Treidaus: Trendit

Osakkeen trendi voi kestää pitkään, joten se houkuttelee treidaajia hyppäämään trendiin mukaan. Mitä aikaisemmin mukaan pääsee, niin sen parempi. Kirjoituksessa pohditaan sitä, mikä trendi oikeastaan on ja havaitaan, että trendi voi olla laskeva ja nouseva samaan aikaan!

Lisäksi tutustutaan head-and-shoulders -kuvioon, joka oikeastaan paljastuu kahden ABC-kuvion yhdistelmäksi.

Treidaussarja

Treidaussarjassa ei kerrota voittavaa strategiaa (”näin teet treidauksella miljoonia”), sillä jos tietäisin sellaisen, niin en kertoisi siitä julkisesti kenellekään. Sen sijaan pyrin luomaan taustaa treidauksen ja teknisen analyysin takana niin, että saatuja peruskäsitteitä ja oppeja voi soveltaa myös muussa sijoitustoiminnassa.

Sarjan edelliset osat:

Treidaus on vaikeaa ja suurin osa häviää siinä rahaa.

Trendit

Sanotaan, että aloittelevan treidaajan on hyvä aloittaa trendien hyödyntämisestä, jolloin ei tule otettua isoa näkemystä markkinaa vastaan. Ostot pohjilta onnistuvat harvoin, joten trendin seuraaminen on yleensä ihan kelpo strategia. Mutta, milloin osake oikeastaan on trendissä?

Tiukasti ajatellen osake on nousutrendissä, jos sen huiput ovat edellisiä huippuja korkeammalla ja vastaavasti pohjat ovat edellisiä pohjia korkeammalla. Oheisessa kuvaajassa on esimerkkinä PepsiCo:n päiväkohtainen kurssigraafi (12/2018-06/2019), joka on nousutrendissä. Siinä pohjat ja huiput ovat edellisiä tasoja korkeammalla.

traidaus-osa6-pepsico-122018-062019
Kuva: PEP, päivägraafi, 12/2018 – 06/2019. https://www.TradingView.com

Vastaavasti osake on laskutrendissä, kun sillä on sekä alhaisemmat huiput että alhaisemmat pohjat. Ohessa on Metsä Boardin tuntikuvaaja (toukokuu 2019), missä laskutrendi näkyy. Siinä pohjat ja huiput ovat edellisiä tasoja alhaisempia.

treidaus-osa6-metsb-052019
Kuva: Metsä Board, tuntikuvaaja, toukokuu 2019. https://www.TradingView.com

Oheisessa kuvaajassa nähdään myös se, että laskutrendi vaihtuu sivuttaisliikkeeseen (range). Tiukan määritelmän mukaisesti laskutrendi päättyi, koska pohjat olivat hieman edellistä korkeammalla (viimeisen keltaisen viivan jälkeen).

Trendi voi olla sekä nouseva että laskeva samaan aikaan

Kuten treidaus-sarjan ensimmäisessä osassa todettiin, niin ”Nousutrendi on monesti sellainen, missä osake nousee nopeasti (A), tekee sitten pienen konsolidaation (B) ja jatkaa sitten taas nousuaan (C).”

treidaus-kuva1
Kuva: Nokia, toukokuu 2019, 60 min, https://www.TradingView.com

Jos treidaaja puhuu trendeistä, niin kuulijan on hyvä tiedostaa se, mistä aikavälistä oikeastaan on kyse. Päivätreidaajan trendi voi olla muutaman tunnin mittainen yhtenäinen nousu- tai laskujakso. Sen sijaan Swing-treiderin trendi voi olla päivien tai viikkojen mittainen jakso.

