Buffett:n sijoittajakirje 1991

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1991 kirjeen sisältöön ja aiheena on:

  • Alhainen arvostus tuo tuottoja kahdella tapaa, kun tuloskunto paranee ja PE-kerroin nousee
  • Yrityksen taloudellinen etu tuo poikkeuksellisia tuottoja, mikäli tuote tai palvelu 1) on haluttu, 2) sille ei ole kilpailua eikä vaihtoehtoisia tuotteita ja 3) sitä ei ole reguloitu.

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Aiemmin sarjassa

Tämä on kuukausittaisen Buffett:n sijoittajakirjesarjan 15. osa. Aiemmat sarjan osat on luettavissa oheisista linkeistä:

1970-luku 1977 1978 1979
1980-luku 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989
1990-luku 1990

Vuosi 1991 yleisesti

Tässä pieni raapaisu siitä, mitä vuonna 1991 tapahtui.

  • Vuonna 1989 alkanut Itäblokin murtumien jatkui ja päättyi Neuvostoliiton lakkauttamiseen vuoden lopussa.
    • Varsovan liitto lakkasi olemasta heinäkuussa 1991
    • Boris Jeltsin valittiin Venäjän presidentiksi
    • Leningrad muutti nimensä Pietariksi
    • Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus purkaantui
    • Venäjä, Valko-Venäjä, Ukraina perustivat Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY), johon liittyi muutama päivä myöhemmin muitakin entisiä Neuvostotasavaltoja.
    • 25. joulukuuta Mihail Gorbatŝov erosi Neuvostoliiton presidentin virasta
    • 26. joulukuuta Neuvostoliiton Korkein neuvosto kokoontui ja päätti Neuvostoliiton purkamisesta.
    • 31. joulukuuta Neuvostoliitto lakkasi olemasta
  • Jugoslavian sota ja hajoaminen alkoi
  • Persialahden sota alkoi 16. tammikuuta, kun YK:n asettama takaraja Irakin vetäytymiselle Kuwaitista umpeutui. Sota päättyi 27. helmikuuta.
  • Suomen pankkikriisi alkoi
    • SKOP joutui Suomen Pankin haltuun
    • Jaakko Lassila erosi KOP:n pääjohtajan paikalta
    • Kesäkuussa Suomen markka sidottiin seuraamaan ECU:a (Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttayksikkö)
    • Marraskuussa Suomen markka devalvoitiin 14 prosenttia
    • Korkotaso kävi korkeimmillaan yli 15 prosentissa 90-luvun taitteessa

12kk-viitekorko-1987-1991

  • Maailman ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin Suomessa
  • Linus Torvalds julkisti Linux-ytimen version 0.0.1
  • Amer-yhtymä irrotti Marimekon ja myi sen Kirsti Paakkasen omistamalle Workidea:lle.
  • Jääkiekon MM-kilpailut pelattiin Suomessa ja mestaruuden voitti Neuvostoliitto. Suomi oli viides. Kisat olivat Neuvostoliiton osalta viimeiset ja yhdistyneen Saksan ensimmäiset.

Wikipediassa on kattavampi listaus vuoden 1991 tapahtumiin

Inflaatio laski Suomessa edellisvuodesta ja oli noin 4,1 prosenttia (1990: 5,0 %). Myös USA:ssa inflaatio laski ja oli 3,1 prosenttia (1990: 6,1 %).

inflaatio-1977-1991

Vuonna 1991 SP500 indeksi (osingot mukaan lukien) nousi +30,5 prosenttia. Berkshiren osakekohtainen oman pääoman (book value) arvo nousi +39,6 prosenttia ja osakekohtainen markkina-arvo nousi 35,6 prosenttia. (Nämä luvut on poimittu vuoden 2018 kirjeen taulukosta).

Alkuvuosien sijoittajakirjeet ovat tekstimuotoisia, joten niihin ei voi tehdä sivunumeroviittauksia. Kirjeessä sanottuun viittaan ”Buffett toteaa/sanoo/kertoo/muistuttaa” ja vastaavilla ilmaisuilla. Muu teksti on omaa pohdintaa aiheesta.

