Buffett:n sijoittajakirje 1993

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1993 kirjeen sisältöön ja aiheena on sijoitusvirheet sekä osakkeen riski.

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Aiemmin sarjassa

Tämä on kuukausittaisen Buffett:n sijoittajakirjesarjan 17. osa. Aiemmat sarjan osat on luettavissa oheisista linkeistä:

1970-luku 1977 1978 1979
1980-luku 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989
1990-luku 1990 1991 1992

Vuosi 1993 yleisesti

Tässä pieni raapaisu siitä, mitä vuonna 1993 tapahtui.

  • Suomen lama oli syvimmillään
    • Tilastokeskus kertoi, että 2,5 vuoden aikana yli 400 000 työpaikkaa oli kadonnut.
    • Työttömien määrä nousi noin 520 000 henkilöön ja työttömänä oli peräti 20,4 prosenttia työvoimasta.
    • Eduskunta hyväksyi roskapankkien perustamisen.
    • EKA-yhtymä ajautui vaikeuksiin asiakkaiden nostaessa kahden päivän aikana liki 200 miljoonaa markkaa (vajaa 35 miljoonaa euroa).
    • Rahanpesusta tuli rangaistavaa rikoslain perusteella.
  • Tshekkoslovakia jakautui ja Tsekki ja Slovakia itsenäistyivät.
  • Suomi aloitti liittymisneuvottelut Euroopan yhteisön (EU:n) kanssa
  • Pohjois-Korea ilmoitti vetäytyvänsä ydinsulkusopimuksesta.
  • Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus (NAFTA) allekirjoitettiin. Sopimus oli voimassa näihin päiviin asti, kunnes Trumpin hallinto irtisanoi sopimuksen ja sen tilalle neuvoteltiin uusi sopimus.
  • IBM teki siihenastisen historian suurimman tappion USA:ssa (-5,0 Mrd USD).
  • Jurassic Park -elokuva saa ensi-iltansa.
  • Doom-tietokonepeli julkaistiin.
  • Microsoft julkisti Windows NT 3.1:n, joka oli Windows NT-sarjan ensimmäinen versio.
  • Jääkiekon MM-mestaruuden voitti Venäjä, joka oli maan ensimmäinen mestaruus Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Pronssia voitti Tsekki, jolle kisat olivat ensimmäiset Tshekkoslovakian hajoamisen jälkeen. Edellisvuoden finaalissa ollut Suomi putosi ensimmäisellä pudotuspelikierroksella.

Wikipediassa on kattavampi listaus vuoden 1993 tapahtumiin

Inflaatio laski Suomessa edellisvuodesta ja oli noin 1,5 prosenttia (1992: 2,3 %). Myös USA:ssa inflaatio laski ja oli 2,8 prosenttia (1992: 2,9 %).

inflaatio-1977-1993

Vuonna 1993 SP500 indeksi (osingot mukaan lukien) nousi +10,1 prosenttia. Berkshiren osakekohtainen oman pääoman (book value) arvo nousi +14,3 prosenttia ja osakekohtainen markkina-arvo nousi +38,9 prosenttia. (Nämä luvut on poimittu vuoden 2018 kirjeen taulukosta).

Alkuvuosien sijoittajakirjeet ovat tekstimuotoisia, joten niihin ei voi tehdä sivunumeroviittauksia. Kirjeessä sanottuun viittaan ”Buffett toteaa/sanoo/kertoo/muistuttaa” ja vastaavilla ilmaisuilla. Muu teksti on omaa pohdintaa aiheesta.

Dexter Shoe

Buffett kertoo vuoden 1993 kirjeessään ostaneensa Dexter Shoe -nimisen yhtiön ja kehuu sitä, kuinka hyvä yhtiö ja sen johto on. Lisäksi yhtiön kilpailukyky ja -etu on kestävällä pohjalla.

Vuosia myöhemmin käy ilmi, että tämä kestävällä pohjalla ollut kilpailuetu mureni muutamassa vuodessa. Buffett on todennut Dexterin ostamisen olleen yksi hänen suurimmista virheistään ja hän arvioi, että osakkeenomistajat hävisivät tämän myötä noin -3,5 miljardia dollaria.

Virheitä sattuu ns. paremmissakin piireissä, mutta tällaisista virheistä huolimatta Buffett:n tuotot ovat olleet erinomaisia. Buffett ja hänen aisaparinsa Munger ovat monesti todenneet, että useat pyrkivät innokkaasti tekemään täydellisiä tai muuten vain erinomaisen fiksuja ratkaisuja. Monesti hyvään tulokseen riittäisi se, että jättäisi ne kaikista typerimmät tempaukset tekemättä.

shoes-kengat
Kuva: Pixabay: https://pixabay.com/photos/shoes-footwear-formal-shoes-sneaker-4345636/

Jos osakesijoituksia on tehnyt useamman vuoden ajan, niin historian aikana salkussa on ollut selviä timantteja ja sitten niitä ”ei puhuta niistä” -sijoituksia. Sijoittajan kannattaakin pysähtyä ja pohtia, että miten salkku olisi kehittynyt, jos olisi välttänyt pahimpia tappioita tuoneet osakkeet. Tai olisi osannut myydä ne ajoissa käyttäen esimerkiksi ennakkoon määriteltyä stop-loss -rajaa.

