Treidaus: Kynttilät ja liukuva keskiarvo

Erilaisia indikaattoreita käytettäessä on hyvä muistaa, että markkinadata koostuu 5 eri luvusta: jakson avaus- ja päätöskurssi, ylin- ja alin noteeraus sekä volyymi. Kirjoituksessa tutustutaan kynttilägraafiin sekä liukuvien keskiarvojen (SMA ja EMA) laskentaan ja käyttöön.

Treidaaja käyttää monesti 3 eri aikaikkunaa sijoituskohteen valinnassa, analyysissä sekä transaktion ajoituksessa.

Treidaussarja

Treidaussarjassa ei kerrota voittavaa strategiaa (”näin teet treidauksella miljoonia”), sillä jos tietäisin sellaisen, niin en kertoisi siitä julkisesti kenellekään. Sen sijaan pyrin luomaan taustaa treidauksen ja teknisen analyysin takana niin, että saatuja peruskäsitteitä ja oppeja voi soveltaa myös muussa sijoitustoiminnassa.

Sarjan edelliset osat:

Treidaus on vaikeaa ja suurin osa häviää siinä rahaa.

Markkinadata koostuu 5 tiedosta

Markkinadata koostuu 5 eri tiedosta, jotka ovat jakson avaus- ja päätöskurssit sekä jakson korkein ja alin hinta sekä volyymi. Perinteisesti jakson pituus on yksi päivä, mutta treidaajalle myös muut ajanjaksot – viikkotasosta aina 1 minuutin mittaiseen – ovat tärkeitä.

Sanotaan, että treidaaja tarvitsee 3 eri aikaikkunaa, jolla hän katsoo graafeja. Pitkää aikaväliä käytetään ison markkinakuvan hahmottamiseen, analyysiaikaväliä analyysin tekemiseen ja lyhyempää aikaväliä osto-/myyntitoimeksiannon ajoittamiseen. Yleensä näiden aikavälien välinen ero on 3 – 5 kertainen.

Swing-traderillä aikavälit voivat olla viikko (pitkä), päivä (analyysi) ja 1 tai 2 tuntia (ajoitus). Vastaavasti päiväkauppias voi käyttää esimerkiksi 15/5/1 minuutin graafeja. Päiväkauppiaan ei tarvitse juurikaan välittää viikkotason tilanteesta, sillä hänen sijoitushorisontti on parhaimmillaan muutamia minuutteja ehkä tunteja. Samaan tapaan perinteisen sijoittajan ei tarvitse nähdä vaivaa 5 minuutin graafien tutkimiseen, jos hänen sijoitusten pitoaika on vuosia.

Käytännössä pitkän aikavälin graafi toimii muistutuksena siitä, mikä iso kuva on ja kahta muuta aikaikkunaa pidetään aktiivisemmin silmällä.

Kynttilägraafi

Kynttilägraafista sijoittaja näkee kerralla kaikki 4 sijoituskohteen hintaan liittyvää arvoa eli avaus- ja päätöskurssit sekä korkeimman ja alimman hinnan.

treidaus-osa3-candle-green treidaus-osa3-candle-red

Itse pidän kynttilägraafista enemmän kuin perinteisestä viivagraafista juurikin sen informatiivisuuden vuoksi. Lisäksi kynttilän sisäisen liikehdinnän voi karkealla tarkkuudella arvata. Esimerkiksi oheisen kuvan vihreä kynttilä on todennäköisesti syntynyt niin, että avauksesta kurssi on laskenut hieman, mutta on päivän edetessä noussut ylimpään arvoon, josta se on laskenut päätöskurssiin. Punaisessa kynttilässä liikehdintä varmaankin toiseen suuntaan.

Yksittäisestä kynttilästä sekä niiden muodostamasta kuviosta sekä siihen liittyvästä volyymistä voi yrittää aistia kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Hallitsevatko myyjät vaiko ostajat markkinaa ja kuinka paljon. Kynttilän muotoihin liittyy myös moninaisia tulkintoja sen mukaan, onko kynttilällä pieni vartalo ja pitkä häntä, mahtuuko kynttilä edellisen sisäpuolelle ja niin edelleen. Ei mennä näihin tässä kirjoituksessa.

