Jälkikirjoitus 1

Kirjoituksessa mm.

  • Voimakasta heiluntaa pörsseissä
  • Yritysjohdon viestintä kriisiaikana
  • Sijoittajan päiväkirja

Kuten viikkokatsauksessa 11/2020 kerroin, niin Talousmentor-lopettaa kevään aikana.

Teen vielä muutaman kirjoituksen, missä koostan yhteenvetomaisesti

  • näkemyksiä sijoittamiseen
  • yritysten analysointiin
  • linkkejä muihin hyödyllisiin sivustoihin

Lisäksi teemme vielä Q1/2020 tuloskierrosta varten Piksun ja Sergion kanssa tulosennusteet. Koronavirus tuo näihin ennusteisiin vielä oman ”pienen” lisänsä, jota pitää sitten koittaa haarukoida. Todennäköisesti tulemme näkemään paljon tulosvaroituksia, jotka sitten antavat pohjaa tulosennusteiden tekemiselle.

Päivitän myös yrityslistaa aina Q1-tuloskierrokseen alkuun eli suurin piirtein pääsiäiseen asti.

Koronavirus

Koronaviruksesta on tullut pandemia, joka näkyy myös pörssissä isoina heilahteluina – lähinnä alaspäin. Perjantaina 13.3.2020 nähtiin kuitenkin USA:ssa varsinainen pomppu ylöspäin noin +9,3 prosentin voimalla.

Kirjoitin parisen viikkoa sitten, että laskumarkkinassa (Viikkokatsaus 10/2020):

  • lasku on brutaalia ja osakkeet laskevat enemmän, kuin olisi ikinä uskonut.
  • kaikkien yhtiöiden osakkeet laskevat – olivat ne sitten huonoja taikka hyviä
  • lasku kestää usein viikkoja ja pahimmassa tapauksessa muutaman vuoden, kuten finanssikriisin kohdalla nähtiin.
  • tulee myös nousupäiviä, mutta niiden kohdalla kannattaa olla varovainen, sillä voimakas lasku voi jatkua pienen nousun jälkeen
  • on parempi harrastaa puolustustaistelua kuin olla sankarina eturintamassa ostamassa ”pohjilta”.

Omasta mielestäni moni osake alkaa olemaan mielenkiintoisissa hinnoissa, mutta silti aion istua vielä käsien päällä jonkun aikaa. Omalla kohdalla katson melkein ensin kalenterista (tästä noin 1-2 kk:tta eteenpäin), että onko ostoaika ja sen jälkeen vasta osakkeen arvostusta. Varmasti hyviä ostotilaisuuksia tulee jo aiemminkin, mutta itse pelaan varmistavaa puolustusta, kuin tiukkaa hyökkäystä.

Martin Paasi muistuttaa Nordnetin podcastissä #195 (https://blogi.nordnet.fi/rahapodi/) siitä, että vaikka osake olisi laskenut 60 prosenttia, niin se voi edelleen laskea 50 prosenttia.

Jos osake oli aluksi 10,00 euroa ja 60 prosentin laskun jälkeen sen hinta on 4,00 euroa. Jos ostan sitä tähän hintaan, niin osake voi edelleen laskea 2,00 euroon eli 50 prosenttia.

Voimakasta kurssilaskua

Oheisessa kaaviossa on merkittynä perjantain 13.3.2020 päätöskurssit, kolmen viikon takaiset (21.2.2020) kurssitasot sekä muutosprosentti. Valittu 21. helmikuuta on päivä, jonka jälkeen markkinat lähtivät voimakkaaseen laskuun. Joillakin yhtiöillä (esim. Finnair) lasku alkoi jo paljon tätä aiemmin, joten näillä yhtiöillä lasku on ollut taulukossa esitettyä voimakkaampaa.

Taulukossa on Talousmentor-yrityslistan yritykset.

koronavirus-3-viikkoa

Taulukon oikeassa alareunassa on indeksien kehitys, missä SP500 on laskenut ”vain” 19 prosenttia perjantain kurssirallin ansiosta. Joka tapauksessa indeksitasolla ollaan tultu alas noin 20 – 30 prosenttia lyhyessä ajassa ja jotenkin tuntuu siltä, että vielä ei olla nähty kaikkea. Kyyti tulee varmastikin olemaan hurjaa tulevien viikkojen aikana, mikä antaa tietenkin kylmäpäiselle sijoittajalle ja treidaajalle hyviä mahdollisuuksia. Jos niitä vain uskaltaa käyttää…

Riskinhallinta (Treidaus: Riskinhallintaa) on kaiken perusta. Koska volatiliteetti on nyt huipussaan, niin tappiorajaus eli stop-loss raja tulee asettaa riittävän etäälle, jottei treidi knokkaa ulos voimakkaan kurssiheilunnan johdosta. Jos treidaaja ennen käytti esimerkiksi 3 prosentin stop-loss rajaa, niin nyt on ehkä tarpeen käyttää 6 prosentin (tai jotain muuta perusteltua) rajaa. Jos treidaajan maksimitappio yhdelle treidille on esimerkiksi 250 euroa, niin 3 prosentin tappiorajauksen kanssa sijoitettu summa olisi 8 300 euroa, kun nyt 6 prosentin kohdalla sijoitettu summa olisi 4 150 euroa. (250 / 3 % tai 250 / 6 %).

