Mitä eroa on osakkeen hinnalla, arvolla ja tavoitehinnalla?

Analyytikko voi arvioida samaan aikaan, että 10 euron hintaisen osakkeen arvo on 12,50 euroa, mutta sen tavoitehinta on 9,00 euroa. Miten tämä voi olla mahdollista? Kirjoituksessa avataan osakkeen arvon ja sen tavoitehinnan välisiä eroja.

Osakkeen hinta on helppo määrittää, sillä se näkyy pörssissä. Esimerkiksi tätä kirjoitettaessa Ponssen-osakkeella käydään kauppaa noin 25,75 euron tuntumassa.

Osakkeen arvo (”intrinsic value” tai ”fair price”) on sijoittajan laskema arvo, joka on monesti laskettu tulevien rahavirtojen diskontattuna nykyarvona. Itse olen saanut Ponssen arvoksi 27,00 euroa (kts. Ponssen arvonmääritys).

Itse olin ollut siinä luulossa, että osakkeen tavoitehinta vastaisi osakkeen arvoa. Mutta näin ei välttämättä ole, joten sijoittajan tulee aina ”tavoitehinta” sanan kuullessaan varmistua siitä, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Varsin usein osakkeen tavoitehinnalla (”target price”) tarkoitetaan analyytikon arviota siitä, mille tasolle osake voisi seuraavan 12 – 18 kuukauden aikana päästä. Arvion pohjalla on lähitulevaisuuden tuloskehitys, markkinoiden arvostustaso ja muut osakkeen lyhyen aikavälin hintaan vaikuttavat tekijät. Ponssen tavoitehinnaksi sain määritettyä 28,35 euroa (tarkemmin kirjoituksen loppupuolella).

Oleellista on se, että analyytikon osakkeelle laskema arvo ei ole sama kuin laskettu tavoitehinta. Ponssen kohdalla

  • osakkeen hinta: 25,75 EUR
  • osakkeen arvo: 27,00 EUR (Talousmentor)
  • osakkeen tavoitehinta: 28,35 EUR (Talousmentor)

HUOM! Näitä arvioita ei tule käsittää kaupankäyntisuosituksiksi, vaan sijoittajan tulee itse tutustua kohdeyhtiöön ja tehdä omat arvionsa yhtiön arvosta.

Osakkeen arvo

Osakkeen arvo lasketaan siis yleensä kaikkien tulevaisuuden rahavirtojen diskontattuna nykyarvona. Rahavirta voi olla osinkoja taikka rahavirtalaskelmasta johdettua vapaata rahavirtaa. Diskonttauskertoimen määrityksessä huomioidaan riskitön tuotto (esim. USA:n 30 vuoden velkakirjan tuotto), oman pääoman ja vieraan pääoman tuottovaatimus sekä yhtiön riskisyyteen liittyvä betakerroin (kts. Arvonmäärityksen diskonttaustekijä).

Arvon laskennassa yleistä on, että rahavirtoja arvioidaan pitkälle tulevaisuuteen (5 – 10 vuotta) ja sen lisäksi arvioidaan ns. päätearvo, joka sisältää yrityksen kaikki rahavirrat 5 – 10 vuoden jälkeiselle ajalle.

Näin saadaan laskettua yhtiölle ja osakkeelle arvo, johon monesti sovelletaan vielä turvamarginaalia, joka tasaa arviointivirheitä ja muita odottamattomia tekijöitä tulevien rahavirtojen kohdalla.

Koska osakkeen arvosta iso paino on päätearvossa, niin seuraavan kvartaalin tuloksella ei ole suurtakaan vaikutusta arvonmäärityksessä. Arvoa heilauttaa merkittävästi vain yhtiön tuloksentekokykyyn oleellisesti vaikuttavat tekijät – esimerkiksi yritysjärjestelyt, miljardiluokan sakot tai muut korvaukset, merkittävän tuotekehityshankkeen onnistuminen tai epäonnistuminen, jne.

