Buffett:n sijoittajakirje 1989

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1989 kirjeen sisältöön ja aiheena on:

  • Verojen maksun lykkääminen hyödyttää sekä verottajaa että sijoittajaa
  • Nollakuponkilainassa ei ole korkoa, mutta se antaa sijoittajalle tuottoa silti
  • EBITDAn kritisointi

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Aiemmin sarjassa

Tämä on kuukausittaisen Buffett:n sijoittajakirjesarjan 13. osa. Aiemmat sarjan osat on luettavissa oheisista linkeistä:

1970-luku 1977 1978 1979
1980-luku 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988

Vuosi 1989 yleisesti

Tässä pieni raapaisu siitä, mitä vuonna 1989 tapahtui.

  • Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen
  • Aurinkomyrsky aiheutti mittavia tuhoja sähköverkolle Kanadassa sekä osin USA:ssa ja Ruotsissa.
  • Exxon Valdez:n öljytankkeri ajoi karille ja siitä vuosi 41 000 kuutiota öljyä Alaskan rannikolle. Onnettomuus on yksi suurimmista ihmisen aiheuttamista ympäristökatastrofeista.
  • Ensimmäinen GPS-satelliitti laukaistiin kiertoradalle
  • Tim Berners-Lee esitteli luonnoksen, joka loi pohjaa WWW:lle
  • Olof Palmen murhasta syytetty Christer Petterson sai vapauttavan tuomion Svean hovioikeudelta.
  • George Bush:sta (vanhempi) USA:n persidentti
  • Pekingissä Tiananmenin aukion mielenosoituksesta muodostui verilöyly
  • Viimeiset Neuvostojoukot poistuivat Afganistanista
  • Itäblokki murtuu (”Revolutions of 1989”)
    • Unkari avasi länsirajan DDR:stä länteen suuntaaville ihmisille
    • DDR avasi rajansa ja salli kansalaistensa matkustaa länteen. Tämän jälkeen Berliinin muuria alettiin repiä alas.
    • 2 miljoonaa ihmistä Virossa, Latviassa ja Liettuassa seisoivat Vilnan-Tallinnan tiellä pitäen toisiaan käsistä.
    • Latvia ja Viro julistivat maidensa vuonna 1940 tehdyn liittämisen Neuvostoliittoon laittomaksi.
    • Liettua ja Puola lakkauttivat kommunistisen puolueen johtoaseman.
    • Euroopan yhteisö asettui tukemaan Saksojen yhdistymistä
    • Neuvostoliiton parlamentti tuomitsi Molotov-Ribbentrop -sopimuksen sekä neuvostojoukkojen vyörymisen Afganistaniin vuonna 1979
    • Tsekkoslovakian presidentiksi valittiin Vaclav Havel vapaiden vaalien jälkeen
    • Romaniassa väkivaltaisten mielenosoitusten jälkeen Nicolae Ceausescun valta päättyi. Ceaușescua ja hänen vaimoaan vastaan pidettiin pikaoikeudenkäynti, jonka jälkeen heidät teloitettiin. Romania siirtyi monipuoluejärjestelmään.
    • Unkari jätti jäsenhakemuksen Euroopan neuvostolle
  • Eurosport aloitti lähetyksensä
  • Liverpoolin ja Nottinghamin jalkapallo-ottelussa (Hillsborough) koettiin kauhun hetkiä, kun 96 ihmistä sai surmansa väentungoksessa.
  • Jääkiekon MM-kisat pidettiin Ruotsissa. Neuvostoliitto voitti mestaruuden häviämättä peliäkään. Suomi oli viides.

Wikipediassa on kattavampi listaus vuoden 1989 tapahtumiin

Inflaatio nousi edellisvuodesta ja oli Suomessa noin 6,6 prosenttia (1988: 6,5 %) ja USA:ssa 4,7 prosenttia (1988: 4,4 %).

inflaatio1980-1989

Vuonna 1989 SP500 indeksi (osingot mukaan lukien) nousi +31,7 prosenttia. Berkshiren osakekohtainen oman pääoman (book value) arvo nousi +44,4 prosenttia ja osakekohtainen markkina-arvo nousi huimat +84,6 prosenttia. (Nämä luvut on poimittu vuoden 2018 kirjeen taulukosta).

Alkuvuosien sijoittajakirjeet ovat tekstimuotoisia, joten niihin ei voi tehdä sivunumeroviittauksia. Kirjeessä sanottuun viittaan ”Buffett toteaa/sanoo/kertoo/muistuttaa” ja vastaavilla ilmaisuilla. Muu teksti on omaa pohdintaa aiheesta.

