Buffett:n sijoittajakirje 1990

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1990 kirjeen sisältöön ja aiheena on:

  • Osakkeiden hintojen lasku on pitkäaikaiselle sijoittajalle iloinen asia
  • Sijoittajalle raportoitu tulos analyysin lähtökohta – ei kiveen hakattu totuus
  • Omien osakkeiden ostot kasvattavat omistajan osuutta yhtiöstä verotehokkaasti

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Aiemmin sarjassa

Tämä on kuukausittaisen Buffett:n sijoittajakirjesarjan 14. osa. Aiemmat sarjan osat on luettavissa oheisista linkeistä:

1970-luku 1977 1978 1979
1980-luku 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989

Vuosi 1990 yleisesti

Tässä pieni raapaisu siitä, mitä vuonna 1990 tapahtui.

  • Vuonna 1989 alkanut Itäblokin murtumien jatkui
    • mm. Viro, Liettua, Slovenia, Armenia, Georgia, Valko-Venäjä ja Venäjä ilmoittivat eroavansa Neuvostoliitosta ja itsenäistyvänsä.
    • Itä- ja Länsi-Saksa ottivat käyttöön yhteisen valuutan ja myöhemmin samana vuonna Saksat yhdistyivät.
    • Mihail Gorbatšov ja George H W Bush tapasivat ja julistivat kylmän sodan päättyneeksi.
    • Mihail Gorbatšov:lle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto.
    • Suomi muutti Pariisin rauhansopimuksen tulkintaa ja mm. vihollismaa-viittaus Saksaan tai sen kanssa liitossa olevaan maahan poistettiin.
    • Neuvostoliitto muutti ulkomaankaupan periaatteitaan ilman siirtymäaikaa, mikä näkyy Suomen taloudessa seuraavina vuosina.
  • Irak miehitti Kuwaitin ja liitti sen itseensä ikuisiksi ajoiksi
    • Irak sulki rajansa ja ilmoitti pitävänsä kaikkia ulkomaalaisia panttivankeinaan sekä käyttävänsä heitä ihmiskilpinä.
    • YK määräsi Irakille kauppasaarron ja hieman myöhemmin lentokiellon alueelle
    • Mihail Gorbatšov ja George H W Bush tapasivat Helsingissä Irakin tilanteen johdosta
    • YK:n turvallisuusneuvosto antoi Irakille 15.1.1991 asti aikaa vetäytyä Kuwaitista. Päätöslauselma salli myös voiman käytön tilanteen ratkaisemiseksi. Suomi oli tuolloin turvallisuusneuvoston vaihtuva jäsen ja äänesti päätöslauselman puolesta.
    • Suomen hallitus alkoi painattamaan polttoainekuponkeja mahdollisen polttoainepulan varalta.
  • Nelson Mandela vapautettiin
  • Hubble teleskooppi asetettiin maan kiertoradalle
  • Microsoft julkisti Windows 3.0:n
  • Pankkikonttorien karsiminen alkaa. SKOP, OKO, KOP ja SYP ilmoittivat konttoriverkostojensa tuntuvista supistuksista tulevien vuosien aikana.
  • Jalkapallon MM-kisat pidettiin Italiassa ja finaalissa Länsi-Saksa voitti Argentiinan 1-0.
  • Jääkiekon MM-kultaa voitti Neuvostoliitto, Suomi jäi kuudenneksi.

Wikipediassa on kattavampi listaus vuoden 1990 tapahtumiin

Inflaatio laski Suomessa edellisvuodesta ja oli noin 5,0 prosenttia (1989: 6,6 %). USA:ssa inflaatio nousi 6,1 prosenttiin (1989: 4,7 %).

inflaatio-1979-1990

Vuonna 1989 SP500 indeksi (osingot mukaan lukien) laski -3,1 prosenttia. Berkshiren osakekohtainen oman pääoman (book value) arvo nousi +7,4 prosenttia ja osakekohtainen markkina-arvo laski -23,1 prosenttia. (Nämä luvut on poimittu vuoden 2018 kirjeen taulukosta).

Alkuvuosien sijoittajakirjeet ovat tekstimuotoisia, joten niihin ei voi tehdä sivunumeroviittauksia. Kirjeessä sanottuun viittaan ”Buffett toteaa/sanoo/kertoo/muistuttaa” ja vastaavilla ilmaisuilla. Muu teksti on omaa pohdintaa aiheesta.

Tulos

Buffett muistutti kirjeessään, että yrityksen raportoima tulos on tuloksentekokykyä analysoitaessa analyysin lähtötilanne – ei kiveen hakattu 100 prosenttinen totuus. Hän viittasi erilaisiin kirjanpitokikkailuihin, joilla yrityksen johto pystyi (laillisesti tai ”harmaalla alueella”) asettamaan tuloksen juuri oikeanlaiseksi.

Lisäksi tuloksia voi heilautella erilaiset kertaluontoiset erät, joten myös tämä vaatii sijoittajalta pohdintaa. Kuinka kertaluontoisia erät ovat? Tai onko kertaluontoiset tuotot normaalisti tuloslaskelmassa, mutta kertaluontoiset kulut ”kertaluontoisia eriä”.

Nykypäivän esimerkkinä on kirjanpitosäännösten muutokset, jotka määräävät sijoitusten laskennallisten arvonmuutosten kirjaamisen tuloslaskelmaan. Tämä heilauttelee erityisesti pankkien ja muiden sijoitusomaisuutta sisältävien yritysten tuloksia.

