Buffett:n sijoittajakirje 1988

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1988 kirjeen sisältöön ja aiheena on:

  • Tulosraportointi ja sijoittajan tarpeiden täyttäminen
  • Toimitusjohtajien vertailusta puuttuu verrokki
  • Osakkeiden suuri vaihto

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Aiemmin sarjassa

Tämä on kuukausittaisen Buffett:n sijoittajakirjesarjan 12. osa. Aiemmat sarjan osat on luettavissa oheisista linkeistä: 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982, 1983, 1984, 1985, 1986 ja 1987.

Vuosi 1988 yleisesti

Tässä pieni raapaisu siitä, mitä vuonna 1988 tapahtui.

  • Presidentti Mauno Koivisto kehotti kansalaisia arvioimaan taloustilannetta ja varoitti uhkaavasta lamasta. Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg varoitti rahamarkkinoiden ylikuumenemisesta.
  • Koivisto aloitti toisen presidenttikautensa.
  • Suomen ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa.
  • Neuvostoliitto aloitti taloudelliset uudistukset eli perestroikan.
  • NASA:n tiedemies James Hansen todisti USA:n kongressissa, että ihmisten aiheuttama ilmastonmuutos on alkanut.
  • Hollanti liittyi toisena maana internettiin.
  • Céline Dion voitti Sveitsin edustajana Euroviisut
  • Kanadalainen pikajuoksija Ben Johnson jäi kiinni dopingista Soulin olympialaisissa.
  • Hollanti voitti jalkapallon EM-kultaa voittamalla finaalissa Neuvostoliiton 2-0.
  • Talviolympialaiset pidettiin Kanadassa Calgaryssä
    • Jääkiekon olympiakultaa voitti Neuvostoliitto ja Suomi sai ensimmäisen arvokisamitalin voittamalla olympiahopeaa.
    • Matti Nykänen putsasi mäkihypyn pöydän voittaen 3 olympiakultaa

Wikipediassa on kattavampi listaus vuoden 1988 tapahtumiin

Inflaatio nousi edellisvuodesta ja oli Suomessa noin 6,5 prosenttia (1987: 4,4 %) ja USA:ssa 4,4 prosenttia (1986: 4,4 %).

inflaatio1979-1988

Vuonna 1988 SP500 indeksi (osingot mukaan lukien) nousi +16,6 prosenttia. Berkshiren osakekohtainen oman pääoman (book value) arvo nousi +20,1 prosenttia ja osakekohtainen markkina-arvo nousi +59,3 prosenttia. (Nämä luvut on poimittu vuoden 2018 kirjeen taulukosta).

Alkuvuosien sijoittajakirjeet ovat tekstimuotoisia, joten niihin ei voi tehdä sivunumeroviittauksia. Kirjeessä sanottuun viittaan ”Buffett toteaa/sanoo/kertoo/muistuttaa” ja vastaavilla ilmaisuilla. Muu teksti on omaa pohdintaa aiheesta.

Tulosraportointi

Buffett nosti kirjeessään taas esiin sen, miten yritysjohtajat raportoivat omistajilleen. Hän huomautti, että kirjanpitosäännökset ovat vain hyvä lähtökohta, kuin maksimi tulosraportoinnin kohdalla. Tulosraportoinnilla hän ei tarkoita pelkästään numeroita, vaan sitä, että tuleeko yhtiön toiminta ja tilanne kerrottua omistajille riittävällä laajuudella.

Konserni omistaa usein useita tytäryhtiöitä, joilta konsernin toimitusjohtaja odottaa raportoivan muutakin, kuin pelkät minimitiedot. Tytäryhtiön johtaja on nopeasti entinen johtaja, jos hän jättää jotain oleellista avaintietoja pois omasta raportistaan. Buffett kysyykin, että miksi sitten konsernin toimitusjohtaja toimii eri tavalla osakkeenomistajia kohtaan?

Tulosraportteja lukiessa voikin aina kysyä, että onko tämä sellaista raportointia, joka helpottaa yhtiön toiminnan ymmärtämistä? Turhan usein raportti on sellainen, missä on esitetty taulukko (liikevaihto, ebit yms tietoa) ja teksti ”lukee” taulukon auki.

Liikevaihto oli 100 miljoonaa ja liiketulos 25 miljoonaa euroa. Kasvua oli 3,5 prosenttia. Henkilöstökulut olivat 5 % viimevuotista korkeammat eli 10 miljoonaa…

Buffett toteaakin, että raportin tulisi antaa riittävästi tietoa

  • yhtiön arvon määrittämisen (karkealla tasolla)
  • millä todennäköisyydellä yhtiö täyttää tulevaisuuden vaateet eli lainat, investointien tuottotavoitteet yms
  • kuinka hyvää työtä yhtiön johto tekee huomioiden sen hetkisen yhtiön ja markkinan tilanteen?