Syklisen yhtiön kohdalla taantuma ei pitäisi tulla arvonlaskennassa yllätyksenä, joten laskennassa pitäisi tähän jollain tavalla varautua. Esimerkiksi korkeammalla diskonttaustekijällä (yhtiö on riskinen) tai isommalla turvamarginaalilla. Toki yllätyksenä voi tulla se, että laskusuhdanne kestää oletettua pidempään, se on odotettua syvempi tai yhtiön kilpailu- ja tuloksentekokyky rapautuu niin, ettei seuraavasta noususuhdanteesta saadakaan kaikkea irti.

Osakkeen tavoitehinta

Kuten todettua, niin tavoitehinta ei välttämättä ole sama asia kuin osakkeelle laskettu arvo. Siksi sijoittajan tulee olla valppaana sen suhteen, mihin tavoitehinnalla viitataan. Usein se on hintataso, jolle analyytikko arvioi osakkeen hinnan nousevan (tai laskevan) seuraavan 12 kuukauden aikana.

Jos osakkeen arvossa pyrittiin arvioimaan yhtiön rahavirtoja, niin tavallisesti tavoitehintaa määriteltäessä katsotaan yhtiön tuloskuntoa ja sen kehitystä. Lisäksi tuloskuntoa arvioidaan vain tulevalle 12 – 18 kuukauden jaksolle, kun arvonlaskennassa aikaikkuna on ”tästä ikuisuuteen”.

kl-tavoitehinta-20191122
Kuva: Kauppalehti pe 22.11.2019

Kun lähitulevaisuuden tuloskunto on saatu selville, niin yleensä tavoitehintaa lähestytään jollain tuloskertoimella, joka voi olla esimerkiksi PE tai EV/EBITDA. Valittu kerroin voidaan johtaa yleisestä markkinasentimentistä, historiallisista kerroinkeskiarvoista, yhtiöön asetetuista odotuksista taikka muista ohjeistuksista.

Tavoitteena on siis määritellä osakkeelle hinta, johon se voisi lähitulevaisuuden (yleensä 12 kuukauden) aikana päästä.

Jos arvonlaskennassa tulevan kvartaalin tulos ei yleensä vaikuta osakkeen arvoon, niin tavoitehinnan kohdalla sillä on suuri merkitys. Kvartaalitulos muokkaa lähitulevaisuuden tulosodotuksia ja muita edellä mainittuja tekijöitä, jolloin tavoitehinta voi muuttua lyhyessä ajassa varsin radikaalistikin.

Case Ponsse

Kirjoituksen alussa arvioin, että Ponssen tavoitehinta olisi 28,35 euroa. Päädyin tähän arvioimalla, että Ponssen seuraavan 12 – 15 kuukauden EPS olisi noin 1,89 – 1,93 euroa.

Tämän lisäksi laskin viime vuosilta yhtiön PE-kertoimen, olettaen, että markkinat ovat aina tienneet tulevan 12 kk:n tuloskunnon oikein. Tämän vuoden PE-kerrointa laskiessa olen käyttänyt tarvittaessa tämänhetkisiä tulosennusteita. Todennäköisesti analyytikoilla on käytettävissä historiallisia ennusteita, jolloin esimerkiksi viime kevään PE-kerroin vastaisi sen aikaisia tulevaisuuden näkymiä. Itsellä tällaisia tietoja ei ole käytettävissä, joten tästä syystä käytin toteutuneita tuloksia sekä nykyisiä ennusteitani.