Vähiten laskeneiden yhtiöiden joukossa ovat elintarvikeyhtiöt (Campbell, General Mills, Kraft Heinz ja PepsiCo). Clorox Company on noussut parisen prosenttia kolmen viikon takaiseen tilanteeseen nähden, mikä kertoo siitä, että erilaisille puhdistusliinoille ja kloorituotteille on kysyntää.

Mielenkiintoista on vakuutusyhtiöiden Sammon ja Aflacin voimakas lasku. Aflacin lukemaa kaunistaa vieläpä perjantain +10,4 prosentin nousu. Vakuutusyhtiöt sijoittavat usein käytössä olevan ”floattinsa” markkinoille, joten raju kurssilasku näkynee näiden yhtiöiden sijoitustuotoissa. Lisäksi yhtiöillä on sairaus- ja henkivakuutustuotteita, joiden korvaussummien pelätään nousevan, mikäli sairastuneisuus ja kuolleisuus nousee suureksi. Lisäksi matkustuskiellot vähentävät matkavakuutusten kysyntää ja mikäli yrityksiä alkaa kaatumaan isostikin, niin silloin se näkyy yritysten ja yrittäjien vakuutustuotteiden alhaisempana kysyntänä. Näiden vaikutusten syvyys riippuu tietenkin siitä, kuinka pitkäkestoiseksi tämä kriisi osoittautuu.

Yritysjohdon viestintä kriisiaikana

Yritysjohdolla on kädet täynnä töitä selvittäessään koronaviruksen vaikutuksia yhtiön taloudelliseen tilanteeseen. Eikä työtä helpota sekään, että pelikenttä muuttuu päivittäin. Viime viikolla tehty skenaarioanalyysi voi olla jo täysin vanhentunut.

Buffett on todennut (Buffett:n sijoittajakirje 1979), että he haluavat raportoida osakkeenomistajille siten, kuin he itse haluaisivat kuulla asioista, jos roolit olisivat päinvastaiset.

Buffett nosti vuoden 1988 kirjeessään esiin sen, miten yritysjohtajat raportoivat omistajilleen. Hän huomautti, että kirjanpitosäännökset ovat vain hyvä lähtökohta, kuin maksimi tulosraportoinnin kohdalla. Tulosraportoinnilla hän ei tarkoita pelkästään numeroita, vaan sitä, että tuleeko yhtiön toiminta ja tilanne kerrottua omistajille riittävällä laajuudella.

microphone
Kuva: https://pixabay.com/photos/microphone-it-lecture-entry-sound-2775447/

Konserni omistaa usein useita tytäryhtiöitä, joilta konsernin toimitusjohtaja odottaa raportoivan muutakin, kuin pelkät minimitiedot. Tytäryhtiön johtaja on nopeasti entinen johtaja, jos hän jättää jotain oleellista avaintietoja pois omasta raportistaan. Buffett kysyykin, että miksi sitten konsernin toimitusjohtaja toimii eri tavalla osakkeenomistajia kohtaan?

Tulosraportteja lukiessa voikin aina kysyä, että onko tämä sellaista raportointia, joka helpottaa yhtiön toiminnan ymmärtämistä? Buffett toteaakin, että raportin tulisi antaa riittävästi tietoa

  • yhtiön arvon määrittämisen (karkealla tasolla)
  • millä todennäköisyydellä yhtiö täyttää tulevaisuuden vaateet eli lainat, investointien tuottotavoitteet yms
  • kuinka hyvää työtä yhtiön johto tekee huomioiden sen hetkisen yhtiön ja markkinan tilanteen?

Eli yrityksen raportointiin ja viestintään kannattaa kiinnittää erityistä huomiota tällaisena kriisiaikana. Q1-tuloskierros alkaa noin kuukauden kuluttua ja todennäköisesti yhtiöt antavat tulosvaroituksia sitä ennen. Lisäksi monilla yhtiöillä yhtiökokoukset ovat vielä pitämättä, joten myös se on hyvä paikka seurata yhtiön johdon viestintää.

  • Mitä sanotaan ja mitä jätetään sanomatta.
  • Onko yhtiön viestintä selvää ja johdonmukaista tai tuodaanko ikävät asiat rohkeasti esiin – vai yritetäänkö niitä piilottaa jonnekin raportin syövereihin.
  • Pohtia sopii myös, että saanko omistajana riittävän hyvän kuvan yhtiön tilanteesta.

