Buffett:n sijoittajakirje 1994

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1994 kirjeen sisältöön ja aiheena on

  • sijoituksia hyviin ja kohtuuhintaisiin yrityksiin
  • pääomien kohdentaminen ja osakkeen arvon kasvattaminen
  • yritysjohdon palkitseminen

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Aiemmin sarjassa

Tämä on kuukausittaisen Buffett:n sijoittajakirjesarjan 18. osa. Aiemmat sarjan osat on luettavissa oheisista linkeistä:

1970-luku 1977 1978 1979
1980-luku 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989
1990-luku 1990 1991 1992 1993

Vuosi 1994 yleisesti

Tässä pieni raapaisu siitä, mitä vuonna 1994 tapahtui.

  • Autolautta Estonia upposi ja onnettomuudessa kuoli 852 ihmistä.
  • Posti- ja telelaitos jakautui emoyhtiöksi (Suomen PT Oy) sekä kahdeksi tytäryhtiöksi Suomen Posti Oy ja Telecom Finland Oy. Telecom Finlandista tuli myöhemmin Sonera, joka nykyään on osa Telia Company -konsernia.
  • Martti Ahtisaari valittiin presidentiksi.
  • Suomessa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys EU-jäsenyydestä ja kyllä-kanta sai 56,9 prosenttia äänistä. Myöhemmin samana vuonna eduskunta hyväksyi Suomen EU-jäsenyyden.
  • Arvonlisävero– eli ALV-laki tuli voimaan, joka korvasi aiemmin käytetyn liikevaihtoveron.
  • Linuxin versio 1.0 julkaistiin
  • Kiina liittyi internettiin.
  • Jeff Bezos perusti Amazonin.
  • F1-sarjassa koettiin musta viikonloppu, kun itävaltalainen Roland Ratzenberger sai surmansa San Marinon aika-ajoissa ja brasilialainen Ayrton Senna kuoli kisapäivänä ulosajon seurauksena.
  • Vuoden 1994 F1-mestaruuden voitti Michael Schumacher.
  • Jalkapallon MM-kisat voitti Brasilia, joka löi finaalissa Italian rangaistuspotkukilpailun jälkeen 3-2.
  • Jääkiekon maailmanmestaruuden voitti Kanada, joka löi Suomen rangaistuslaukauskilpailun jälkeen 2-1 (3-2 rl). Lillehammerin olympiajääkiekon voitti Ruotsi, joka voitti finaalissa Kanadan. Suomi sai pronssia. Suomi hävisi turnauksessa vain yhden erän, välierässä Kanadaa vastaan.

Wikipediassa on kattavampi listaus vuoden 1994 tapahtumiin

Suomessa inflaatio oli noin 1,6 prosenttia (1993: 1,5 %) ja USA:ssa 2,7 prosenttia (1993: 2,8 %).

inflaatio-1978-1994

Vuonna 1994 SP500 indeksi (osingot mukaan lukien) nousi +1,3 prosenttia. Berkshiren osakekohtainen oman pääoman (book value) arvo nousi +13,9 prosenttia ja osakekohtainen markkina-arvo nousi +25,0 prosenttia. (Nämä luvut on poimittu vuoden 2018 kirjeen taulukosta).

Alkuvuosien sijoittajakirjeet ovat tekstimuotoisia, joten niihin ei voi tehdä sivunumeroviittauksia. Kirjeessä sanottuun viittaan ”Buffett toteaa/sanoo/kertoo/muistuttaa” ja vastaavilla ilmaisuilla. Muu teksti on omaa pohdintaa aiheesta.

Sijoituksia hyviin yhtiöihin

Buffett muistutti jälleen kirjeessään (edellisen kerran vuoden 1993 kirjeessä), ettei sijoittajan tarvitse tehdä poikkeuksellisen hyviä ratkaisuja päästäkseen poikkeuksellisen hyviin tuloksiin. Buffett:n tapa sijoittaa on hänen mukaansa varsin yksinkertainen: ostetaan yhtiöitä,

  • jonka toimintaa on helppo ymmärtää,
  • sillä on suotuisat pitkän aikavälin näkymät,
  • sillä on pätevä ja rehellinen johto,
  • ja ostohinta on ”houkuttelevalla tasolla”

Buffett on aiemmin todennut välttävänsä liian monimutkaisia (esimerkiksi IT-yhtiöt) taikka käänneyhtiöitä (käänneyhtiöt harvoin kääntyy). Monimutkaisiin yhtiöihin liittyy vielä se, että niiden tuloskehityksen ennustaminen ja siten arvonmääritys on haastavaa. Maailmassa on paljon yrityksiä, joihin voi sijoittaa, joten jos yhtiöstä ja sen tulevaisuuden näkymistä ei saa selvää, niin silloin kannattaa suosiolla valita helpommin pureskeltava yhtiö.