Esimerkiksi Berkshire Hathawayn Q1/2019 tulos oli +21,7 miljardia, kun taas Q1/2018 oli -1,1 miljardia dollaria. Tämän vuoden tulokseen sisältyi +20,3 miljardia dollaria arvonmuutoksia (Q1/2018: -8,0 Mrd USD). Eli vertailukausien ero oli 28 miljardia dollaria ja vastaavanlaiset heilahtelut jatkunevat myös tulevaisuudessa. Näin sijoittajan on vaikea saada selkoa yhtiön todellisesta tuloskunnosta – varsinkin sellaisen sijoittajan, jolla ei ole täysin tietoa siitä, miksi tulos heilahtelee näinkin paljon.

stressi-pohtii

Toinen esimerkki on IFRS 16-standardi ja Finnairin vuoden 2018 tuloksien muutokset. Vuoden 2018 raportoitu tulos oli 150,7 miljoonaa euroa, mutta uusi oikaistu tulos onkin 101,6 miljoonaa euroa! Sijoittajalla onkin kova pähkinä purtavana, kun hän pohtii Finnairin tuloksentekokykyä – onko se 100 vaiko 150 miljoonassa eurossa. Tai jotain ihan muuta? Lisätietoa Finnairin tulosraportoinnin muutoksesta: https://investors.finnair.com/~/media/Files/F/Finnair-IR/IFRS%2016/Finnair%20Restatements%202019%20FIN.pdf

Tämän syystä yhtiön raportoimia tuloksia ei kannata katsoa viimeiseen desimaaliin asti, vaan pikemminkin tuloksen suuruusluokkaa ja kehitystrendiä yleisesti. Ja kuten Buffett totesi, raportoitu tulos on analyysin lähtötilanne.

Clearly, investors must always keep their guard up and use accounting numbers as a beginning, not an end, in their attempts to calculate true ”economic earnings” accruing to them.

Omien osakkeiden ostot

Monesti Buffett on kritisoinut yhtiöiden omien osakkeiden ostoja. Ei ostoja sinänsä, mutta sitä, että ostoja tehdään väärään aikaan ja liian korkeilla hinnoilla.

Tällä kertaa hän nosti esiin omistamansa Coca-Colan omien osakkeiden ostot ja näki sen hyvänä asiana. Berkshirellä oli tuohon aikaan 46,7 miljoonaa Coca-Colan osaketta, mutta valitettavasti tekstistä ei käy ilmi se, kuinka iso osuus kokonaisuudesta tämä oli.

Kun Coca-Cola ostaa omia osakkeita, niin samalla Berkshiren osuus yhtiöstä ja sen tulevista kassavirroista kasvaa verotehokkaasti. Jos Coca-Cola maksaisi vastaavan summan osinkoina ja Berkshire käyttäisi saamansa summan osakkeiden ostoon, niin yhtiö joutuisi maksamaan välissä veroa.

Tämähän on silloin hyvä, jos yhtiön osakkeen hinta on järkevällä tasolla ja aidosti haluaa kasvattaa kyseisen yhtiön omistusosuutta. Toisaalta yksityissijoittajan osuudet ovat monesti niin pieniä, ettei tällaisella osuuden kasvamisella sinänsä ole merkitystä. Ellei se sitten johda osakkeen hinnan tai tulevaisuudessa EPS:n ja osingon nousuun.

Osakkeen hinnan lasku

Markkinoiden levottomuuteen ja osakkeiden hintojen nopeaan laskuun Buffett:lla oli selvä mielipide. Jos sijoitushorisontti on eläkepäivät tai jopa elämän loppuun ja perintönä jälkeläisille, niin silloin osakkeita ostetaan kuukausisäästämisellä tai muulla tavalla läpi elämän. Ja mitä halvemmalla osakkeita saa, niin sitä parempi.

Buffett vertasi tilannetta ruokailuun. Ruokaa tarvitsee hankkia läpi elämän, joten mitä halvempi, niin sitä parempi. Ainakin ruoan ostajalle – se on myyjä, joka kärsii alhaisten hintojen aikakaudella.

graph-up-down

Berkshiren kohdalla ajatus on, että mitä pessimistisempi ilmapiiri on, niin sitä parempia ostopaikkoja eteen tulee.

Yksityissijoittajalla tilanne voi olla toinen. Hänen kuukausisäästämisen rahasumma tulee normaalista palkkatyöstä ja mitä paremmin taloudessa menee, niin sitä enemmän hänellä on sijoitettavaa varallisuutta. Tässä on se huono puoli, että hyvässä taloussuhdanteessa osakkeiden hinnatkin ovat usein korkeita.

Kun taloudessa tulee taantuma tai lama, niin kuukausisäästäjän itsensä tai perheensä palkkatulot voivat laskea työttömyyden myötä. Säästöputki katkeaa tai hän joutuu nostamaan säästöjään juuri silloin, kun hinnat olisivat heikoimmillaan. Tai ostomielessä parhaimmillaan.

Tämä on yksi syy sille, miksi sijoittajalla tulisi olla jonkinlainen vararahasto korkosijoituksia, jottei varsinaisiin sijoituksiin tarvitsisi koskea juuri silloin, kuin niistä saisi huonoimman hinnan.

Sijoittajakirjeen voi lukea kokonaisuudessaan täältä (englanniksi):
http://www.berkshirehathaway.com/letters/1990.html

 

 

Mainokset

Yksi ajatus artikkelista “Buffett:n sijoittajakirje 1990”

Kommentit on suljettu.