Buffett:n sijoittajakirje 1986

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoteen 1986, joka oli historiallisessa mielessä tapahtumarikas.

Koska vuoden 1986 kirjeen pääaiheena oli USA:n verouudistus, niin tässä kirjoituksessa kerrataan 10 vuodelta eli vuosilta 1977-1986 aiheet:
1) Osakkeita valitaan samoilla periaatteilla, kuin ostettaisiin koko yritys.
2) Pääoman kiertonopeus ja tuottoprosentti
3) Berkshiren taloudelliset tavoitteet

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Aiemmin sarjassa

Tämä on kuukausittaisen Buffett:n sijoittajakirjesarjan 10. osa. Aiemmat sarjan osat on luettavissa oheisista linkeistä: 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982, 1983, 1984 ja 1985.

Vuosi 1986 yleisesti

Tässä pieni raapaisu siitä, mitä vuonna 1986 tapahtui. Ja kun listaa katsoo, niin aikamoinen vuosi on ollut kyseessä.

  • Avaruussukkula Challenger tuhoutui ja koko sen miehistö sai surmansa. Sukkulaohjelma keskeytettiin tutkinnan ajaksi ja seuraava lento tehtiin syyskuussa 1988.
  • Ruotsin pääministeri Olof Palmea ammuttiin, kun hän oli palaamassa teatteriesityksestä kotiin. Palme menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta.
  • Kekkonen kuoli 31.8.1986 Tamminiemessä muutamaa päivää ennen hänen 86-vuotissyntymäpäiväänsä.
  • Tsernobylissä tapahtui ydinonnettomuus, jossa kuoli heti 31 ihmistä ja suuria määriä radioaktiivisuutta pääsi ympäristöön.
  • Jakomäen KOP-pankkikonttorin ryöstö ja pankkivankidraama päättyi Mikkelin torille, missä ryöstäjä räjäytti itsensä ja yhden pankkivankinsa.

Ja vähän kevyempiä tapahtumia:

  • Halleyn-komeetta ohitti Maan. Seuraavan kerran komeetta on maan läheisyydessä vuonna 2061.
  • Microsoft listautui pörssiin
  • USA:n presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatsov tapasivat Reykjavikissa, mutta kokous päättyi tuloksettomana.
  • Dingo ilmoitti hajoamisestaan.
  • Diego Maradona teki vuosisadan maaliksi luonnehditun maalin Englantia vastaan. Lisäksi hän teki samassa ottelussa ”jumalan käsi” -maalin.
  • Argentiina voitti Meksikossa käydyn jalkapallon MM-kilpailun voittamalla finaalissa Länsi-Saksan 3-2.
  • Jääkiekon maailmanmestaruuden voitti Neuvostoliitto ja Suomi oli neljäs. Suomi oli lähellä mitalia, kun Suomi johti Ruotsia vastaan 4-2 aivan loppuhetkille asti. Anders Carlsson teki kaksi maalia viimeisellä minuutilla ja peli päättyi tasan 4-4.

(Videossa 8 minuutin kohdasta eteenpäin)

Wikipediassa on kattavampi listaus vuoden 1986 tapahtumiin

Inflaatio jatkoi laskutrendiään ja oli Suomessa noin 3,0 prosenttia (1985: 4,1 %) ja USA:ssa 1,1 prosenttia (1985: 3,8 %).

inflaatio1977-1986

Vuonna 1986 SP500 indeksi (osingot mukaan lukien) nousi +18,6 prosenttia. Berkshiren osakekohtainen oman pääoman (book value) arvo nousi +26,1 prosenttia ja osakekohtainen markkina-arvo nousi 14,2 prosenttia. (Nämä luvut on poimittu vuoden 2017 kirjeen taulukosta).

Alkuvuosien sijoittajakirjeet ovat tekstimuotoisia, joten niihin ei voi tehdä sivunumeroviittauksia. Kirjeessä sanottuun viittaan ”Buffett toteaa/sanoo/kertoo/muistuttaa” ja vastaavilla ilmaisuilla. Muu teksti on omaa pohdintaa aiheesta.