Sijoittamisen riski

Buffett kirjoitti edellisvuoden kirjeessä (Buffett:n sijoittajakirje 1992) pitkälti arvosijoittamisesta ja arvonmäärityksestä.

Hajauttaminen

Tämän vuoden kirjeessä Buffett nostaa esiin hajauttamisen sekä akateemisen riskin määritelmän ja siihen liittyvän beta-kertoimen.

Buffett suosii sijoittamisessa hajauttamisen sijaan fokusoitunutta sijoitusstrategiaa, missä iso osa sijoitusomaisuudessa on kiinni vain kourallisessa yrityksiä. Akateemisessa mielessä tämä on riskialtista toimintaa, sillä yhden yhtiön epäonni tuntuu salkun kehityksessä isosti. Hajauttamisen ideana on pyrkiä eroon yksittäisten yhtiöiden tuomasta riskistä niin, että jäljelle jäisi ns. markkinariski.

Buffett:lle tämä fokusoitunut strategia sopii, sillä hänellä on aikaa, taitoa ja mahdollisuuksia seurata yritysten toimintaa. Jos sijoitussalkun koko on esimerkiksi 25 000 euroa ja sen sijoittaa vain kolmeen yritykseen (8 000 euroa/kohde), niin kyllä näitä kohteita varsin tarkasti pohtisikin. Jos sen sijaan sijoitukset jakaa vaikkapa 15 eri kohteeseen (1 650 euroa/kohde), niin silloin valintaprosessi voi alkaa lipsumaan. ”Laitetaan 1 650 euroa yhtiöön X, kun sitä kaikki muutkin ostaa tai se maksaa kuulemma hyvää osinkoa”.

Hän myös myöntää, että tavalliselle sijoittajalle ja ns. ”tyhmälle rahalle” hajauttaminen ja indeksirahastot yms. ovat järkeviä vaihtoehtoja. Näin tämä tyhmä raha toimii paljon viisaammin, kuin moni Wall Streetin sijoittaja.

Beta

Osakkeen riskiä mitataan volatiliteetilla sekä beta-kertoimella eli sillä, miten osakkeen kurssi on heilunut suhteessa indeksiin.

Buffett ei pidä tästä määritelmästä, ja hän ihmettelee sitä, miten osakkeen riski kasvaa, jos sen hinta putoaa nopeasti. Jos sijoittaja on pohtinut esimerkiksi Washington Post:n ostamista ja osake putoaa pörssissä, niin nyt hän saisi yhtiön ostettua paljon halvemmalla. Teorian mukaan osake olisi nyt alemmalla hinnalla riskisempi kuin aiemmin korkeammalla hinnalla.

beta

Tässä on hyvä erottaa kaksi eri skenaariota. Jos osake putoaa yhtiöstä johtuvista syistä, niin silloin riski voi kasvaakin. Mutta jos osake putoaa vain siksi, että Mr Market:ia masentaa, niin silloin yhtiön liiketoiminnoissa ei välttämättä ole tapahtunut mitään sellaista, joka oikeuttaisi hinnan laskulle ja riskin (volatiliteetin) kasvamiselle.

Buffett toteaakin, että hän pitää korkean volatiliteetin markkinoista. Tämä antaa mahdollisuuden tehdä hyviä sijoituksia alhaiseen hintaan.

Buffett ostaa osakkeita samalla ajatuksella, kuin hän ostaisi koko yrityksen. Valintakriteereinä on yritys,

  • jonka toimintaa on helppo ymmärtää,
  • sillä on suotuisat pitkän aikavälin näkymät,
  • sillä on pätevä ja rehellinen johto,
  • ja ostohinta on ”houkuttelevalla tasolla”

Kolme ensimmäistä kriteeriä auttaa sijoittajaa tekemään valistuneen arvauksen tulevien vuosien tuloskehityksestä, jonka avulla hän pystyy myös tekemään karkean arvonmäärityksen yhtiölle. Tai ainakin tämä on kertaluokkaa helpompaa, kuin jollekin uudelle tappiota tekevälle teknologiayhtiölle – joita Buffett on vältellyt ihan näihin päiviin asti.

Kirjeessä hän nostaa esimerkkinä esiin Coca-Colan ja Gilletten, joille em. kriteerit pätevät. Yhtiöiden liiketoiminnan kilpailuetu on varsin pysyvää eikä yhtiöiden liiketoiminnan riski käy ilmi betasta, joka asettuu muun markkinan mukaan. Buffett toteaakin, että tässä valossa tuntuu älyttömältä valita jokin sattumanvarainen yhtiö X, jonka riskisyys pelkästään betalla tai volatiliteetilla mitattuna on näitä yhtiöitä ”parempi”.

Sijoittajakirjeen voi lukea kokonaisuudessaan täältä (englanniksi):
http://www.berkshirehathaway.com/letters/1993.html

Mainokset

Yksi ajatus artikkelista “Buffett:n sijoittajakirje 1993”

Kommentit on suljettu.