Sijoittajan päiväkirja

Markkinoilla on periaatteessa kahdenlaisia sijoittajia: Ne, jotka kokivat finanssikriisin kauhut ja ne, joilla markkinat ovat olleet enemmän tai vähemmän yhtä juhlaa. Finanssikriisin kokeneet miettivät kauhuissaan, että ”ei kai taas” ja sen jälkeen aloittaneet ovat myöskin kauhuissaan, että ”mitä hemmettiä nyt tapahtuu”.

Laskumarkkinatilanteissa sijoittajan mieliin iskostuu pelko. Pelko siitä, että säästöt ja hyvät voitot sulavat pienessä hetkessä. Tällaiset markkinatilanteet muistuttavat myös siitä, että osakemarkkinoille tulee sijoittaa vain sellaista rahaa, jota ei tarvitse useampaan vuoteen. Elämän vararahasto, joka on sijoitettuna (tai ”sijoitettuna” lainausmerkeissä) pankkitilille, antaa lyhytaikaista turvaa ja mielenrauhaa. Mitä suurempi vararahasto on sitä levollisemmin tällaisia markkinalaskuja voi katsella sivusta.

Sanotaanhan, että sijoittajan pahin vihollinen ja suurin riskitekijä on hän itse. Varsinkin silloin, kun tunteet ottavat sijoittajasta otteen. Pitkän kurssinousun jälkeen sijoittajan itsevarmuus voi olla huipussaan, jolloin hän voi ottaa liian isoja riskejä omaan riskinsietokykyyn nähden. Toisaalta pörssiromahduksen jäljiltä pelkotilat voivat estää sijoitusten teot, vaikka ajankohta voisi olla mitä parhain ostohetki.

paivakirja
Kuva: https://pixabay.com/photos/female-diary-journal-write-865110/

Markkinoiden laskua (tai romahdusta) varten on hyvä pitää sijoituspäiväkirjaa ja kirjata ylös vaikka ihan päivä päivältä tuntemuksia ja arvioita siitä, miten omasta mielestäsi markkinoilla menee. Miten oma toimintakyky säilyy, oletko peloissasi, etsitkö hyviä yhtiöitä halpaan hintaan, vaiko miten toimit?

Sijoituspäiväkirjan avulla voi kirjata omat tuntemukset ylös, joka antaa arvokasta tietoa sijoittajasta itsestään. Tätä voi sitten hyödyntää myöhemmin, kun markkinoilla rytisee ja paukkuu seuraavan kerran.

Lopuksi

Sijoittajan kannattaa pohtia tällaisessa poikkeustilanteessa oman perheen taloudellista tilannetta. Mitä, jos työpaikka kaatuu alta niin itseltänikin kuin myös puolisoltani? Mitä jos, sairastun virukseen ja saan vakavia oireita, jotka alentavat elämisen laatua lopun elämän? Mitä jos, koronatilanne kestääkin muutaman kuukauden sijasta paljon pidempään? Mitä jos, …

Sanotaan, että yksityissijoittaja myy sijoituksensa juuri heikompaan aikaan kurssipohjilla, kun itse asiassa käsillä olisi historian paras ostopaikka. Vaarana voi myös olla sekin, että kurssilasku jatkuu vielä toiset 30 prosenttia – sitähän ei kukaan tiedä.

Itse katsoisin tällaisessa tilanteessa ensiksi sen, että onko oma taloudellinen tilanne turvattu esimerkiksi pitkälle syksyyn, jos kaikki rahantulo keskeytyy ”nyt”. Jos ei ole, niin silloin oman selustan turvaaminen voi olla tärkeämpää, kuin se, että mahdollisesti menettää hyvät sijoitustuotot. Tärkeintä on katsoa tilannetta oman riskinsietokyvyn ja elämäntilanteen kautta eikä niinkään sen mukaan, mitä sijoituskirjallisuus, bloggaaja tai kukaan muukaan sanoo.

Ja melkein voi sanoa, että teki sijoituksilleen mitä vain, niin lyhyellä aikavälillä väärin tulee tehtyä. Jos myyn, kurssit nousevat ja jos pidän (tai ostan lisää), niin kurssit laskevat. Jos ostojen/myyntien kanssa ajoitus on vaikeaa, niin tällaisessa turbulentissa markkinaympäristössä ostojen/myyntien ajoitus on vieläkin vaikeampaa.

Sijoittamisessa maltti on kuitenkin valttia ja kuten Buffett on todennut, niin jokaiseen syöttöön ei tarvitse tarttua. Pörssissä tulee uusia tilaisuuksia jatkossakin, joihin voi tarttua silloin, kun käteistilanne sallii osakkeiden oston.