Pääomien käyttö

Osakkeenomistajille on tärkeää, että yhtiön arvo kasvaa yhtiön johdon tekemien toimien myötä. Periaatteessa tehty osakesijoitus tarkoittaa sitä, että tämä raha on yhtiön johdon käytettävissä ja sinulla sijoittajana on riittävä luotto siihen, että johto tekee järkeviä päätöksiä rahoillasi.

Yhtiön omistajalle lyhyen aikavälin osakkeen hinnan heilahteluilla ei ole merkitystä, vaan nimenomaan yhtiön sisäisen arvon (intrinsic value) kasvu. Osake kyllä seuraa tätä kehitystä, vaikka välillä se elää ihan omaa elämäänsä. Osakkeen hinta on se, millä sen voi ostaa pörssissä ja arvo taas tulevien yhtiöstä saatavien rahavirtojen nykyarvo.

handshaking

Yrityskauppoja tehdessä yhtiön johto yleensä toteaa, että kaupan seurauksena saadaan X miljoonaa euroa synergiaetuja ja tuloskunto kasvaa Y miljoonaa euroa. Buffett kuitenkin muistuttaa, että turhan usein ostajayrityksen sisäinen arvo laskee kaupan yhteydessä. Tämä siksi, että usein yhtiö joutuu maksamaan ylihintaa ostettavasta yhtiöstä, mikä johtaa heikkoon pääoman tuottoon, jonka johdosta osakkeen arvo ei kasva. Lisäksi havitellut synergiaedut eivät aina realisoidu, joka osaltaan painaa osakkeen arvoa.

Pääomien käyttöä on myös osingonjako ja monilla yhtiöillä on auki kirjoitettu osingonjakopolitiikka, joka voi olla esimerkiksi: ”maksamme osinkoa noin 50 prosenttia vuotuisesta tuloksesta”. Sijoittajan onkin hyvä pohtia, että miksi juuri 50 prosenttia? Ja onko tämä aidosti paras tapa pääomien käytölle ja osakkeenomistajan arvon kasvattamiselle?

Eli, kun seuraavan kerran omistamasi yhtiö tekee pääomien käyttöön liittyviä järjestelyitä, niin seuraa sitä, miten yrityksen johto selvittää järjestelyn parantavan osakkeenomistajan arvoa yhtiöstä.

Yritysjohdon palkitseminen

Kirjeessä Buffett jälleen otti kantaa yritysjohdon palkitsemiseen.

Jos edellisen kappaleen yrityskaupan johdosta yrityksen koko kasvoi, niin silloin johto voi pyytää suurempaa palkkiota työstään. Ja jos sitä ei saa nykyisestä tehtävästä, niin ehkä sitten uudesta yhtiöstä. Mitä isompi valtakunta on, niin sitä parempaa palkkiota voi pyytää. Näin siitäkin huolimatta, että osakkeenomistajan yhtiön arvo saattoi laskea valtakunnan laajentamisen yhteydessä.

organization-chart

Suuret pörssiyhtiöt koostuvat usein useista eri tytäryhtiöistä, jotka saattavat toimivat täysin eri toimialoilla ja eri maissa tai mantereilla. Buffett toteaa, että tytäryhtiön johdon tulospalkkoja ei pitäisi tällaisissa tilanteissa sitoa koko konsernin kehitykseen. Konsernin tulos voi olla heikko vain siitä syystä, että Euroopan toiminnot ovat sählänneet ja hävinneet markkinaosuuksia, kun tytäryhtiöt Aasiassa ovat voineet tehdä huipputulosta ja päästä kaikkiin asetettuihin tavoitteisiin. Tällöin olisi epäreilua aasialaisia kohtaan todeta, että ”sorry, ei bonuksia tänä vuonna”.

Bonukset tulisikin sitoa sellaisiin tekijöihin, joihin palkittavilla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa.

Sijoittajakirjeen voi lukea kokonaisuudessaan täältä (englanniksi):
http://www.berkshirehathaway.com/letters/1994.html

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.