +93,7 prosenttia. (Nämä luvut on poimittu vuoden 2017 kirjeen taulukosta).

Alkuvuosien sijoittajakirjeet ovat tekstimuotoisia, joten niihin ei voi tehdä sivunumeroviittauksia. Kirjeessä sanottuun viittaan ”Buffett toteaa/sanoo/kertoo/muistuttaa” ja vastaavilla ilmaisuilla. Muu teksti on omaa pohdintaa aiheesta.

Sijoitusvirheitä

Buffett kertoo sijoittajakirjeissään usein tekemistään sijoitusvirheistä. Hän toteaakin, että hän ja Charlie Munger ovat hyvä parivaljakko. Munger tykkää analysoida virheitä ja Buffett tuottaa paljon materiaalia Mungerin analysoitavaksi.

Vuonna 1985 Berkshire päätti vihdoin sulkea tekstiililiiketoiminnot, sillä ne eivät pärjänneet idän halpatuotannolle. Buffett ruoskii itseään siitä, ettei hän tehnyt lopetuspäätöstä aiemmin, vaikka kaikki muut näkivät tilanteen mahdottomuuden.

Toimintojen hengissä pitäminen olisi vaatinut suuria pääomainvestointeja, mutta joiden sijoitetun pääoman tuotto olisi jäänyt vaatimattomaksi. Ja investoinneista huolimatta yhtiön tuotannon palkkakulut olisivat olleet selvästi idän toimijoita korkeammalla tasolla. Lisäksi investointien tuoma suhteellinen etu olisi palautunut ennalleen muidenkin tehdessä vastaavanlaisia investointeja.

hevonen-temppu

Investointien jälkeen tekstiilitoiminnot olisivat olleet kohtalaisia tai hyviä tässä segmentissä, mutta heikkoja keskimäärin. Buffett vertasikin tilannetta hevoseen, joka osaa laskea yhdestä kymmeneen. Se on kieltämättä etevä hevonen, mutta kuitenkin heikko matemaatikko.

Sijoittajan on hyvä tiedostaa tämä omia sijoituksia tehdessään. Jokin yritys voi olla paras omalla alallaan, mutta silti sijoituksen tuotot voivat jäädä heikoiksi. ”Älä heitä hyvää rahaa huonon perään” on vanha sijoitusviisaus, joka on hyvä sisäistää.

Älä heitä hyvää rahaa huonon perään

Buffett toteaa vielä, että ironisesti paikallinen Ay-liike toimi myös kaikin tavoin pelastaakseen liiketoiminnot. Palkkavaatimukset olivat realistisia ja kaikki tehtiin, jotta toimintoja olisi voitu jatkaa. Buffett jatkaa, että mikäli Ay-liike olisi toiminut normaaliin tapaan ja vaatineet isoja palkankorotuksia yms., niin silloin Buffett:lle olisi heti selvinnyt tilanteen mahdottomuus. Näin hän olisi päättänyt liiketoiminnot vuosia sitten ja olisi säästänyt paljon rahaa.

Buffett on myöhemmin kertonut, että koko Berkshire Hathawayn ostaminen oli hänen ylivoimaisesti suurin virhe, joka on maksanut ”miljardeja” dollareita saamatta jääneinä tuottoina.

Johtajien palkitseminen

Buffett ottaa jälleen aiheekseen johtajien palkitsemisen ja erilaiset optio-ohjelmat.

Pitkäaikaisen toimitusjohtajan jättäessään tehtävänsä häntä yleensä muistellaan saaduista ansioista – esimerkiksi tuloksen tuplaantumisesta hänen aikanaan. Tässä harvoin huomioidaan se, että tulos on voinut kehittyä hyvin pelkästään siitä syystä, että yhtiön pääomat ovat kasvaneet samassa suhteessa sisään jätetyillä voitoilla.

Buffett kuvaa tätä esimerkkinä: Oletetaan, että sinulla on 100 000 dollarin talletus pankissa, joka tuottaa 8 prosentin vuotuisen koron (muistetaan, että inflaatio oli näihin aikoihin ihan eri luokkaa kuin nyt). Sinulla on varainhoitaja, joka päättää, että tästä 8 prosentin tuotosta sinulle jaetaan ”osinkoina” 2 prosenttia ja loput sijoitetaan takaisin talletuksiin.

Seuraavan 10 vuoden aikana talletus on kasvanut 179 085 dollariin (eli 6 prosenttia korkoa korolle). Talletus tuottaa nyt 14 327 dollarin korot ja sinulle tuleva osinko olisi nyt 3 582 dollaria. Aluksi nämä summat olivat siis 8 000 ja 2 000 dollaria vastaavasti.

Äkkiseltään voisi näyttää siltä, että varainhoitaja on tehnyt hyvää työtä, sillä varojen tuotto sekä sinun saamien ”osinkojen” summa on noussut huimasti. Mutta tämä on tapahtunut vain korkoa-korolle ilmiön johdosta.

Sama voi olla kyseessä yrityksen johdon tekemisissä. Buffett kritisoi erityisesti sellaisia optio-ohjelmia, missä johdon palkkiot olivat sidottuja tulosparannuksiin, mutta missä ei ole huomioitu tätä korkoa-korolle tekijän osuutta.

Yleensä optio- ja osakekannustimia selitetään sillä, että se saa yrityksen johdon ajattelemaan kuin omistajat, jolloin he ovat samassa veneessä. Kuvasin tästä kirjoituksessa Osakkeenomistajan ja johdon agenttikustannus.

Buffett kuitenkin toteaa, että omistajat ja johto eivät olisi tällöinkään samassa veneessä. Palataan aiempaan esimerkkiin 100 000 dollarin talletuksesta ja sen varainhoitajasta. Varainhoitaja voi esimerkiksi ehdottaa, että hän saisi arvonnousuun sisältyvän palkkion – eräänlaisen option osuuteen talletuksestasi. Tämä voisi olla vaikkapa 20 prosenttia kertyneestä pääoman kasvusta

rahaa-sataa

Mikäli palkkioehtojen määrittelyssä ei ole huomioitu korkoa-korolle tekijää, niin silloin sinun ja varainhoitajan tavoitteet ovat eriävät.

Varainhoitaja haluaisi laskea sinulle maksettavan ”osingon” osuutta 2 prosentista nollaan, jotta pääoma kasvaisi korkoa-korolle vieläkin vauhdikkaammin. Sinulla taasen olisi motiivia nostaa ”osinkoa” suuremmaksi. Mikäli talletuksen (tai yhtiön) omistus on jakautunut tuhansilla ja taas tuhansille pienosakkaille, joiden ymmärrys ja kiinnostus ei ole riittävällä tasolla, niin silloin vahva varainhoitaja (yrityksen johto) voi junailla itselleen edulliset optio-ohjelmat.

Buffett:n pointti tässä kritiikissä oli se, että liian usein johdon palkitsemisesta oli tullut palkkioautomaatti, jolla lypsettiin tietämättömiltä omistajilta heidän omia rahojaan. Palkkioiden rajat ylittyvät ilman suurempia ponnisteluita korkoa-korolle tekijän avustuksella.

Sijoittajakirjeen voi lukea kokonaisuudessaan täältä (englanniksi):
http://www.berkshirehathaway.com/letters/1985.html

 

 

Mainokset

Yksi ajatus artikkelista “Buffett:n sijoittajakirje 1985”

Kommentit on suljettu.