Koska osakkeen kehitys tekee usein ABC-kuviota, niin silloin osake voi olla sekä nousu- että laskutrendissä samaan aikaan, riippuen siitä keneltä kysyy. Oheisessa kuvassa on Altrian (MO) viikko- ja päivägraafit, missä ABC-kuviot toistuvat varsin säännönmukaisesti. Viikkograafin pieni pullback on päivägraafin nousutrendi. Vastaavasti voisi kuvitella, että päivägraafin pieni pullback olisi 60 minuutin graafin nousutrendi.

treidaus-osa6-mo-trendi
Kuva: Altria, viikko- (vasen, 01/2017-06/2019) ja päivägraafi (oikea, 02-06/2019). https://www.TradingView.com

Milloin trendi päättyy?

Trendi harvoin kääntyy suoraan noususta laskuun tai laskusta nousuun. Nousutrendi päättyy, kun toinen sen tiukasta säännöstä (korkeammat huiput ja korkeammat pohjat) rikkoutuu. Aluksi ollaan epäselvässä tilanteessa, kun toinen ehdoista sanoo nousua ja toinen laskua.

treidaus-osa6-trendin-paattyminen

Oheisessa kuvassa on esimerkki trendin päättymisestä epäselvään tilanteeseen. Pohjat ovat edelleen edellisiä korkeampia, mutta viimeisin huippu jäi edellistä alhaisemmalle. Vaikka trendi päättyikin epäselvään tilanteeseen, niin se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö nousutrendi voisi alkaa uudelleen.

treidaus-osa6-trendin-paattyminen2

Toinen tapa ajatella trendin päättymistä on piirtää trendiviiva nousutrendissä pohjia (laskutrendissä huippuja) hipoen. Mikäli osake rikkoo trendiviivan, niin silloin trendin jatkuminen on uhattuna. Oheisessa kuvaajassa on piirrettynä trendiviiva ja siitä nähdään trendiviivan rikkoutuminen.

Korostetaan vielä, että tällaiset yksikertaiset säännöt pitää tulkita varoitussignaaleiksi – trendi voi päättyä ja kääntyä toiseen suuntaan, joten tilannetta kannattaa seurata aiempaa tarkemmin.

Trendi voi päättyä myös niin, että se tekee ison kaaren huipun yli. Esimerkiksi nousutrendin hyvä voima katoaa ensin niin, että uudet huiput ovat aiempia lähempänä toisiaan, kunnes ollaan pienoisessa sivuttaisliikkeessä, josta lähdetään lopulta valumaan alaspäin.

treidaus-osa6-abt-022019-062019
Kuva: Abbott Labs, päivägraafi, 01-05/2019. https://www.TradingView.com

Oheisessa kuvassa on esimerkki tilanteesta. Abbott:n hyvä nousutrendin hidastui ja pysähtyi 80 dollarin kohdalle, josta se pienen vastustuksen jälkeen kääntyi laskuun.

Pää- ja hartialinja (head and shoulders)

Yksi suosittu kuvio trendien kääntymiselle on pää- ja hartialinja eli ”head and shoulders”. Ohessa on esimerkki tilanteesta, missä tällainen kuvio on syntynyt.

treidaus-osa6-head-and-shoulders
Kuva: Fastenal, päivägraafi, 03-05/2019. https://www.TradingView.com

Itse olen suhtautunut tällaisiin kuvioihin skeptisesti, sillä ihmissilmä näkee kaikenlaisia kuvioita. Oleellista kuviossa on kuitenkin se, että se koostuu jo tutuksi tulleista ABC-kuvioista. Keltaisella on nousutrendin ABC-kuvio, joka tällä kertaa kääntyy kerralla siniseksi laskutrendiksi. Ja laskutrendi muodosti myös ABC-kuvion.

Kun nämä kaksi ABC-kuviota yhdistetään, niin saadaan head-and-shoulders:n lisäksi tupla- tai triplahuiput riippuen siitä, mihin kohtaan korkein huippu asettuu. Trendin kääntyminen näkyy myös ”korkeammat huiput ja pohjat” -säännön rikkoutumisena.

Trendien hyödyntäminen

Kuten todettua, niin treidauksessa ei pitäisi ottaa trendin vastaisia positioita – ellei siihen ole todella hyvää syytä. Mutta, milloin trendiin pitäisi hypätä mukaan? Helppo, ja ehkä näsäviisas vastaus on, että heti, kun trendi alkaa.