Muodostin laskennan avulla oheisen PE-kuvaajan:

ponsse-pe-kerroin

Kuvaajan perusteella arvioin, että markkinat ovat viime kuukausina arvostaneet yhtiön tuloskuntoa noin 15,0x PE-kertoimella. Arvioin, että osakkeen hinta voisi nousta takaisin tähän 15,0x tasolle, joten seuraavan 12 kuukauden tavoitehinnaksi voitaisiin määritellä tämän ja EPS-ennusteiden perusteella:

Tavoitehinta = 15,0 * 1,89 EUR = 28,35 EUR

Jos arvioi, että PE pysyisi viime päivien 14,0x tasolla, niin silloin tavoitehinta olisi noin 26,46 euroa ja vastaavasti, jos PE nousisi viime kesän noin 17,0x tasolle, niin silloin tavoitehinta olisi 32,13 euroa.

Osakkeen arvo ja tavoitehinta voivat erota

Koska osakkeen arvoa lasketaan ”tästä ikuisuuteen” ja tavoitehintaa arvioidaan lähitulevaisuuden tuloskunnon perusteella, niin osakkeen arvo ja tavoitehinta voivat erota merkittävästikin toisistaan.

Analyytikko voi arvioida esimerkiksi, että yhtiöllä on tilapäisiä ongelmia, jotka ratkeavat ehkä parin, kolmen vuoden kuluessa, jonka jälkeen yhtiön tuloskunto ja rahavirrat nousevat paremmalle tasolle. Tämän johdosta osakkeen arvo voi olla varsin korkea.

Mutta, koska yhtiöllä on lähitulevaisuuden ongelmia, niin se näkyy myös tulosennusteissa, PE-kertoimessa ja niin edelleen. Lisäksi markkinoilla voi myös olla erilaisia käsityksiä yhtiön tuloskunnon parantumisesta. Tämän johdosta saman analyytikon laskema tavoitehinta voi jäädä osakkeen arvosta selvästikin.

Tilanne voi olla hullunkurinen, sillä 10 euron osakkeen arvoksi on voitu määritellä 12,50 euroa, mutta sen tavoitehinnaksi on saatu 9 euroa. Tämän voi lukea niin, että lähitulevaisuudessa osakkeeseen kohdistuu laskupaineita, mutta pitkässä juoksussa osakkeen oikea hinta eli arvo olisi 12,50 euroa. Osaketta ei siis ehkä kannattaisi ostaa vielä, vaan odottaa sen laskua lähelle 9 euroa. Tai, jos osaketta ostaa nyt, niin pitää ymmärtää, että sen hinta pörssissä voi laskea analyytikon arvion mukaan noin 10 prosenttia (10 -> 9 EUR).

Yhteenveto

Kun lehdessä tai pankin palvelussa on listattu osakkeiden tavoitehintoja, niin on hyvä ymmärtää taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tavoitehinnat ovat usein analyytikoiden tekemiä arvioita siitä, mille tasolle osake voi tulevien 12 kk:n aikana kivuta. Tietyllä tapaa se on samalla myös veikkaus markkinoiden arvostustasosta (esim. PE-luku).

Jos tulos olisi tämä, niin ehkä markkinat voisivat maksaa siitä PE-kertoimen 17,0x mukaan. Toisaalta jos tulos jäisikin tälle tasolle, niin ehkä markkinoiden PE-kerroin on silloin 15,0x tasolla.”

Ne eivät siis kerro osakkeen sisäistä arvoa, joka perustuu tulevien rahavirtojen diskontattuun arvoon.

Lähteitä:

Image by Gerd Altmann from Pixabay

exclamationVASTUUNRAJAUS: Tässä kirjoituksessa käsitellään osakkeita ja muita sijoituksia. Nämä eivät ole sijoitussuosituksia eikä niitä pidä sellaiseksi tulkita. Itselläni saattaa olla sijoituksia useissa tässä kirjoituksessa mainituissa yhtiöissä. Mikään näistä positioista ei kuitenkaan ylitä 0,5 prosenttia yrityksen osakemäärästä. TÄRKEÄÄ: Vastuunrajaus

4 vastausta artikkeliin “Mitä eroa on osakkeen hinnalla, arvolla ja tavoitehinnalla?”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.