1986

Vuoden 1986 kirjeessä pääpaino oli USA:n verouudistuksen vaikutuksien avaamisessa. Näiden hyödyllisyys nyt, yli 30 vuotta myöhemmin, on varsin alhaisella tasolla.

Kirjeitä on tähän mennessä käyty läpi 10 vuoden ajalta (1977-1986), joten nostan tässä kirjoituksessa muutaman aiemman vuoden Buffett:n sijoitusviisauden esiin. Nostot ovat hieman lyhennettyjä versioita alkuperäisistä kirjoituksistani.

Osakkeiden ostokriteerit (1977)

Buffett listasi vuoden 1977 kirjeessään monille jo tutuiksi tulleet kriteerit osakkeiden ostoille, joista yksi kriteeri kuului: osakkeita valitaan samoilla periaatteilla, kuin ostettaisiin koko yritys.

Millaisiin asioihin itse kiinnittäisit huomiota, jos omistaisit kaikki Koneen tai Sammon tai jonkun muun yrityksen osakkeet? Osakkeen markkinahintaa ei tietenkään olisi tarjolla, sillä yrityshän olisi kokonaan sinun. Tällöin fokus olisi pakostakin siinä, millaista tulosta se tekee, paljonko se maksaa osinkoa, miten se pärjää markkinoilla, miten yrityksen johto toimii jne.

Entä, jos ostaisit 100 kpl kyseisen yrityksen osaketta? Nyt voisit seurata sijoituksesi arvon kehitystä jatkuvalla syötöllä. Voisit myös lukea analyytikoiden suosituksia ja keskustelupalstojen keskustelua yrityksestä.

Tällöin voisi käydä helposti niin, että pörssikursseista ja muiden mielipiteistä tulee osakkeen oston tai myynnin pääasiallisia kriteereitä. Pitkäaikainen omistus muuttuukin lyhytikäiseksi (ehkä spekulatiiviseksi) sijoitukseksi.

Kumpi onkaan tärkeämpää: 1) pohtia sitä, mitä muut markkinatoimijat tekevät tulevalla tuloskaudella (nouseeko/laskeeko osakekurssi) vaiko 2) miten yrityksen liiketoiminta ja tuloksentekokyky kehittyy seuraavien vuosien aikana?

Buffett:n sijoittajakirje 1977

Pääoman kiertonopeus ja tuottoprosentti (1978)

Buffett nosti kirjeessä esiin Berkshiren tekstiililiiketoiminnot ja niiden pitkään jatkuneet heikot tuotot. Hän totesi, että alhainen pääoman kiertonopeus yhdessä alhaisilla liikevaihdon tuottomarginaaleilla tarkoittaa sitä, että pääoman tuotto jää vääjäämättä riittämättömäksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että:

  • Jos pääomat kiertävät hitaasti, niin sitä suurempi tuottomarginaalin pitää olla.
  • Mitä nopeammin pääomat kiertävät, niin sitä pienempää tuottomarginaalia voidaan sietää ja silti voidaan saavuttaa hyvä tulos.

Esimerkkinä osakesäästäjä ja päiväkauppias:

Osakesäästäjä sijoittaa 25 000 euroa osakkeisiin ”osta-ja-unohda” -periaatteella sijoitushorisontin ollessa vuosien päässä. Hän muokkaa salkkua tarvittaessa niin, että pääoma kiertää ympäri ehkä kolmen vuoden välein. Näin osakesäästäjä myy osakkeita noin 8 000 – 10 000 euron edestä vuosittain.

