Minifutuurit

Tässä kirjoituksessa tutustutaan erääseen johdannasityyppiin eli minifutuuriin ja sen ominaisuuksiin. Johdannaiset ovat monimutkaisia tuotteita, joten niiden ominaisuudet tulee ymmärtää täysin ennen sijoituspäätöstä.

Viikko sitten kirjoitin optioiden ja johdannaisten taustasta (Optioiden ja johdannaisten taustaa) ja oleellista oli:

  • johdannainen on sopimus – ja kuten aina, sopimus pitää lukea ja ymmärtää ennen kuin sopimukseen tarttuu!
  • johdannaisilla on vastapuoliriski, joka nykyaikana on johdannaisen liikkeelle laskenut pankki tai muu toimija.
  • johdannaisten vipuvaikutus tuo mukanaan isoja hintamuutoksia, jotka voivat pyyhkäistä sijoittajan omaisuuden hetkessä pois, mikäli markkinoilla hieman hermoiltaisiin.

3 skenaariota

Ennen kuin mennään tuotteen ominaisuuksiin, niin katsotaan kolmea samankaltaista skenaariota. Näissä kaikissa sijoittajan tavoite on sijoittaa osakkeeseen, mutta samalla turvata maksimitappio stop-loss:n avulla 15 prosenttiin. Sijoittaja katsoo, että hänellä ei ole mahdollisuuksia kärsiä tätä suurempia tappioita.

1. Suora osakesijoitus

Oletetaan, että sijoittaja haluaa ostaa 1 000 kpl Nokian osakkeita ja oletetaan Nokian osakkeen maksavan tasan 5,00 euroa. Sijoittaja luo myös STOP-LOSS -toimeksiannon 4,25 euroon, jolloin osakkeet myydään automaattisesti markkinahintaan.

Sijoitus oli siis yhteensä 5 000 euroa (+ välityspalkkio) ja maksimitappio olisi asetettu 750 euroon.

Ongelmana on kuitenkin se, että maksimitappio voi ylittyä, mikäli osakekurssi laskee nopeasti yhdessä hetkessä. Esimerkiksi, jos osake on 4,30 euroa ja yhtiö antaa tulosvaroituksen ennen kaupankäynnin aloitusta, niin kaupankäynti voi alkaa 4,00 euron tuntumasta. Turvaverkko petti alta ja tappiota tulikin -750 euron sijaan -1 000 euroa,

2. Suora osakesijoitus lainarahalla

Tässäkin sijoittaja haluaa ostaa Nokian osakkeita, mutta ostohetkellä hänellä on käteistä vain 750 euroa. Oletetaan, että hän voi lainata välittäjältään puuttuvan 4 250 euroa osakesalkkua vastaan. Tästä lainauksesta hän maksaa tietenkin korkoa välittäjälle, jonka suuruus riippuu tietenkin välittäjästä.

Tässäkin tapauksessa STOP-LOSS -toimeksiannon tuoma turva voi pettää ja edellisen kohdan mukaisesti tappio voi ylittää pääoman, jolloin sijoittaja jäisi osakkeet myytyään vielä velkaa välittäjälleen. Hänen pitäisi realisoida myös muita osakkeitaan tai tehdä talletus välittäjän tilille, jotta koko velka saataisiin kuitattua.

3. Osakesijoitus minifutuureilla

Oletetaan tässäkin, että sijoittajalla on vain 750 euroa käteistä, mutta hän ei halua ottaa lainaa osakesijoitusta varten.

Hän voi kuitenkin tehdä sijoituksen Nokiaan Minifutuureilla tai Unlimited Turboilla. Näissä tuotteissa STOP-LOSS on asetettu valmiiksi ja tuotteiden hinnat periaatteessa samaan tahtiin niiden kohde-etuuden (tässä Nokian osake) mukaan. Katsotaan tuotteiden ominaisuuksia kohta lisää.

Oletetaan, että tarjolla on tuote, jonka rahoitustaso on 4,25 euroa ja tuotteen hinta on 0,75 euroa. Oletetaan vielä, että tuotteen STOP-LOSS taso 4,25 euroa eli sama kuin rahoitustaso. Tässä on tehty yksinkertaistus, johon palaan tuotteiden ominaisuuksien kohdalla tarkemmin.

Nyt hän voisi ostaa Nokian johdannaisia 1 000 kpl ja hän maksaisi siitä 750 euroa (+ välityspalkkion).