Liukuva keskiarvo

Liukuvasta keskiarvosta käytetään graafeilla yleensä kahta eri muotoa

  • normaali liukuva keskiarvo (simple moving average, SMA)
  • eksponentiaalinen liukuva keskiarvo (exponential moving average, EMA)

Normaali liukuva keskiarvo (SMA)

Liukuvassa keskiarvossa keskiarvo lasketaan normaalisti jakson päätöskursseja käyttäen. Esimerkiksi 20 päivän liukuvassa keskiarvossa otetaan viimeisen 20 kaupankäyntipäivän päätöskurssit ja lasketaan tälle keskiarvo. Liukuvan siitä tekee se, että keskiarvoja lasketaan 20 päivän mittaisille jaksoille päivä toisensa perään.

Jakson pituus riippuu yleensä myös siitä, millä tarkkuudella kurssigraafia tarkastelee. Jos valittuna on 1 tunnin graafi, niin silloin liukuva keskiarvo voisi olla 20 tunnin mittaiselta jaksolta (eli 20 x 1h). 5 minuutin graafissa keskiarvo olisi laskettu 100 minuutin ajalta (20 x 5 min) ja niin edelleen.

Yleisesti käytetään 10, 50, 100 tai 200 mittaisia ajanjaksoja liukuvan keskiarvon laskemiseen. Mitä lyhyempi aikajakso on, niin sitä nopeammin se reagoi kurssimuutoksiin.

Eksponentiaalinen liukuva keskiarvo (EMA)

Eksponentiaalisessa liukuvassa keskiarvossa viimeisintä arvoa painotetaan hieman muita enemmän ja ajan kuluessa vanhojen arvojen paino häviää pois. Nimestään huolimatta laskennassa ei tarvita eksponenttilaskentaa.

painokerroin K = 2/(n+1)

Painokertoimen ”n” on jaksojen lukumäärä. Eli jos laskentaa tehdään esimerkiksi 20 päivälle, niin silloin n = 20 ja K = 2/21 = 0,095.

EMA = hinta * K + EMA(eilen) * (1 - K)

Jos edelliselle päivälle laskettu EMA = 31,43 ja osakkeen hinta on tänään 35,50, niin 20 päivän EMA:n uusi arvo olisi

EMA = 35,50 * 0,095 + 31,43 * (1 - 0,095) = 31,82

Kuten nähdään, niin laskenta on varsin suoraviivaista. Hankaluutena on se, että edellisen päivän EMA pitää laskea ennen kuin tämän päivän EMA voidaan laskea. Ja edellisen päivän kohdalla toissapäiväinen EMA pitää laskea ensin – ja niin edelleen. Tämän voi kiertää niin, että ottaa EMA:n laskennan alkupisteen riittävän kaukaa historiasta ja laskee historiasta kohti nykypäivää. Pitkältä aikaväliltä laskettu EMA tasaa alkupisteen valinnan vaikutusta.

Indikaattorien tulkinta yleisesti

Erilaisissa indikaattoreissa ja niiden käytössä on hyvä muistaa se, että markkinadata koostuu 5 eri lukemasta. Indikaattorien lisääminen ruudulle ei muuta tätä lähtökohtaa, sillä kaikki perustuvat samaan datamassaan. Sanotaankin, että liikaa indikaattoreita on liikaa.

Karkeasti ottaen indikaattorien tarkoitus on antaa tietoa siitä, mikä on ostajien ja myyjien eli kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Indikaattori itsessään ei anna suoraa vastausta tulevaisuudesta, vaan treidaajan oma kokemus ja tulkinta vallitsevasta tilanteesta on avainasemassa. Treidaaja voi todetakin esimerkiksi, että

kun indikaattori teki tällaisen liikkeen, niin 60 – 75 prosentin todennäköisyydellä seuraavaksi käy skenaario A. Jos kuitenkin seuraavaan pariin ehkä kolmeen kynttilään ei tapahdu mitään, niin tilanne muuttuu epäselväksi.

Indikaattorin voima ja toimivuus voi tulla myös siitä, että suuri joukko käyttää ja tulkitsee indikaattoria samalla tavalla. Se on kuin itseään toteuttava ennustus. Tällöin kyse on melkeinpä enemmän markkinapsykologian tuntemisesta, kuin varsinaisesta indikaattorista.