Myynneistä (eli ”liikevaihdosta”) tulisi keskimäärin saada korkea tuotto(marginaali), jotta kokonaistuotto asettuisi hyväksi. Myyntivoittoa tulisi tulla yli +25 prosenttia (karkeasti ja esimerkinomaisesti), jotta sijoitetun pääoman tuottotavoitteeseen päästäisiin. Ja mitä pidempään osake-erää on pidetty, niin sitä korkeampi tuoton tulisi olla. Jos osake-erä on ollut salkussa esimerkiksi 10 vuotta, niin tämän kokonaistuoton olisi hyvä olla yli +100 prosenttia.

Päiväkauppias, jonka 25 000 euron pääoma kiertää ympäri kerran päivässä, voi tyytyä paljon alhaisempaan ”liikevaihdon tuottomarginaaliin” eli päivätuottoon. Ajatellaan tässä, että päiväkauppias treidaa Nordnet Markets:n viputuotteilla, joten hän välttyy kaupankäyntikuluilta. Hän ei myöskään pidä positiota auki yön yli.

Jos hän saa keskimäärin (pitkältä aikaväliltä laskettuna) ”vain” 0,2 prosentin päivätuoton eli 50 euroa päivässä, niin tuoton voi sanoa olevan erinomainen. Jos vuodessa on 240 pörssipäivää, niin hän saisi vuosituotoksi 240 * 50 = 12 000 euroa. Eli lähes +50 prosentin vuosituoton alkuperäiselle pääomalle 25 000 eurolle.

Päiväkauppias edusti tilannetta ”nopea pääoman kierto, alhainen tuottomarginaali”, missä pääoma kiersi ympäri 240 kertaa vuodessa. Vuotuiseksi liikevaihdoksi (eli myynnit yhteensä) tulisi tässä noin 6,0 miljoonaa euroa (=240 * 25 000), joten tästä riittää pienempikin marginaali, jotta hyvään vuotuiseen sitoutuneen pääoman tuottoon voisi päästä.

Buffett:n sijoittajakirje 1978

Taloudelliset tavoitteet (1983)

Berkshiren pitkän aikavälin taloudellisena tavoitteena oli tuolloin maksimoida sisäisen arvon (intrinsic business value) keskimääräistä osakekohtaista vuotuista kehitystä. Tähän päästääkseen yhtiön ensisijainen vaihtoehto on omistaa yhtiöitä, jotka

  • tuottavat käteistä ja
  • johdonmukaisesti ylittävät keskimääräisen pääoman tuoton (vertailu kannattaa tehdä yhtiön toimintasektorin mukaisesti)

Yhden vuoden lukujen sijaan, sijoittajan tulisi käyttää useamman vuoden vertailujaksoa. Käteisen tuotto tarkoittaa tässä vapaata rahavirtaa (FCF), jonka määrän voi laskea rahavirtalaskelmasta. Yleisesti vapaa rahavirta tarkoittaa lukua, joka on saatu vähentämällä liiketoiminnan rahavirrasta ylläpitoinvestoinnit (capex).

FCF = liiketoiminnan rahavirta - ylläpitoinvestoinnit (capex)

Pääoman tuottoon liittyy tuloslaskelman liiketulos (ebit) tai nettotulos, johon pääomaa verrataan. Yleisimmät ovat:

  • ROI eli sijoitetun pääoman tuotto eli liiketulos (ebit) jaettuna taseen oman pääoman ja korollisten velkojen summalla.
  • ROE eli oman pääoman tuotto eli osakkeenomistajille kuuluva nettotulos jaettuna taseen omalla pääomalla.

Tähän kannattaa pysähtyä pohtimaan, mitä Buffett oikein näillä tarkoittaa!

Kasvattaakseen yhtiön (eli sijoitusten) arvoa, tulee omistettavan yrityksen generoida vapaata rahavirtaa ja jonka ROE (tai ROI) ovat yli keskimääräisen tason. Kotiläksynä onkin katsoa oman sijoitussalkun yhtiöitä näiden kriteerien valossa.

Buffett:n sijoittajakirje 1983

Sijoittajakirjeen voi lukea kokonaisuudessaan täältä (englanniksi):
http://www.berkshirehathaway.com/letters/1986.html

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.