Viivästetyt verot

Buffett nostaa esiin sen, että viivästetyt verot ovat hyvä asia myös verottajan kannalta. Tätä voi pohtia myös tulevan Osakesäästötilin muodossa, missä verojen maksu tulee ajankohtaiseksi vasta sitten, kun varoja nostetaan tililtä.

Oletetaan, että tulevien 20 vuoden aikana sijoittaja saa sijoituksilleen 10 prosentin vuotuista tuottoa. Tällöin 10 000 euron sijoitus kasvaisi noin 67 300 euroon. Voittoa syntyisi 57 300 euroa, josta menisi veroa 30/34 prosenttia eli noin 18 200 euroa. Sijoittajalla olisi aikajakson lopussa noin 49 000 euroa.

viivastetyt-verot

Mikäli veroa (30 %) menisi joka vuosi, niin silloin verokertymä olisi 12 300 euroa eli kolmanneksen vähemmän, kuin viivästettyjen verojen kohdalla. Lisäksi sijoittajan potti olisi kasvanut vain noin 38 700 euroon.

Eli verojen keräys joka vuosi heikensi sekä verottajan että sijoittajan lopullista tulosta.

Nollakuponkilaina

Berkshire laski liikkeelle noin 900 miljoonan dollarin nollakuponkilainan, jonka johdosta Buffett valoitti lainan ideaa.

Nollakuponkilainalle ei makseta vuotuista korkoa. Sen sijaan tuotto tulee siitä, että sijoittaja voi ostaa lainan alennuksella. Esimerkiksi 10-vuotisen ja 10 000 euron arvoisen nollakuponkilainan, joka tarjoaisi 5 prosentin tuottoa hinnaksi tulisi 6 139 euroa.

Ostamalla lainan nyt 6 139 eurolla sijoittaja saisi 10 vuoden kuluttua 10 000 euroa. Tämä vastaisi 5 prosentin vuotuista tuottoa (6 139 * 1,05^10 = 10 000).

Nollakuponkilainan hyötynä on se, että sijoittaja saa koko sijoitetulle summalla sekä koroille 5 prosentin vuotuista tuottoa. Perinteisessä lainassa vuotuiset korot altistuvat uudelleensijoitusriskille. Sijoittaja ei välttämättä pystyisi sijoittamaan korkotuottojaan 5 prosentin korolla.

zero-nolla.jpg

Buffett toteaa, että yritykselle nollakuponkilaina on siitä hyvä, ettei vuotuisia korkokuluja tarvitse maksaa laina-aikana. Tällöin myös hoitamattomista koroista ei synny maksuhäiriöitä eikä default-riskiä. Uutta lainaa voidaan hakea muutaman vuoden välein, sillä yhtiön lainanhoitokyky on ollut hyvä. Tämä toki houkuttelee heikompiakin yrityksiä lainamarkkinoille.

EBITDA

Buffett on useaan kertaan kritisoinut Wall Streetin EBITDA-luvun käyttöä, missä tulosta tarkastellaan ennen poistoja (DA-tekijä). EBITDA-luku oli tullut suosituksi luvuksi 80-luvulla, jolla Buffettin mielestä yritetään parantaa yhtiöiden tuloksentekokykyä, jotta yritysten olisi helpompi saada osake-/lainasijoittajia. Hänen mielestä oli harhaanjohtavaa ajatella, ettei poistot ole oikeita kuluja. Siis sellaisia kuluja, joista ei syntyisi kassasta maksua.

Toki on kirjanpidollisesti niin, ettei poistot aiheuta kassasta maksua, mutta lähes identtisellä summalla tehdään kuitenkin ylläpito- eli capex-investointeja.

Jos yrityksessä on 30 työntekijää ja jokaiselle ostetaan tasaisesti uusi tietokone 3 vuoden välein eli keskimäärin 10 tietokonetta per vuosi. Jos hankinnat kirjataan taseeseen ja näistä tehdään 33 prosentin vuotuiset poistot, niin poistojen summa vastaa aika tarkasti 10 uuden tietokoneen ostoon käytettävää summaa. Tietokoneiden kohdalla uuden koneen hinta voi laskea vuodesta toiseen, mutta jonkin toisen yhtiön tarvitseman koneen ja laitteen kohdalla tilanne voi olla toinen.

computer-workshop

Pointti on, että vaikka poistoista ei suoranaisesti synny rahavirtavaikutusta, niin yritys todennäköisesti tekee investointeja järjestelmiinsä, mitkä kirjataan tuloslaskelman sijaan taseeseen. Näin EBITDA:n käyttö antaa liian ruusuisen kuvan yhtiön tuloksentekokyvystä.

Sijoittajakirjeen voi lukea kokonaisuudessaan täältä (englanniksi):
http://www.berkshirehathaway.com/letters/1989.html

Mainokset

2 vastausta artikkeliin “Buffett:n sijoittajakirje 1989”

Kommentit on suljettu.