Ehkä sopiva kohta on se, kun osake on tehnyt ABC-kuviosta A:n nousun ja muodostaa parhaillaan B-osaa eli pientä ”pullbackiä”. Koska, mikään ei ole 100 prosenttisen varmaa, niin treidaajan tulee katsoa itselleen sopiva stoploss-paikka, mikäli osake ei muodostakaan ABC-kuviota.

Sopivan stoploss-tason asettaminen on oma taiteenlajinsa, johon palataan muissa sarjan osissa. Nyrkkisääntönä voisi olla se, että stoploss asetetaan siihen kohtaan, joka kertoo treidaajalle, että nyt setup ei enää toimi. Ei liian lähelle, ettei positio mene myyntiin normaalin markkinaheilunnan johdosta, mutta ei liian kauaskaan. Tämän jälkeen pitää laskea sopiva position koko sekä syntyvä tappio, mikäli stoploss toteutuu. Kun nämä on selvillä, niin treidaajan pitää miettiä, että kestääkö hän mahdollisen tappion vai pitäisikö position kokoa muuttaa.

Kuinka korkealle C-osa sitten nousee? Moni treidaaja arvelee sen olevan suurin piirtein A-osan kokoinen. Tämä kertoo karkealla tasolla treidin tuottopotentiaalin ja siitä voi laskea tuotto/riski-suhdelukua. Palataan tähänkin tarkemmin tulevissa sarjan osissa.

Tällaisten suhdelukujen tarkoituksena on antaa treidaajalle jonkinlainen realistinen kuva tilanteesta. Jos osakkeen aiemmat nousut ovat olleet 0,25 euroa, niin ei pidä toivoa, että seuraava nousu olisi 1,00 euron luokkaa.

Myös erilaisia indikaattoreita voi hyödyntää trendien löytämisessä – varsinaisia trendien käänteitä on haastavaa löytää. Näitä ovat liukuvat keskiarvot ja niiden leikkauskohdat, MACD:n ”bullish divergence” (katso edellinen sarjan osa Treidaus: MACD).

Ole kriittinen

On tärkeää muistaa, että netissä ja kirjallisuudessa esitettäviä treidaussääntöjä ei pidä noudattaa silmät kiinni. Ei, vaikka sääntö olisi kuinka perusteltu ja vakuuttavan kuuloinen. Treidaajan tulee aina tehdä kotiläksyt sekä testata historiallisella aineistolla antaisiko sääntö hänelle etua eli positiivisen tuotto-odotuksen.

Kriittinen treidaaja kysyykin itseltään: Onko tämä aito trendi tai trendin alku? Miltä pykälää isompi aikaväli näyttää (esimerkiksi päivägraafin sijaan viikkograafi)? Onko kysynnän ja tarjonnan välillä selvä epätasapaino, joka ajaa trendinmukaiseen kehitykseen? Tukeeko vaihdon (selvä) kasvu tätä epätasapainon kehittymistä?

Yhteenveto

Tärkeimpinä ajatuksina tästä kirjoituksesta on:

  • Trendin hyödyntäminen voi olla käyttökelpoinen strategia
  • Trendi voi kestää yllättävänkin pitkään (kuukausia tai vuosia)
  • Nousutrendi on silloin, kun huiput ovat edellisiä huippuja korkeammalla ja pohjat ovat edellisiä pohjia korkeammalla.
  • Tutki ABC-kuviota tarkemmin ja tarkastele erilaisia teknisen analyysin kuvioita (esim. head-and-shoulders) tämä mielessä.
  • Eri lähteistä löytää monia erilaisia treidaussääntöjä trendien seuraamiseen (”trend following”). Ole kriittinen niitä kohtaan ja testaa säännön toimivuutta itse. Kysy itseltäsi, että saisitko etua säännön noudattamisella?
Mainokset

5 vastausta artikkeliin “Treidaus: Trendit”

Kommentit on suljettu.