Buffett korostaa myös segmenttitietojen tärkeyttä etenkin silloin, jos yhtiön toiminta on hyvin monimuotoista.

Kun sijoittaja lukee yhtiön tulosraportteja, niin on aina välillä hyvä pysähtyä katsomaan sitä, että kertooko yhtiön johto syitä numeroiden taustalla. Turhan usein raporteissa on itsestäänselvyyksiä, kuten esimerkiksi ”yhtiö pyrkii kasvattamaan myyntiä ja luomaan omistaja-arvoa”.

Toimitusjohtajan vertailu

Buffett nostaa myös esiin toimitusjohtajien tehokkuuden ja lisäarvon tuoton vertailun hankaluuden. Liian usein vaatimukset ja tavoitteet on asetettu epämääräisesti ja ”sumuisesti”, joka antaa toimitusjohtajalle mahdollisuuden tehdä tulos ja maalata maalitaulu tämän tuloksen ympärille.

Boss shoots the arrow of managerial performance and then hastily paints the bullseye around the spot where it lands.

— Warren Buffett

Toinen merkittävä ero toimitusjohtajan ja tavallisen työntekijän välillä on se, että toimitusjohtajalla ei ole suoraa verrokkia organisaatiossa, joiden välillä vertailua tehtäisiin. Sen sijaan, jos jokin kentällä olevista myyntihenkilöistä jää kerta toisensa jälkeen kollegojensa myyntimääristä, niin hän on Buffett:n mukaan nopeasti toisissa tehtävissä. Tai jos ei hän, niin sitten hänen esimiehensä on (ja hetken päästä myös tämä myyntihenkilö).

Mikäli yhtiön hallitus katsoo heikkoa toimitusjohtajaa liian pitkään ja kilpailija ostaa yhtiön pois, niin usein hallituksen jäsenten edut eivät juurikaan muutu. ”Mitä merkittävimpiä he ovat, sitä pehmeämmin he kaatuvat” Buffett toteaa.

Suomessa tilanne on haasteellinen siksikin, että hallituksen jäsen ja toimitusjohtajat voivat olla jossain toisessa yhtiössä vastakkaisissa rooleissa. Siksi turhan kovaa painetta ei kannata laittaa, sillä oma tilanne voi toisaalla kiristyä samalla hetkellä.

Osakkeiden suuri vaihto

Buffett kirjoittaa kirjeessään, että hän toivoo Berkshiren osakkeiden vaihdon pysyvän suhteellisen alhaisena.

Tätä hän perustelee sillä, että jos yhtiö olisi yksityinen ja sillä olisi muutamia omistajia, niin olisi suuri pettymys, jos omistajat vaihtuisivat nopealla kierrolla. Berkshiren tavoitteena on ollut houkutella pitkäaikaisia omistajia, jotka osakkeen oston hetkellä ajattelevat olevansa omistajia ”ikuisesti”. Heillä ei siis olisi mitään ennakkoon määriteltyä myyntihintaa taikka päivämäärää, jolloin he luopuisivat omistajuudesta.

Buffett kertoo, että hän ei ymmärrä niitä toimitusjohtajia, jotka toivovat yliaktiivista osakevaihtoa, joka voisi toteutua vain, jos omistajat ovat jatkuvasti poistumassa yhtiön osakkuuksista. Onko jossain muussa organisaatiossa (koulu, kerhot yms) niin, että johtajat hurraavat, kun jäsenet lähtevät pois?

kiire-ruuhka

Miltä kuulostaisi se, että taloyhtiön vuosikokouksessa isännöitsijä (joka vastaa tietyllä tapaa osakeyhtiön toimitusjohtajaa) toivoisi asuntojen omistajuuden nopeampaa kiertoa? ”10 prosentin vaihtuvuus ei riitä mihinkään, vaan vaihtuvuuden pitää olla vähintään 30 prosenttia”.

Korostetaan tässä vielä, että Buffett tarkoittaa nimenomaan yliaktiivista osakevaihtoa – ei siis sitä, että osakkeita ei vaihdettaisi lainkaan tai niin vähän, että markkinat katoaisivat alta.

Sijoittajakirjeen voi lukea kokonaisuudessaan täältä (englanniksi):
http://www.berkshirehathaway.com/letters/1988.html

4 vastausta artikkeliin “Buffett:n sijoittajakirje 1988”

Kommentit on suljettu.