Buffett:n sijoittajakirje 1998

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1998 kirjeen sisältöön ja aiheena on
* Mikä vakuutusyhtiön ”float” on?
* Onko yhtiön johdolla aidosti mahdollisuus ajatella pitkäjänteisesti?

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Aiemmin sarjassa

Tämä on kuukausittaisen Buffett:n sijoittajakirjesarjan 22. osa. Aiemmat sarjan osat on luettavissa oheisista linkeistä:

1970-luku 1977 1978 1979
1980-luku 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989
1990-luku 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997

Vuosi 1998 yleisesti

Tässä pieni raapaisu siitä, mitä vuonna 1998 tapahtui.

  • Merkkejä vedestä löytyi mm. Kuusta (Lunar Prospector -luotain) sekä Jupiterin Europa-kuusta (Galileo -luotain).
  • Yrityskaupparintamalla tapahtui mm.
    • Compaq osti DEC:n (Digital Equipment Corporation)
    • Ford ilmoitti ostavansa Volvon (hinta noin 6,5 Mrd USD)
    • Exxon osti Mobilin (hinta noin 73,7 Mrd USD) ja yhdistyneestä yhtiöstä syntyi nykyinen Exxon Mobil Corporation
    • Suomalainen Stora ja ruotsalainen Enso yhdistyivät muodostaen Stora-Enson
  • Telecom Finland Oy muutti nimensä Soneraksi
  • Google perustettiin
  • Apple julkisti iMac-tietokoneen ja Microsoft julkisti Windows 98:n
  • Microsoft joutui syytettyjen penkille monopoliaseman väärinkäytöstä
  • Urheilussa
    • Mika Häkkinen voitti F1-mestaruuden
    • Pesäpallossa pelattiin sopupelejä ja Veikkauksen vedonlyöntiä niin, että Veikkaus teki tapahtuneesta tutkintapyynnön poliisille
    • Jalkapallon MM-mestaruuden voitti Ranska, joka löi finaalissa Brasilian 3-0
    • Talviolympialaiset pidettiin Naganossa ja jääkiekon olympiakultaa voitti Tsekki, joka löi finaalissa Venäjän 1-0. Suomi sai pronssia.
    • Keväällä pelattiin myös MM-jääkiekkoa ja mestaruuden voitti Ruotsi, joka oli Suomea parempi kaksiosaisessa finaalisarjassa 1-0 ja 0-0 tuloksilla.

Wikipediassa on kattavampi listaus vuoden 1998 tapahtumiin

Vuonna 1998 inflaatio oli Suomessa noin 0,8 prosenttia (1997: 1,9 %) ja USA:ssa 1,6 prosenttia (1997: 1,7 %).

inflaatio-1979-1998

Vuonna 1998 SP500 indeksi (osingot mukaan lukien) nousi +28,6 prosenttia. Berkshiren osakekohtainen oman pääoman (book value) arvo nousi +48,3 prosenttia ja osakekohtainen markkina-arvo +52,2 prosenttia. (Nämä luvut on poimittu vuoden 2018 kirjeen taulukosta).

Vakuutusyhtiön ”float”

Buffett kertaa kirjeessä vakuutusyhtiöiden taloutta (s. 10) ja avainasemassa on 3 tekijää:

  • Paljonko ”floattia” eli käytettävissä olevaa varallisuutta yhtiö pystyy keräämään,
  • paljonko se maksaa siitä ja
  • miten nämä kaksi tekijää kehittyvät pitkällä aikavälillä

Float on rahaa, jota vakuutusyhtiö pitää hallussaan, mutta ei omista sitä. Tämä syntyy siitä, että asiakkaiden vakuutusmaksut tulevat ensin vakuutusyhtiön tilille ja sitten paljon myöhemmin (usein vuosien tai jopa vuosikymmenten jälkeen) varsinainen vahinko sattuu ja siitä vakuutusyhtiö maksaa korvauksen asiakkaalle. Tänä aikana vakuutusyhtiö voi sijoittaa tätä hallussa olevaa rahamäärää markkinoille ja kerätä sitä kautta lisätuottoja.

Buffett kertoo, että monesti on vain niin, että kova kilpailu asiakkaista pitää asiakkailta saatavia vakuutusmaksuja alhaisina. Joskus jopa niin alhaisina, että toiminnan kulujen jälkeen raha ei riitä varsinaisiin vakuutuskorvauksiin. Tällöin sijoitustoiminnan on hyvä olla erinomaista.

auto-konepelti-auki

Koska tulevien vuosien korvaussummia ei voida tarkalleen tietää, niin vakuutusyhtiö tekee arvion tulevista vakuutuskorvauksista. Tämä laskennallinen arvo voi olla virheellinen – joskus vahingossa ja Buffettin mukaan joskus ei-niin-vahingossa. Sijoittajan on kuitenkin käytännössä mahdoton varmistua siitä, että vakuutusmatemaattiset oletukset yms. ovat oikeat. Monesti pienikin parametrin muutos tällaisissa laskelmissa merkitsee isoja summia viimeisellä rivillä. Kuten Buffett toteaa, niin vakuutusyhtiöissä yllätykset ovat harvoin positiivisia.