Tämä vastaisi hyvinkin pitkälle edellistä esimerkkiä, missä sijoitus tehtiin lainarahalla. Lisäksi hyvää olisi se, että hänen maksimitappio olisi 750 euroa (+ välityspalkkio) – eikä senttiäkään enempää. Jos osake rojahtaa yllättäen 4,00 euroon, niin johdannainen olisi arvoton eli sijoittaja menettäisi sijoittamansa summan 750 euroa. Mutta hän ei jäisi enää velkaa välittäjälleen, kuten edellisessä lainaesimerkissä.

Huonoa on se, että johdannaisen rahoitusosuus (tässä 4,25 EUR) kasvaa siihen liittyvän koron perusteella. Rahoitusosuuden ja STOP-LOSS -taso lasketaan tuotteesta riippuen päivittäin tai kuukausittain. Eli ensi kuussa STOP-LOSS -taso voi ollakin 4,27 eurossa ja sitä seuraavana 4,30 eurossa. Eli sijoittaja voisi hävitä -750 euroa jo silloin, kun Nokian osake laskee 4,30 euroon.

Koron suuruus ja laskentaperiaatteet on määritelty tuotteen ehdoissa, joten sijoittajan tulee lukea ja ymmärtää nämä ehdot. Ehdot voivat vaihdella tuotteesta toiseen, joten ehdot pitää tarkistaa joka kerta.

STOP-LOSS

STOP-LOSS -toimeksianto laittaa osakkeet myyntiin heti, kun rajahinta alittuu. Jos Nokian osake vain käväisee 4,24 eurossa, niin sijoitukset menevät myyntiin ja johdannaisissa niiden kaupankäynti loppuu ja liikkeellelaskija tekee loppuselvitykset.

Ja vaikka osake nousisi tämän jälkeen nopeasti 5 euroon, niin se ei hyödytä sijoittajaa ollenkaan. Harmitus on varmasti siinä kohtaa korkeimmillaan.

Minifutuurin ominaisuuksia

Minifutuureja on kahdenlaisia

  • STOP-LOSS on korkeampi kuin rahoitusosuus (Minifutuuri)
  • STOP-LOSS ja rahoitusosuus ovat samalla tasolla (esim. Unlimited Turbo tai Minifutuuri BEST)

Kuten edellä esimerkissä 3 todettiin, niin mikäli kohde-etuuden (esimerkissä Nokian osake) romahtaa yllättäen selvästi alle STOP-LOSS -tason, niin johdannainen on sijoittajan näkökulmasta arvoton. Sen sijaan liikkeellelaskijan tilanne on tällaisessa tilanteessa huonompi, sillä tappio jää hänen katettavakseen.

STOP-LOSS on korkeampi kuin rahoitusosuus

Liikkeellelaskija haluaa minimoida tai poistaa kokonaan viputuotteiden riskin – siis omalta osaltaan. Tätä riskiä kattaakseen minifutuureissa on STOP-LOSS -taso rahoitustasoa korkeammalla.

Nokian esimerkissä rahoitustaso voisi olla 4,25 euroa ja tuotteen hinta olisi 0,75 euroa. Sen sijaan STOP-LOSS taso voisi olla 4,45 eurossa. Jos osake laskee 4,45 euron alle, niin johdannaisen kaupankäynti päättyy, liikkeellelaskija purkaa omat suojauksensa ja sijoittaja saa rahoitustason ja suojauksen purun jälkeisen erotuksen itselleen. Eli jos liikkellelaskija saa purettua suojaukset 4,40 eurossa, niin sijoittaja saisi itselleen 0,15 euroa (= 4,40 – 4,25) per johdannainen.

STOP-LOSS on sama kuin rahoitusosuus

Joissakin tuotteissa STOP-LOSS ja rahoitustaso ovat samalla tasolla. Eli äkkiseltään näyttäisi siltä, että liikkeellelaskijalla olisi riski kannettavanaan. Näin ei kuitenkaan ole, sillä tämä riski on leivottu mukaan tuotteen hintaan.

Nordnet-nokia-minifutuuri
Kuva: nordnet.fi, Nordnet Markets

Oheisessa kuvassa on esimerkki, missä on Nokian minifutuureja Nordnetin palvelussa. Nokian osake oli kuvan ottamisen hetkellä 5,17 eurossa ja tuotteen F14 STOP-LOSS taso oli 4,72 eurossa. Nopeasti laskien tuotteen hinnan pitäisi olla 0,45 euroa (= 5,17 – 4,72), mutta kuten kuvasta nähdään, niin hinta onkin 0,56 euroa.

Tässä liikkeellelaskija on leiponut sisään 0,11 euron turvamarginaalin, jolla se varautuu yllättäviin hintamuutoksiin.

Muita ominaisuuksia

Korko

Minifutuureissa on rahoitusosuus, jolle liikkeellelaskija laskee korkoa. Tämä korko nostaa rahoitusosuuden ja STOP-LOSS:n tasoa ajan kuluessa. Ja korko on usein varsin mittava eli näin nollakorkojen aikanakin luokkaa 3 – 5 prosenttia (tai enemmän).