Liukuvan keskiarvon tulkinta

Kumpaa keskiarvoa pitäisi sitten käyttää? Itse käytän mieluummin EMA:a, sillä se reagoi hieman nopeammin muutoksiin, kuin tavallinen liukuva keskiarvo. Muutoin on hyvä pitää mielessä edellisen kappaleen ajatukset.

Yleisesti voidaan todeta, että liukuvat keskiarvot toimivat paremmin trendien aikana kuin sivuttaisliikkeessä (range). Jotkin treidaajat käyttävät liukuvaa keskiarvoa trendin tukitasona, jonka kohdalla lyhyen aikavälin swing-trade tehdään.

Oheisessa kuvassa on Air Products & Chemicals (APD) päiväkuvaaja 10/2018 – 06/2019 sekä 10 (sininen) ja 50 (oranssi) päivän EMA:t. Sininen 10 päivän EMA näkyy graafissa tukitasona, missä lyhyen aikavälin ostopaikat olisivat löytyneet. On syytä erikseen korostaa, että kuva on huolella valittu esimerkki. Tällaisten tilanteiden löytäminen ja hyödyntäminen reaaliaikaisesti on haastavaa.

treidaus-osa3-apd-102018-052019
Kuva: APD, päivägraafi, EMA(10), EMA(50), 10/2018 – 06/2019, https://www.TradingView.com

Monesti sanotaan, että kun lyhyen aikavälin liukuva keskiarvo (esimerkiksi 10 tai 20 päivää) ylittää pitkän aikavälin liukuvan keskiarvon (100 tai 200 päivää), niin silloin syntyisi ostosignaali. Itse suhtaudun tähän sääntöön kriittisesti, sillä varsinkin markkinoiden ollessa sivuttaisliikkeessä näitä signaaleja voi tulla tiuhaankin. Mutta ehkä tällainen sääntö voi olla se ensimmäisen tason filtteröintikerros, jonka jälkeen tilanteeseen tutustutaan tarkemmin.

Kuten edellisessä kirjoituksessa (Treidaajalla pitää olla etu) todettiin, niin markkinoilla iso raha ja erilaiset tietokonejärjestelmät etsivät voitollisia strategioita jatkuvasti. Tällöin voidaan kysyä, että olisiko näiltä toimijoilta jäänyt – monissa lähteissäkin toistettu – strategia huomaamatta? Jos on, niin hyvä, mutta silloinkin treidaajan pitää itse todeta systeemin tuoma etu tilastollisin menetelmin tai pitkän kokemuksen tuoman näkemyksen perusteella.

Toki yllä olevassa kuvaajassa EMA10 leikkaa houkuttelevasti EMA50:n, jonka jälkeen kurssi olisi noussut +30 prosenttia (160 -> 207 USD). Tämä on silmämääräisen tilastoinnin tuomaa harhaa, sillä usein me nähdään juuri sitä, mitä me halutaan nähdä. Se, milloin signaali olisi tuottanut virheen, jää helposti huomaamatta ja tilastoimatta. Siksi kotiläksyjen tekeminen huolella on tärkeää.

Yhteenveto

Tärkeimpinä ajatuksina tästä kirjoituksesta on:

  • Markkinadata koostuu 5 tiedosta: Volyymistä ja jakson avaus- ja päätöskursseista sekä jakson korkeimmasta ja alimmasta noteerauksesta.
  • Indikaattorien laskemat arvot perustuvat näihin lukemiin, joten muutama indikaattori ja niiden tulkinta riittää pitkälle.
  • Treidaajan on hyvä seurata 3 eri aikajaksoa. Varsinaista analyysitasoa pidempi aikajakso kertoo ison kuvan ja analyysitasoa pienempi aikajakso ajoituksesta.
  • Liukuvat keskiarvot toimivat paremmin trendien aikana kuin sivuttaisliikkeessä (range).
  • Kaikkien tuntemat indikaattorien signaalit toimivat harvoin (tai koskaan) todellisessa elämässä. Treidaajan tulee itse selvittää se, onko indikaattorin avulla mahdollista saada etua markkinoihin nähden.

6 vastausta artikkeliin “Treidaus: Kynttilät ja liukuva keskiarvo”

  1. Päivitysilmoitus: Treidaus: MACD – Talousmentor

Kommentit on suljettu.