… virtually all surprises in insurance are unpleasant ones

— Buffett

Eli ulosmaksettavien vakuutuskorvausten tulisi pitkällä aikavälillä olla pienempiä kuin sisääntulevan vakuutusmaksujen. Tämä tarkoittaa vakuutusyhtiöiden tunnuslukua: vahinkosuhde. Tämä luku ei vielä sisällä toiminnan yleisiä kuluja ja jos nämä huomioidaan kokonaisuudessa, niin saadaan yhdistetty kulusuhde. Sammolla on hyvä vakuutusyhtiösanasto, johon kannattaa myös tutustua: https://www.sampo.com/fi/media/sanasto/

Esimerkiksi Sammon omistaman If:n yhdistetty kulusuhde on pitkään ollut noin 85 – 90 prosentin tuntumassa. Se siis tarkoittaa sitä, että jokaista sisääntulevasta eurosta jää yhtiölle itselleen noin 0,10 – 0,15 euroa.

Tällaisessa tapauksessa on Buffettin mukaan kyse ”rahantekokoneesta”, sillä yhtiö saa ilmaiseksi (valtavasti) rahaa käyttöönsä, jota se voi sijoittaa markkinoille. Tai, kun suhdeluvut ovat oikein päin, niin yhtiö saa korvauksen siitä, että se voi pitää asiakkaiden rahoja käytössään. Siis eräänlainen sijoituslaina, joka korkokulujen sijaan tuottaakin  korkotuottoja.

Kuluuko johdon aika ”kissanristiäisiin?

Buffett kertoo (s. 7), että Berkshiren omistamien yhtiöiden johto saa työskennellä täysin fokusoituneena itse toiminnan pyörittämiseen ja kehittämiseen. Johdon ei tarvitse osallistua ei-tuottaviin aktiviteetteihin.

Buffettin ohjeistus tytäryhtiöiden johtajille on usein se, että 1) pyöritä sitä niin, kuin se olisi täysin omasi, 2) se olisi sinun ainoa omaisuus, josta perheesi saa toimeentulonsa ja 3) et voi myydä tai yhdistää sitä kenenkään kanssa seuraavaan 100 vuoteen.

Kohtien 2) ja 3) voidaan ajatella tarkoittavan sitä, että yrityksen tulisi tuottaa positiivisia rahavirtoja, sillä yhtiötä ei voisi myydä. Se on kuin omistaisi ikuisesti osinko-osaketta, jonka osingot olisivat ainoa oman henkilökohtaisen talouden tuottolähde. Silloin osakkeen valintaa kannattaisi miettiä tovi, jos toinenkin.

Lisäksi Buffett kehottaa pitkäjänteiseen tekemiseen, missä pelkästään kirjanpidollisiin syihin perustuvat toimenpiteet tulisi pitää minimissään.

We want our managers to think about what counts, not how it will be counted

— Buffett

Tuohon aikaan oli paljon keskustelua erilaisista kirjanpidollisista tekijöistä, joista kirjeessä käsitellään mm. kysymystä ”ovatko yhtiön antamat optiot kuluja vaiko eivät” (s. 13 – 16).

kokoushuone
Kuva: Pixabay https://pixabay.com/photos/iocenters-conference-room-2673327/

Monen pörssiyhtiön toimitusjohtaja ei pysty toimimaan samanlaisella mandaatilla. Usein siitä syystä, että omistajajoukko ajattelee enemmän tai vähemmän kvartaalitalouden näkökulmasta. Vaikka puheissa korostetaan pitkän aikavälin tavoitteita, niin silti jos tuloskunto heikkenee hetkeksi, niin johtajalle aletaan etsiä uutta seuraajaa. Buffett toteaa, että toki kvartaalitulos on sinänsä tärkeä, mutta päätöksenteossa ei pidä ajatella sitä, miten seuraavan kvartaalin tulosta saataisiin kauniimmaksi. Se ei usein palvele pitkän aikavälin tekemistä.

Lisäksi pörssiyhtiön johto käyttää paljon aikaa lehdistötilaisuuksiin, haastatteluihin, analyytikkotapaamisiin yms. Tätä ”rasitetta” ei Buffettin omistamien yhtiöiden johtajilla ole. He voivat keskittyä täydellä sydämellä yhtiöidensä kehittämiseen. Eikä näiden yhtiöiden johtajien tarvitse miettiä sitä, mitä mieltä (lyhyen aikavälin) ”Wall Street” on heidän yhtiöstään.

Sijoittajakirjeen voi lukea kokonaisuudessaan täältä (englanniksi):
http://www.berkshirehathaway.com/letters/1998.html