Korkoprosentti on mainittu sopimuksessa, joten lue ja ymmärrä sopimus.

Spread

Spread tarkoittaa osto- ja myyntitoimeksiantojen hintaeroa. Esimerkissä tuotteen F14 voisi ostaa 0,56 eurolla, mutta myydä 0,55 eurolla. Jotta sijoitus olisi omillaan, niin hinnan pitäisi nousta 0,01 eurolla eli +1,8 prosentilla. Joillakin tuotteilla spread voi olla tätäkin suurempi.

Kaupankäynnin katkokset

Mikäli markkinoilla on tapahtunut jotain yllättävää ennen varsinaisen kaupankäynnin alkua, niin kaupankäynti voi alkaa vasta, kun kohde-etuuden hintataso on asettunut uudelle tasolleen. Lisäksi turhan usein liikkeellelaskijan osto- tai myyntilaidat katoavat, kun jotain isompaa tapahtuu kesken päivän.

Näitä ”teknisiä ongelmia” tulee sen verran usein, että sijoittajan on hyvä tiedostaa tämän riskin olemassaolo.

Kaupankäyntiajat

Mikäli ostaa USA:n osakkeeseen (esimerkiksi Apple) liittyvän minifutuurin, jolla käydään kauppaa Nasdaq:n First North markkinapaikalla, niin kaupankäyntiaika on arkisin 9:15 – 18:25.

Mikäli esimerkiksi Applen osake lähtee illalla luisuun USA:ssa, niin et pääse tuotteesta eroon kuin vasta seuraavana aamuna. Tätä luisua voi olla raastavaa katsoa, kun mitään ei ole tehtävissä.

Johdannaisten tietämystesti

MIFID 2:n voimaantulon jälkeen johdannaisiin sijoittavan tulee tehdä tietämystesti tai muuten osoittaa ymmärtävänsä johdannaisten vaatimukset. Se, miten tämä osoittaminen tehdään vaihtelee osakevälittäjittäin. Nordnetilla on käytössä tietämystesti, johon voi tutustua oheisesta linkistä: https://www.nordnet.fi/footer/osaamistesti/aloita.html

Varoitus

Olen muutaman kerran kokeillut minifutuureja ja aina on tullut selkään eli olen menettänyt pääomani.

Kokeiluissa pääpaino on ollut shorttauksessa, mikä näillä tuotteilla onnistuu helposti ilman ylimääräistä riskiä. Shorttauksessahan tai lyhyeksi myynnissä tappio voi nousta periaatteessa äärettömään, joten minifutuurit leikkaavat tämän riskin pois STOP-LOSS:n kohdalla.

HUOM! Koko sijoitussalkkua ei tule luoda johdannaisten ympärille! Eikä ahneuksissaan tule 5 000 euron osakeoston sijaan sijoittaa 5 000 euroa Nokian minifutuureihin. Tämä vastaisi karkeasti laskien noin 6 600 Nokian osakkeen ostamista eli noin 35 000 euron sijoitusta.

Ei tarvita kuin pieni markkinahäiriö ja koko sijoitussalkku on menetetty.

Yhteenveto

Tässä kirjoituksessa tutustuttiin minifutuurien ideaan, missä suoraa osakesijoitusta verrattiin lainarahalla tai minifutuurilla tehtyyn sijoitukseen. Ideana oli se, että sijoittaja halusi pitää maksimitappion etukäteen tiedossa, mikä esimerkissä oli -750 euroa.

Kuten johdannaisissa aina, niin tuotteet ovat monimutkaisia, joten niiden ominaisuudet tulee aidosti sisäistää ennen kuin niihin koskee.

Johdannaisten vipuvaikutus tekee niistä samaan aikaan houkuttelevan, mutta samalla vaarallisen. Vipuvaikutus toimii nopeasti väärään suuntaan ja pieni häiriö markkinoilla voi tarkoittaa pääoman menetystä. Itse ajattelen aina, että johdannaisiin laitettu raha on heti hävitty (niin kuin on sitten aina lopulta käynytkin).

Lisäksi on houkuttelevaa ajatella, että jos käteistä on vain 750 euroa, niin voin silti ostaa Nokian minifutuuria ja saada 1 000 osakkeen position. Sijoittamisessa maltti on kuitenkin valttia ja kuten Buffett on todennut, niin jokaiseen syöttöön ei tarvitse tarttua. Pörssissä tulee uusia tilaisuuksia jatkossakin, joihin voi tarttua silloin, kun käteistilanne sallii osakkeen oston.

Vastuunrajaus