Alhainen arvostus tuo tuottoja kahdella tapaa

Buffett kertoo, että he olivat ostaneet Coca-Colan osakkeita kolmisen vuotta aiemmin, jolloin Berkshiren markkina-arvo oli 3,4 miljardia dollaria. Nyt yhtiön omistamien Coca-Colan osakkeiden arvo oli yksinään yli tämän 3,4 miljardin dollarin.

Berkshire oli ostanut Coca-Colaa alhaiseen hintaan, mitä korosti alhainen PE-luku. Coca-Colan tuloksentekokyvyn piristyessä myös yhtiön arvostus PE-luvulla mitattuna nousi. Osakkeen hinta nousi kahden tekijän yhteisvaikutuksesta.

Esimerkki kuvaa tilannetta: Olkoon yhtiön osakekohtainen tuloskunto eli EPS 1,50 dollarin tasolla ja markkinat arvostavat osakkeen vaatimattomasti PE-luvulla 10x. Näin osakkeen hinta on 15 dollaria.

Mikäli yhtiö pystyy nostamaan tulostasoaan esimerkiksi 2,50 dollariin ja samalla markkinoiden usko yhtiöön palautuu niin, että arvostus PE-luvulla mitattuna nousee 18,0x tasolle. Tällöin osakkeen hinta olisi noin 45 dollarin tuntumassa. Nyt sekä EPS:n että kertoimen nousu vauhdittivat osakkeen hintakehitystä.

Sama toimii tietenkin myös toiseen suuntaan. Mikäli PE on 30x ja yhtiön tulos ei vastaakaan markkinoiden odotuksia, niin silloin osakkeen hintaa painavat sekä tuloslasku että arvostuksen lasku.

Mediayhtiöiden arvostus

Buffett kuvaa kirjeessä taloudelliseksi eduksi tilannetta, missä tuote tai palvelu

  • on haluttu,
  • asiakkaat kokevat, ettei sille ole kilpailua tai vaihtoehtoista tuotetta ja
  • sitä ei ole reguloitu

Tämä antaa yhtiölle mahdollisuuden nostaa hintoja varsin vapaasti. Lisäksi tällainen liiketoimi kestää hyvin yritysjohdon virheet.

Sen sijaan tavallinen liiketoiminta voi saada poikkeuksellisia tuottoja vain jos sen kulutaso on alhainen tai sen tuotteiden tarjonta on niukkaa, joka pitää hintatasoa keinotekoisesti ylhäällä. Buffett tosin muistuttaa, että niukka tarjonta korjaantuu kilpailijoiden toimesta varsin nopeasti. Alhaisen kulutason yhtiö voi torjua kilpailijoiden rynnistyksen pidemmän aikaa, mutta lopulta senkin korkeat tuotot asettuvat ns. normaalille tasolle. Hyvä yritysjohto auttaa tässä, mutta toisaalta yritysjohdon virheet ovat myrkkyä yrityksen selviytymiselle.

newspapers-sanomalehti

Berkshirellä oli merkittäviä sijoituksia mediayhtiöihin (mm. Buffalo News ja Washington Post). Mediayhtiöt ja niiden sanomalehdet ovat olleet paikallisia monopoleja. Lehdet ovat voineet nostaa tilaushintoja sekä samalla pyytää suurempia taksoja mainostilasta. Nillä oli kappaleen alun mukainen ”taloudellinen etu”.

90-luvun alussa ei vielä ollut nykyisen internetin kaltaisia palveluita, mutta tuolloin ihmisten ajasta taistelivat mm. kaapeli- ja satelliittikanavat sekä 24-tuntia vuorokaudessa uutisia lähettävät kanavat.

Nykypäivän mediayhtiöiden tilaustuottojen saaminen vaikeutuu oikeastaan toiseen kohtaan: kilpailu on kovaa ja vaihtoehtoisia (ja ilmaisia) tuotteita on vaikka kuinka paljon.

Sijoittajakirjeen voi lukea kokonaisuudessaan täältä (englanniksi):
http://www.berkshirehathaway.com/letters/1991.html

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.